Moderni gnostilaisuus

”Akateemiset gnostikot”

Monien yksittäisten uskonnollisten ajattelijoiden, filosofien, kirjailijoiden, taiteilijoiden ja tiedemiesten tuotannosta on jäljitetty ”gnostilaisia” ajatuksia. Tutkijat ovat viitanneet esimerkiksi filosofi Fransesco Patriziin, myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alkemisteihin, teosofeihin, kirjailija-taiteilija William Blakeen tai 1900-luvulla eläneeseen saksalaiseen säveltäjään Karlheinz Stockhauseniin. Usein on niin ikään muistutettu C. G. Jungin kiinnostuksesta gnostilaiseen mytologiaan.

Modernissa taiteen tutkimuksessa on tullut niin tavalliseksi kutsua jonkun yksittäisen taiteilijan työssä näkyviä vaikutteita ”gnostilaisiksi”, että alkaa olla vaikea uskoa antiikin gnostilaisuuden ollenkaan kuolleen. Lähes aina on kysymys kuitenkin niin väljästä termin käytöstä, että sillä on enää hyvin vähän tekemistä antiikin ajan uskonnollisen suuntauksen kanssa.