Helsingin yliopisto
Liikkeen historialliset juuret yltävät toiselle tai kenties jopa ensimmäiselle vuosisadalle, mutta niistä tiedetään äärimmäisen vähän. 200-luvulla mandealaiset ovat ilmeisesti joutuneet pakenemaan vainoja lännestä itään nykyisille asuinsijoilleen. Uskonto on säilyttänyt suuren määrän kirjallista traditiota, joka kuitenkin on luonteeltaan pääosin mytologista ja liturgista ja sisältää hyvin vähän historiallisia viitteitä. Mandealainen traditio ei esimerkiksi kristinuskon tai manikealaisuuden tavoin tunne historiallista perustajahahmoa.
Kristityt tutkijat ovat olleet kiinnostuneita mandealaisten Johannes Kastajaa käsittelevistä traditioista. Johannes esitetään, toisin kuin Jeesus, myönteisessä valossa suurena oppilaana ja pappina, mutta häntä ei pidetä liikkeen perustajana. Mandeankieli on itäisen aramean murre, johon kuitenkin sisältyy joitakin länsiaramean piirteitä, todennäköisesti muistona liikkeen alkuperäisestä syntyseudusta. Mandealaisen tradition tallentamisessa on käytetty omaa kirjaimistoa.