Aihearkisto: In English

Laura Tarkka & Melike Çakan: Introducing the History Source Guide

|

During the spring term 2021, the History BA programme at the University of Helsinki has taken some new steps on the digital front. One outcome is a website entitled “History Source Guide” (https://blogs.helsinki.fi/historysources/), available since the beginning of April. The key objective guiding the design of this new resource was to make it (1) updatable and (2) accessible from inside as well as outside of the university. But how did this come about? And, more importantly, what happens next?

The guide page can be found at https://blogs.helsinki.fi/historysources/

Ulkomaiset digitaaliset lähteet / Digital Sources in History

The website was constructed by participants of the project course “Ulkomaiset digitaaliset lähteet/Digital Sources in History”, which connected source criticism with transferable skills. In essence, this meant learning about recent developments in Digital Humanities and getting to know the WordPress blog environment.

In January 2021, two teachers and seven BA students came together to help future students find useful source material online. When discussing the background of each participant, the group identified having to “reinvent the wheel” as a widely shared experience when starting the BA/MA thesis. Everyone wished they had been told exactly where to look for online sources, but the great variety of research interests even among just the nine participants was also immediately acknowledged.

In February, the group learned more about “digital sources” via lectures and literature provided by a guest teacher from the field of digital humanities. One student also contributed an interview on this theme. By March, the team was ready to start developing the website. This was done by first comparing some existing source guides and then trying out the WordPress tools available at the University of Helsinki. During the final stage, each student contributed four posts to the website, in addition to improving its appearance and functionality.

Encyclopaedic practice meets the local perspective

The resulting History Source Guide aspires to familiarise Helsinki-based students with material sourced from abroad and uses the lingua franca of English to connect people with new sources. On the home page, blog posts introducing digital collections summarise information provided by the websites of memory institutions and other data providers. Since the History Source Guide’s home page is not static but cumulative, the group came up with the solution of categorising the posts by historical periods and tagging them with keywords. These can be found on the left-hand side.

In addition, however, the History Source Guide also includes some static pages. The first one contains links to Helka, the University of Helsinki Library’s own database. Via this page, students (with a user account) can easily access the resources provided by the University Library. Another static page contains links to further source guides, each one of which has a different focus and their own way of structuring information. A third page serves as a gateway to material sourced from Finland. This may be useful to readers who are based abroad but require sources relating to the history of Finland.

To prevent the project from coming to a standstill, the designers also came up with the idea of a “suggestions box”. This box is open for anyone who wishes to suggest a new digital collection to be added to the Guide. In the future, contributing to the website may also be used as a way of supplementing course work. Students could do this, for example, by introducing sources they have used themselves, or by interviewing more experienced researchers.

To conclude, the History Source Guide team would like to thank everyone already involved. Recognising what expertise we already have, bringing it to bear and actively seeking advice from others are basic things, but that is why they also work in the digital world.

Laura Tarkka has a background in eighteenth-century intellectual and cultural history. In 2021, she has been coordinating the ”Digital Leap” project of the History BA programme of the University of Helsinki. Melike Çakan is a doctoral student in history at the University of Helsinki. She is working on a doctoral dissertation concerning Francis Bacon and ‘scientia civilis’ in Early Modern England.

Domestic Violence Workshop

|

Welcome to follow the second seminar on the history of domestic violence, coordinated by Anu Lahtinen, University of Helsinki, & Juliana Dresvina, University of Oxford.

History of Domestic Violence on Zoom Seminar
Feb 22, 2021 02:00pm GMT [04:00 pm EET]

Melek Karatas “Representations of Gendered Violence in Manuscript Illustrations of the Roman de la Rose”
Sara Butler “Who owns a wife’s body? Excusing Domestic Violence in Later Medieval England”
Chanelle Delameillieure “Family affairs: Age, authority and intergenerational relations in late-medieval Flanders”
Raisa Toivo, ”Why is violence against parents a useful topic of research? Insights from 17th century Finland”
Mona Rautelin ”Comparing intimate partner homicides in seventeenth-century and twenty-first-century heartland and hinterland Finland”
Anu Lahtinen ”Some early modern key texts to domestic violence”

Register in advance for this meeting:
https://helsinki.zoom.us/meeting/register/u5Eqf-6urzIjGtLBon7G3Lvy8s8geU-caiIs

After registering, you will receive a confirmation email containing information about joining the meeting.

Anu Lahtinen: Digital Tools for Popularizing Humanities now online

|

Presentations on Digital Tools for Popularizing Humanities Research and Teaching are now available via Faculty of Arts YouTube Channel. See, for example, Associate Professor Anu Lahtinen’s presentation on Digestible ICT exercises for history, presenting the Helsinki 1918 Twitter course project, or Associate Professor Josephine Hoegaarts’ and MA Lotta Vuorio’s practical guide on Podcasts instead of essays.

 

Quoting the YouTube introduction:

ALKU digiloikka organized an event ”Digital Tools for Popularizing Humanities Research and Teaching” in November 2020, presenting four examples of how humanities research and teaching can be enhanced with digital tools and means and brought to larger audiences.

The event combined two main themes which increasingly become interrelated: the popularization of humanities research and teaching, for example via outreach to interested audiences beyond academia, and digital means and tools to do so.

Even before the global pandemic, digital ways of sharing and discussing research results have been explored and increasingly employed – a development which has accelerated with the pandemic and will certainly remain to be relevant.

Domestic Violence Workshop, 14 Jan 2021

|

History of Violence Seminar on Zoom

Meeting on 14 January 2021 at 2pm GMT for short presentations and quick QAA

————————————–

Hannah Skoda Domestic violence in late medieval France: What kind of a taboo?

Kristi DiClemente ‘Ultra modum conjugalem’: Domestic Violence in a 14th Century Parisian Court

Lucia Akard Methods for investigating spousal rape in French letters of remission

Kirsi Kanerva Preliminary thoughts concerning domestic violence in medieval Icelandic Family sagas and Chivalric sagas

Ilya Sverdlov A case of ramifications of (unconsummated?) incest in an Icelandic family saga

Satu Lidman Gender, Violence and Attitudes: Lessons from Early Modern Europe 

Rebecca Crites English judiciary’s complicity and resistance to intimate partner violence 

Jorge Aguilera López: The King as a symbol of Justice

|

Looking for information on galleys and other data for my research, I have come across a document that we could say talks about justice and prisoners’ rights. As the document is short and forceful, I have thought it would be a good idea to present it to you.

The king was the embodiment of justice during the Old Regime. He was seen as the perfect judge and for this reason the figure of the ”righteous king” is a recurring entity in the literature of the Spanish Golden Age. Royal justice contrasted with lordly justice. This last one was applied by a feudal lord within his demarcation and in short, it was much more capricious and unfair. In general, for serfs / subjects, it was much worse to be under lordly jurisdiction than royal and that is why many municipalities tried to ”buy their freedom” from their lords to be under royal rule. Just as my hometown Lloret de Mar did on the late date of 1790, when it wanted to compensate with 8,000 pounds to their lord, the Bishop of Girona, for the loss of his rights (the lawsuit was successfully resolved for the people of Lloret in 1802).

General Archive of the Crown of Aragon (ACA), C, Reg. Núm. 3901, ff. 215r. and 216v.

Although lordly abuses and atrocities (evil customs, mals usos) were much more characteristic during the medieval period (let’s remember the famous remences peasant revolts against lordly mals usos in Late Medieval Catalonia), in the Early Modern Age those abuses continued to exist. This is where the document comes in. King Philip II wrote to his viceroy of Aragon in 1561, that through different officers he had received information about:

the excesses and mistreatment that are done in the lands of barons to prisoners due to bad jails, harsh modes of prisons and other things witnessed with these prisoners in such a way that some of them have lost their feet from being in stocks [traps] and others have died and have been badly treated by uncomfortable and cruel prisons and dungeons (…) which many barons have on their lands (…). And because the prisons are not for punishment but for custody, and it is not fair that the unfortunate prisoners are compelled in so many ways, we command you to visit and examine the mentioned prisons in accordance with the Royal Pragmatics and to reform them as appropriate so that people no longer be mistreated (…), [for] being dangerous to the health and life of the people, and closing the other jails, prisons and stocks that seem rough and harsh to you and that cannot be humanely suffered”. (General Archive of the Crown of Aragon (ACA), C, Reg. Núm. 3901, ff. 215r. and 216v.)

It sounds pretty cool for the time, doesn’t it? But hey, remember that around this same time, the same king in need of rowers for his galleys amended the laws so that almost all the sentences condemned the “fit criminals” (men from 17 years old, without physical defects) to row in the galleys. Those criminals included not only murderers, rapists and thieves, but also beggars, gypsies, homosexuals or adulterers.

Jorge Aguilera López is a doctoral student who studies the Royal Shipyard of Barcelona, its activity and its European long distance trade connections all over Europe, including the Nordic kingdoms.

HISTORIAN OPETUS POIKKEUSTILANTEESSA / STATE OF EMERGENCY DUE TO COVID-19

|

På svenska, se nedan / in English, see below

Lisäys 16.3.2020: Ottakaa rohkeasti yhteyttä opintoihinne liittyvissä asioissa vaikkapa sähköpostilla. Henkilökunta auttaa kaikin mahdollisin keinoin myös poikkeustilan aikana. / Kontakta oss via e-mail e.dyl. om ni har frågor gällande era studier. Vi hjälper så mycket vi bara kan. / Please don’t hesitate to e-mail the teachers and ask for help and advice in your studies. We will help you in all ways possible.

………………………………………………………….

TEDOTE HISTORIAN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUKSESTA

Helsingin yliopisto julisti eilen illalla poikkeustilan koronaviruksen takia. Uusimman ohjeistuksen mukaan 50 hengen opetustilaisuudet on kielletty ja opiskelijoiden läsnäolopakko poistettu. Lisäksi on asetettu muita rajoituksia.

https://flamma.helsinki.fi/fi/group/ajankohtaista/uutinen/-/uutinen/yliopistolle-poikkeustilanne-koronavirustilanteen-takia/10050661

Historian kandi- ja maisteriohjelmat ovat päättäneet, että periodin IV kaikki opetus järjestetään lähtökohtaisesti etänä. Tämä voi tarkoittaa kurssien siirtämistä verkkoon (Moodle) tai niiden korvaamista kirjallisilla suorituksilla. Pienempien kurssien lähiopetusta ei ole varsinaisesti kielletty (ellei yliopisto tai tiedekunta toisin ilmoita), mutta opiskelijoiden ei voi edellyttää saapuvan paikalle.

Opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa suunnittelemansa opinnot tuetaan kaikin tavoin, eikä tilanne varmastikaan aiheuta historian koulutusohjelmissa ylitsepääsemättömiä ongelmia.

ystävällisin terveisin,
Mirkka Lappalainen, kandiohjelman johtaja
Laura Kolbe, maisteriohjelman johtaja
Niklas Jensen-Eriksen, historian lähijohtaja

***

Kandidat- och magisterprogrammen i historia har i dag fattat beslutet att all undervisning i period IV i utgångspunkten ska ordnas på distans. Det här kan betyda att kurser flyttas till webben (Moodle) eller att studenterna ges tillfälle att ersätta kurser med skriftliga prestationer. Universitetets direktiv från den 12 mars 2020 förbjuder tills vidare inte kontaktundervisning med små grupper, men det är möjligt att direktiven skärps och redan nu är studenternas närvaroplikt upphävd. Vi kan alltså inte kräva att studenterna är närvarande vid kontaktundervisning.

Vi ska stödja studenterna att genomföra sina studier i den takt de planerat också under den här våren, och det här blir säkert inte ett oöverkomligt problem i våra utbildningsprogram.

Vi ber nu att du om du har undervisning i denna period meddelar dina studenter hur de kan avlägga resten av kursen utan kontaktundervisning.

Universitetets information om undantagstillståndet hittar du här:

https://flamma.helsinki.fi/sv/group/ajankohtaista/nyhet/-/uutinen/yliopistolle-poikkeustilanne-koronavirustilanteen-takia/10050661

Vänliga hälsningar,
Mirkka Lappalainen, ledare för kandidatprogrammet i historia
Laura Kolbe, ledare för magisterprogrammet i historia
Niklas Jensen-Eriksen, närmaste chef för historieämnena

***

Yesterday evening, the University of Helsinki declared a state of emergency because of the coronavirus. According to the newest guidelines, all teaching events with more than 50 people are banned, and regulations concerning compulsory attendance in teaching are abolished. There are also other restrictions. Please see:

https://flamma.helsinki.fi/en/group/ajankohtaista/news/-/uutinen/yliopistolle-poikkeustilanne-koronavirustilanteen-takia/10050661

The Bachelor’s and Master’s Programmes in History have decided that all teaching in Period IV is organised primarily as distance learning. This may mean moving them online (Moodle) or replacing them with written assignments. Contact teaching in smaller courses is not actually banned (unless the university or the faculty decides otherwise), but the students have no obligation to come in person to them. Teachers, please tell your students within a couple of days how your course will proceed.

We will support in all available means students’ ability to do the studies they are planning to do, and we are convinced that the situation will not cause insurmountable problems in the history programmes.

With best wishes,

Mirkka Lappalainen, Director of the Bachelor’s Programme in History
Laura Kolbe, Director of the Master’s Programme in History
Niklas Jensen-Eriksen, Immediate Superior of History

Uusi hanke: Suomen 1500-luvun lähteet ja koneavusteinen tekstintunnistus

|

A new research project, using HTR to study people, mobility, and networks in 16th-century Southern Finland (Prof. Anu Lahtinen (PI), History, Faculty of Arts, University of Helsinki): The research project, funded by The Finnish Cultural Foundation (Suomen Kulttuurirahasto) will use handwritten text recognition technology to index and analyse 16th century documents. The aim of the project is to study networks and mobility in the light of 16th century cameral bookkeeping and other documents.

—————–

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt prof. (ma) Anu Lahtiselle ja työryhmälle 145 000 euron rahoituksen hankkeelle 1500-luvun suomalaisten yhteisöt, liikkuvuus ja verkostot koneavusteisen lähdeanalyysin valossa. (1) Hankkeen tavoitteena on tutkia tutkia koneavusteisesti 1500-luvun voudintilien tarjoamaa tietoa aikakauden paikallisyhteisöjen ja yksilöiden sosiaalisista suhteista, liikkuvuudesta ja verkostoista.

Rahoituksen avulla digitoidaan, indeksoidaan ja tutkitaan erityisesti Uudenmaan ja Kanta-Hämeen voudintilejä ja muita relevantteja aineistoja. Tavoitteena on tuoda yhteen 1900-luvulla tehtyjä kortistointitietoja sekä koneavusteisesti luettuja (HTR, Handwritten text recognition) asiakirjatekstejä, jolloin on mahdollista tavoittaa 1500-luvun kameraalisesta aineistosta yksittäisiä ihmisiä ja paikallisia yhteisöjä sekä näiden liikkuvuutta ja verkostoja. Aloittava hanke rakentuu työryhmän 1500-luvun asiantuntemukselle sekä kokemuksille viime vuosien koneavusteisesta aineistonluvusta.

Koneavusteisessa lähteidentulkinnassa voidaan käyttää esimerkiksi Transkribus-ohjelmaa. Kuvassa Kansallisarkiston Acta Historica -kokoelman asiakirja kokeellisesti Transkribus-ohjelman tarkasteltavana.

————————————————————————————————————-
(1) Otsikko viittaa historioitsija Pentti Renvallin voudintiliaineistoja hyödyntäneeseen klassikkoteokseen Suomalainen 1500-luvun ihminen oikeuskatsomustensa valossa (Turku 1949).

Esitelmäkutsu / Call for Papers: Keskiaikaiset balladit ja laulut – Medeltida ballader och sånger – Medieval ballads and songs

|

Call for Papers (på svenska, se nedan – in English, see below)
UUSI DEADLINE 28.2. / NY DEADLINE 28 feb / NEW DEADLINE 28 FEb

Keskiaikaiset balladit ja laulut – paikallisia ja kansainvälisiä konteksteja

Suomesta tunnetaan joukko balladeja, joissa on merkittävästi keskiaikaisia piirteitä, vaikka ne ovatkin saaneet elementtejä myös myöhemmistä ajoista. Esimerkiksi Annikkaisen virressä on keskiaikaisesta kauppakestistä kertova pääteema, vaikka joissakin versioinneissa esiintyy myöhempien vuosisatojen tuotteita kuten tupakkaa. Monia suomenkielisistä lauluista pidetään paikallisesti luotuina, toisilla taas on selkeitä yhteyksiä etenkin virolaisiin, karjalaisiin ja skandinaavisiin esikuviin. Suomenruotsalaisilta taas on tallennettu vanhakantaisia balladeja, joiden on ajateltu olleen aiemmin käytössä myös nykyisen Ruotsin alueella. Skandinaavisen tutkimuksen piirissä on pohdittu, paljonko jotkut balladit voivat kantaa mukanaan myös keskiaikaa vanhempia piirteitä.

Mitä lauluille tapahtui, kun niitä muokattiin kielestä ja poljennosta toiseen? Millaisissa yhteyksissä niitä kirjoitettiin ylös, ja mitä niiden alkuperistä ja levinneisyyksistä voidaan päätellä? Voidaanko laulujen esittämis-, synty- ja käännöshistoriaa seurata vaikkapa sähköisten korpusten, sukututkimuksen ja tarkan tapausanalyysin avulla?

Helsingissä 6.-8.5.2020 järjestettävän seminaarin ”Keskiaikaiset balladit ja laulut – paikallisia ja kansainvälisiä virtauksia” tavoitteena on tuoda yhteen viime vuosikymmenten tutkimusta sekä suomen- että ruotsinkielisten keskiaikaisten balladien ja laulujen käytöstä ja siirtymistä. Tavoitteena on muun muassa tarkastella uudelleen laulujen kulttuurisia ja kielellisiä yhteyksiä sekä tuoda yhteen havaintoja suomen- ja ruotsinkielisistä balladeista. Varhaisen, 1900-luvun alussa tehdyn tutkimuksen painolastina ovat vahvat nationalistiset ja kielipoliittiset painotukset, jotka ovat vaikeuttaneet laulujen kulttuuristen yhteyksien ja vaikutteiden näkemistä.

Pyydämme cfp-tarjouksia aiheista, jotka käsittelevät balladien ja laulujen käyttöä ja omaksumista Pohjoismaissa ja lähialueilla. Maks. 150 sanan abstraktit pyydetään lähettämään osoitteeseen tiina.m.miettinen@tuni.fi 28.2.2020 mennessä (huom! jatkettu ilmoittautumisaika). Seminaaria rahoittaa Oskar Öflundin rahasto. Tapahtumapaikkana ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland sekä Helsingin yliopisto.

Järjestelytoimikunta: Prof. Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto – FT Kati Kallio, Suomalaisen kirjallisuuden seura – FT Tiina Miettinen, Tampereen yliopisto

———————

Medeltida ballader och sånger – lokala och internationella strömningar

Många finska ballader har betydande medeltida drag samtidigt som de också har inslag av senare tiders kulturer. Till exempel Annikkaisen virsi handlar om en medeltida handelsresande, men vissa i versioner nämns också föremål från senare århundraden, som tobak. Många finska sånger har ansetts vara av lokalt ursprung medan andra har klara kopplingar till estländska, karelska eller skandinaviska förebilder. På finlandssvenska språkområden har man samlat in ålderdomliga ballader som antas ha varit i bruk också i Sverige. Inom den skandinaviska balladforskningen har det diskuterats ifall balladerna också kan ha äldre än medeltida drag.

Vad hände med sångerna när de förflyttades från en rytm och ett språk till ett annat? I hurdana sammanhang antecknades de och vad kan vi dra för slutsatser av deras ursprung och spridning? Kan vi följa sångernas tillkomst-, uppförande- och översättningshistoria t.ex. med hjälp av släktforskning, elektroniska korpus eller detaljerade fallstudier?

Seminariet ”Medeltida ballader och sånger – lokala och internationella strömningar” som ordnas i Helsingfors den 6.-8.5.2020 har som syfte att föra samman forskning om finsk- och svenskspråkiga ballader som gjorts under de senaste decennierna. Vi vill granska sångernas språkliga och kulturella kopplingar och samla ihop iakttagelser gällande finsk- och svenskspråkiga ballader. Den tidigare balladforskningen från tidigt 1900-tal präglades av starka nationalistiska och språkpolitiska betoningar, vilket komplicerade skärskådandet av sångernas kulturella samband och influenser.

Vi välkomnar föredragsförslag om ämnen som berör användning och tillägnande av ballader och sånger i Norden och i närliggande områden. Abstracts på max. 150 ord skickas till tiina.m.miettinen@tuni.fi senast 28 februari 2020 (ny DEADLINE!). Seminariet finansieras av Oskar Öflunds stiftelse. Seminariet ordnas i Finska litteratursällskapets, Svenska litteratursällskapets i Finland samt Helsingfors universitets lokaler.

Kommittéen: Prof. Anu Lahtinen, Helsingfors universitet – Fil. dr Kati Kallio, Finska litteratursällskapet – Fil. dr Tiina Miettinen, Tampere universitet

———————-

Medieval ballads and songs – local and transnational contexts

Keskiaikaiset balladit ja laulut – paikallisia ja kansainvälisiä konteksteja

Both in research of Scandinavian ballads and Finnic runo-songs in alliterative Kalevala meter, a persistent question is how much later songs may carry features from medieval or pre-medieval times. Some Finnish ballads mix substantial medieval or pre-medieval characteristics with modern elements. For instance, the song of Annikainen tells an ageless story of a local maiden and foreign merchant, which has often been thought of having a medieval origin, while some versions add later products such as tobacco.

Some Finnish songs seem to be locally created, while others bear clear connections especially to Scandinavian, Estonian and Karelian traditions. Swedish Finn 20th century singers performed ballads that, supposedly, had earlier been used also in Swedish mainland. Some Scandinavian stories have been translated to Finnish both in old Kalevala meter and in new folk song meters.

What happened to songs and stories when they were translated to new languages and poetics? What do we know of the processes of writing down or recording these songs, and what may (or may not) be said about their historical origins and distributions? What kinds of means—such as digital corpora, genealogy or detailed case studies—may reveal new aspects on the performance, transmission and translations of songs?

The aim of the colloquium ”Medieval ballads and songs – local and transnational contexts” is to gather recent research on uses and transmissions of medieval ballads in Finnish and Swedish languages. We hope to include re-analyses of cultural and linguistic connections and comparisons of ballads in different languages. The early 20th century research on ballads was characterised by strong nationalistic and disciplinary emphases driven by language policy, which has hindered analysis of some cultural connections and influences.

We ask proposals on uses and transfers of ballads and songs in Nordic countries and nearby regions. Please send an abstract of 150 words to tiina.m.miettinen@tuni.fi by the 28 of February 2020 (EXTENDED DEADLINE!). The colloqvium is funded by Oskar Öflunds Stiftelse. The event takes place at the venues of The Finnish Literature Society, The Society of Swedish Literature in Finland (Svenska litteratursällskapet i Finland r.f., abbr. SLS) and the University of Helsinki.

The Organizing Committee: Prof. Anu Lahtinen, University of Helsinki – Dr. Kati Kallio, The Finnish Literature Society – Dr. Tiina Miettinen, University of Tampere

 

Esitelmäkutsu: Verkostoja setvimässä – symposium huhtikuussa 2020 [SIIRRETTY ELOKUULLE 2020]

|

(På svenska – se nedan; in English, see below)

CFP – “Sukulaiset ja ystävät” – verkostoja setvimässä
Helsingin yliopisto, Athena 107, [ma-ti 20.-21.4.2020] PÄIVITYS: PYRIMME JÄRJESTÄMÄÄN TAPAHTUMAN 17.-18.8.2020 JOKO TAVALLISENA SEMINAARINA TAI TARVITTAESSA OSIN ETÄNÄ]

**
Verkostot ovat aina olleet tärkeä osa sitä, miten yksilöt pyrkivät luovimaan yhteiskunnassa ja miten he pystyvät edistämään henkilökohtaisia tavoitteitaan. Perheen kautta syntyneet yhteydet ja nuoruuden ystävyyssuhteet tai ammatilliset tuttavaverkostot ovat esimerkkejä siitä, millaisten kontaktien tuki auttaa yhteiskunnassa eteenpäin, tai millaiset suhteet auttavat liiketoimissa ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vireillä oleva uusi hanke tarkastelee näiden verkostojen dynamiikkaa erilaisissa historiallisissa yhteyksissä. Tavoitteena on myös vertaillen tarkastella, millaiset verkostoitumiskeinot osoittautuivat eri aikakausina merkittäviksi.

Hankkeen vetäjät ovat kiinnostuneet sukupuolesta verkostojen dynamiikan kannalta tärkeänä tekijänä, koska yhteiskunta on eri aikakausina soveltanut erilaisia sääntöjä miesten ja naisten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aihe liittyy myös keskeisesti kysymyksiin vallasta, esimerkiksi siitä, miten yksilöt ovat pyrkineet suhdeverkostojen avulla ajamaan taloudellista etuaan, käyttämään poliittista valtaa tai toimimaan kulttuurielämän vaikuttajina. Kiinnostus kohdistuu myös kasvatuksen ja koulutuksen merkitykseen, sillä opintojen yhteydessä luodut verkostot ovat usein luoneet merkittävän perustan yksilön myöhemmälle etenemiselle.

Hanke järjestää aloitussymposiumin, jossa kartoitetaan tutkimuskenttää ja aihepiiriin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä erilaisten tapaustutkimusten avulla. Symposium järjestetään 20-21. huhtikuuta 2020 Helsingin yliopistossa. Eri aikakausista ja yhteiskunnista kiinnostuneita tutkijoita pyydetään lähettämään esitelmäehdotuksensa (max. 400 sanaa) suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esitykset on suunniteltu noin 15 minuutin mittaisiksi. Ehdotukset pyydetään lähettämään Jeanette Lindblomille (jeanette.lindblom@helsinki.fi) viimeistään 15.1.2020, ja ohjelmapäätöksistä tiedotetaan helmikuun alkupuoliskolla. Osallistumismaksua ei peritä.

——————-

CFP – “Vänner och fränder” – sociala nätverk i olika tider
Helsingfors universitet, Athena 107, må-ti 20-21.4.2020

**

Sociala nätverk har alltid varit en viktig del av hur individer navigerar samhället och befrämjar personliga målsättningar. Goda familjekontakter eller vänskapsband skapade i ungdomen eller professionella bekantskapskretsar, för att nämna några exempel, har fungerat som verktyg för framgång i samhället, inom affärstransaktioner och för politiska ambitioner. Ett nytt forskningsinitiativ har som målsättning att analysera de sociala nätverkens dynamik inom olika historiska samhällen, hur de fungerade och vilka faktorer som påverkade framgångsrika sociala strategier.

Kön är oundvikligen en infallsvinkel av intresse, eftersom samhällen genom tiderna har applicerat olika regler för socialt umgänge för män och kvinnor. Makt är en annan viktig aspekt, med intressanta frågor om hur individer via olika former av sociala nätverk genomför finansiella transaktioner, brukar politisk makt och äger kulturellt inflytande i samhället. En ytterligare faktor är bildning. Personliga relationer skapade under skolgången kan utgöra en viktig del av en individs sociala nätverk senare i livet.

Projektet börjar med ett symposium som fokuserar på olika fallstudier för att kartlägga forskningsfältet och intresset bland forskare. Det hålls den 20 och 21 april 2020 vid Helsingfors universitet. Forskare med forskning från olika tidsperioder och samhällen inbjuds att skicka in förslag på anföranden (max. 400 ord). Presentationen kan göras på finska, svenska eller engelska. För varje presentation reserveras 15 minuter. Förslagen skall sändas till Jeanette Lindblom (jeanette.lindblom@helsinki.fi) senast den 15 januari 2020 och deltagarna kommer att informeras om de utvalda presentationerna under första halvan av februari 2020. Ingen deltagaravgift uppbärs.

**

CFP – “Family and friends” – decoding social networks in history
University of Helsinki, Athena 107, Mon-Tue 20-21.4.2020

Social networks have always played an important part in how individuals navigate in society and promote personal agendas. Good family connections or friendships forged in youth or professional acquaintances, to name a few examples, have been means to facilitate success in society, in business transactions, and for political ambitions. A new research project in making aims to analyze the dynamics of social networks in different historic societies, how they work, and which factors play into a successful social strategy.

Gender inevitably is an aspect of interest, as societies through time have applied different rules for men and women for social interaction. Power is another important aspect, with interesting questions of how individuals conduct financial activities, use political power, and have cultural influence in society through various forms of social networks. Education is a further factor to consider. Personal relationships forged during schooling may become important parts of an individual’s social network further in life.

The project will begin with a symposium focusing on different case-studies to map the research field and the interest among scholars. It will be held in April 20th and 21st 2020 at the University of Helsinki. Scholars researching different historical periods and societies are invited to send in proposals (max. 400 words) for a paper on a case-study from their own field. The presentation can be held in Finnish, Swedish, or English. 15 minutes will be reserved for each presentation. The proposals should be sent to Jeanette Lindblom (jeanette.lindblom@helsinki.fi) by January 15th 2020 and the participants will be informed of the selected papers during the first half of February 2020. There is no participation fee.