Työelämäiltapäivästä vinkkejä tulevaisuuden työelämään

Tämän syksyn aikana on ollut jälleen käynnissä historian perinteinen työelämäkurssi Historioitsijat asiantuntijoina työelämässä, jonka lopputapahtumana järjestettiin 17. marraskuuta 2022 työelämäiltapäivä.

Työelämäkurssin aikana puolet opiskelijoista toteuttivat alumnihaastatteluita podcastien ja videoiden muotoon sekä kirjoittivat haastatteluiden pohjalta blogikirjoitukset (voit tutustua Tomas Sjöblomin, Lea Hannun, Jonna Foudilan ja Jan-Erik Engreniä haastatteluihin). Toinen osa opiskelijoista järjestivät työelämäiltapäivää tapahtumana, mikä piti sisällään tärkeiden taitojen opettelua: organisointikykyä, viestintätaitoja, tapahtuman juontamista, tapahtumasuunnittelua ja itse tapahtuman toteuttamista.

Työelämäiltapäivän ohjelmana oli kaksi paneelia sekä kaksi lyhyttä alumnihaastattelun esittelyä. Ensimmäinen paneeli koski tutkijan työuraa, ja tästä keskustelivat tutkijatohtori Matti O. Hannikainen sekä väitöskirjatutkija Aino Kirjonen.

Tämän paneelin poimintoina viisi vinkkiä työelämään ovat:

  • Kirjoittamisen taito on tutkijalle välttämättömyys, ja myös suullinen esiintymistaito korostuu tutkijan ammatissa enemmän tutkijan työelämässä kuin opiskeluvaiheessa.
  • Tutkijuus vaatii itseluottamusta omaan osaamiseen. Vaikka esitelmän yleisössä olisi paljon kokeneempia tutkijoita ja professoreitakin, niin todennäköisesti olet itse juuri sinun tutkimusaiheesi paras asiantuntija.
  • Historiantutkimuksella on oltava aina jokin heijastepinta nykyisyyteen.
  • Tutkijan uralla tutkija on jatkuvasti arvioinnin kohteena ja tutkijan tulee hakea jatkuvasti jotain – oli se sitten rahoitusta, julkaisumahdollisuuksia tai työpaikkoja. Epäonnistumisen mahdollisuus on aina läsnä, ja epävarmuuden sietokyky täytyy olla korkealla. Yhteisö on kuitenkin näissä tilanteissa tukena ja turvana.
  • Tutkijuudesta pitää olla lapsellisen kiinnostunut ja innostunut. Uteliaisuus ja uuden oppiminen ovat keskeisiä historioitsijan taitoja.

Tutkijapaneelissa keskustelivat tutkijatohtori Matti O. Hannikainen (vas.), väitöskirjatutkija Aino Kirjonen sekä tapahtuman juontaja Olli Narinen.

Toinen paneeli käsitteli yliopiston ulkopuolista työelämää, jossa keskustelivat Lottamuseon museolehtori Elina Tarvainen, Helsinki Walks Oy:n tuottaja ja opas Iisa Aaltonen, Valtioneuvoston kansliassa työskentelevä Sanna Rantahalvari, Suomen sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntija Mikko Kuitula sekä MTV3:n ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.

Tämän paneelin poimintoina viisi vinkkiä työelämään ovat:

  • Kun saa työuralla jalan oven väliin jonnekin, niin on helpompi päästä työurallaan eteenpäin. Työllistymisen kannalta on tärkeää se, miten osaa sanoittaa oman osaamisensa.
  • Myös työkokemus, mikä ei osoittaudu omaksi, on arvokas. Se voi ainakin kertoa siitä, mitä ei halua työurallaan tehdä.
  • Opintojen aikana hankitut generalistitaidot ovat todella arvokkaita. Historianopiskelija oppii kirjoittamaan, erottamaan suuresta tietomäärästä olennainen ja jäsentämään tietoa, ymmärtämään laajoja asiakokonaisuuksia sekä sijoittamaan asioita kontekstiinsa. Esimerkiksi ainejärjestössä voi oppia myös sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.
  • Jotkut asiat tarvitsee vain tehdä, että päästään eteenpäin. Opiskeluaikana kursseja ja opinnäytetöissä oppii tarttumaan tuumasta toimeen, ja niin opiskeluiden aikana kuin työelämässäkin on joskus tärkeää olla vatvomatta ja vain tarttua toimeen.
  • Humanistinen tutkinto auttaa kaikessa, missä olleen töissä ihmisten kanssa. Humanistien pitää itse arvostaa itseään ja omaa osaamistaan, jotta saa myös arvostusta.

Työelämäkurssin toisessa paneelissa kuultiin viittä historian laitoksen alumnia. Äänessä olivat Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntija Mikko Kuitula (vas.), Helsinki Walksin tuottaja ja opas Iisa Aaltonen, Valtioneuvoston kansliassa työskentelevä Sanna Rantahalvari, Lottamuseon museolehtori Elina Tarvainen ja MTV3:n ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.

Lämmin kiitos työelämäiltapäivän panelisteille sekä kurssin opiskelijoille, jotka työelämäiltapäivän toteuttivat!

Työpajat johdattavat arkistoon

Helsingin yliopiston historian oppiaine ja Kansallisarkisto tekevät monenlaista yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen historian kursseilla on toteutettu arkistoaineistojen analyysiharjoituksia sekä koneavusteista asiakirjatekstien lukua.

Historiantutkimuksen johdantokurssilla aineistoihin tutustuminen tarkoittaa aineistotilausten harjoittelua ja asiakirjakokoelmiin tutustumista. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa aineiston skannaamiseen ja Transkribus-käsialanlukuohjelmaan.

Opiskelijat kehittyvät asiantuntijoina, kun he analysoivat arkistokokonaisuuksia tai analysoivat lähdetekstejä. Arkisto puolestaan saa tukea tekstinlukutyössä ja hyötyy opiskelijoiden antamasta käyttäjäpalautteesta.

Asiakirjojen skannausta ja konelukua Kansallisarkiston tapahtumapäivässä.

Lukuvuonna 2021-2022 opetus laajenee uudenlaiseksi työpajojen sarjaksi. Nyt opiskelija voi koota wiki-työhön, käsialatulkintaan ja sähköisiin aineistoihin liittyvää kokemusta eri yhteistyöhankkeissa. Työpajat toteutetaan näillä näkymin perjantaisin, päivän mittaisina luentojen ja harjoitustehtävien sarjoina.

Kansallisarkiston kanssa järjestettävissä työpajoissa tutustutaan arkistoaineistoihin ja niiden järjestämisperiaatteisiin ja pohditaan yhdessä aineistojen saatavuutta, luettavuutta sekä arkisto-ohjeiden päivittämistarpeita, esimerkiksi Arkistojen Portin sisältöjä. Lisäksi on suunnitteilla työpajoja Kansalliskirjaston, useiden museoiden sekä paikallishistoriallisten hankkeiden kanssa.

Työpajojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden asiantuntija- ja työelämätaitoja sekä konkreettista osaamista, ja niissä tarjotaan kurkistuksia tiettyihin työkaluihin, joita voi hyödyntää historiatiedon ja lähteiden käsittelyssä, arkistotyössä, opetuksessa, sukututkimuksessa tai viestinnässä.

Työpajoista saadut kokemukset ovat osa Kansallisarkiston arkistopedagogista kehitystyötä, ja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää esimerkiksi, kun Kansallisarkistossa suunnitellaan ohjelmaa ja vierailuja esimerkiksi koululaisryhmille.

Lisätietoja Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtiselta,
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen