Työpajat johdattavat arkistoon

Helsingin yliopiston historian oppiaine ja Kansallisarkisto tekevät monenlaista yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen historian kursseilla on toteutettu arkistoaineistojen analyysiharjoituksia sekä koneavusteista asiakirjatekstien lukua.

Historiantutkimuksen johdantokurssilla aineistoihin tutustuminen tarkoittaa aineistotilausten harjoittelua ja asiakirjakokoelmiin tutustumista. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa aineiston skannaamiseen ja Transkribus-käsialanlukuohjelmaan.

Opiskelijat kehittyvät asiantuntijoina, kun he analysoivat arkistokokonaisuuksia tai analysoivat lähdetekstejä. Arkisto puolestaan saa tukea tekstinlukutyössä ja hyötyy opiskelijoiden antamasta käyttäjäpalautteesta.

Asiakirjojen skannausta ja konelukua Kansallisarkiston tapahtumapäivässä.

Lukuvuonna 2021-2022 opetus laajenee uudenlaiseksi työpajojen sarjaksi. Nyt opiskelija voi koota wiki-työhön, käsialatulkintaan ja sähköisiin aineistoihin liittyvää kokemusta eri yhteistyöhankkeissa. Työpajat toteutetaan näillä näkymin perjantaisin, päivän mittaisina luentojen ja harjoitustehtävien sarjoina.

Kansallisarkiston kanssa järjestettävissä työpajoissa tutustutaan arkistoaineistoihin ja niiden järjestämisperiaatteisiin ja pohditaan yhdessä aineistojen saatavuutta, luettavuutta sekä arkisto-ohjeiden päivittämistarpeita, esimerkiksi Arkistojen Portin sisältöjä. Lisäksi on suunnitteilla työpajoja Kansalliskirjaston, useiden museoiden sekä paikallishistoriallisten hankkeiden kanssa.

Työpajojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden asiantuntija- ja työelämätaitoja sekä konkreettista osaamista, ja niissä tarjotaan kurkistuksia tiettyihin työkaluihin, joita voi hyödyntää historiatiedon ja lähteiden käsittelyssä, arkistotyössä, opetuksessa, sukututkimuksessa tai viestinnässä.

Työpajoista saadut kokemukset ovat osa Kansallisarkiston arkistopedagogista kehitystyötä, ja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää esimerkiksi, kun Kansallisarkistossa suunnitellaan ohjelmaa ja vierailuja esimerkiksi koululaisryhmille.

Lisätietoja Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtiselta,
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen

 

Maiju Wuokko: Suomi 100 keskustan valtakunnassa

Vietin Suomen 100-vuotisjuhlapäivää keskustan valtakunnassa. Enkä viittaa nyt keskustapuolueeseen – huolimatta maalaisliitto/keskustan merkittävästä valta-asemasta maassamme kuluneiden vuosikymmenien aikana – vaan Kiinaan.

Osallistuin Pekingissä pidettyyn pohjoismaisten ja kiinalaisten tieteen, teknologian ja teollisuuden historian tutkijoiden kaksipäiväiseen seminaariin, jota isännöi Institute for the History of Natural Sciences. Kokoontumisessa paneuduttiin Pohjoismaiden ja Kiinan välisiin suhteisiin sekä menneisyydessä (esitelmät) että tulevaisuudessa (verkostoituminen tulevaa yhteistyötä ajatellen).

Hyödyllisiä kontakteja syntyi sekä kiinalaisiin tutkijoihin että naapureihin Aalto-yliopistosta. Oli innostavaa käsitellä aihepiiriä, joka on historiantutkimuksessa jäänyt vielä suurimmaksi osaksi kartoittamatta. Esimerkiksi oman esitelmäni aihetta, Suomen ja Kiinan kauppasuhteita kylmän sodan kaudella, on tutkittu käsittämättömän vähän.

Tilaa ja tarvetta uudelle Suomen ja Kiinan suhteita koskevalle historiantutkimukselle on siis rutkasti. Kuten esitelmäni lopuksi totesin, käytännössä mikä tahansa tutkimus kenestä tai mistä tahansa aiheesta ja aikakaudesta hyvänsä on parannus nykytilanteeseen. Nykymaailmassa, jossa Kiina on globaali talousmahti, maahan liittyvän tutkimuksen relevanssi tuntuu sitä paitsi itsestäänselvyydeltä.

Kielletyn kaupungin ikoninen Ylimmän harmonian portti

Haasteitakin piisaa. Ilmeisin on puutteellinen kielitaito: esimerkiksi allekirjoittanut joutuisi kiinalaisia arkistoja ja kirjallisuutta hyödyntääkseen tukeutumaan sikäläiseen yhteistyökumppaniin. Toisaalta workshop osoitti ilahduttavasti, että yhteistä kieltä eli englantia on kiinalaiskollegojen kanssa riittävästi, jotta yhteistyö voi ylipäätään olla mahdollista.

Tutkimuksen teossa on varmasti myös hienovaraisempia kulttuurieroja, joista nyt saattoi havaita vain osan. Esitelmien tarjoaman pienen otoksen perusteella vaikuttaa esimerkiksi siltä, että merkkihenkilöiden tarkasteleminen koetaan Kiinassa oleelliseksi automaattisesti ja itsestään – toisin kuin vaikkapa pohjoismaissa, joissa suurmiesten tutkimista pitää osatapainokkaasti perustella.

Vapaamuotoisissa keskusteluissa eräs kiinalainen osanottaja muistutti, että modernia historiantutkimusta on tehty Kiinassa vasta 1980-luvulta alkaen, joten kiinni kurottavaa riittää. Hänen mielestään esimerkiksi Aalto-yliopiston Mats Fridlundin ja Matti La Melan tietokoneavusteista etäluentaa ja sanapilviä hyödyntänyt tarkastelu oli kiinalaisesta näkökulmasta katsottuna varsin edistynyttä.

Mats Fridlund & Matti La Mela (Aalto-yliopisto): Cloudy Sightings of Qing Things: A Digital History 1.5 Investigation of Finnish Representations of Imperial China’s Technology and Industry

Samalla tuntuu tietysti kovin alentuvalta ajatella, että vaivaiset 100 vuotta vanhasta Suomesta voitaisiin lähteä valistamaan kiinalaisia oikeista ja ajanmukaisista tavoista harjoittaa historiantutkimusta. Kiinan ikivanhasta kirjallisesta kulttuurista todisti kuin vahingossa käynti isäntäinstituuttimme kirjastossa. Siellä meille muina miehinä tuotiin näytille muun muassa 1000 vuotta vanha buddhalainen käsikirjoitus. Eikä kyseessä todellakaan ollut Kiinan kansalliskirjasto tai -arkisto, vaan varsin pienen tutkimusinstituutin oma laitoskirjasto.

Kaiken kaikkiaan ensivaikutelmaksi Kiinasta jäi, että se on suomalaisellekin historiantutkijalle huimien mahdollisuuksien maa. Omaa erikoistumisalaa ja esimerkiksi sivuaineita pohtivalle opiskelijalle suosittelisin, että pitäkää Kiina mielessä varteenotettavana vaihtoehtona!

Aion itsekin pitää jatkossa mielessä, että itä ei edes keskustapuolueen dominoimassa kylmän sodan Suomessa loppunut Neuvostoliittoon. Sen takana siinsi – kenties kaukaisena ja vielä tuolloin vähäpätöisemmän tuntuisena, muttei kuitenkaan merkityksettömänä – myös se oikea keskustan valtakunta, Kiina.

Kuvauksellinen kesäpalatsi hyisenä mutta kirkkaana talvipäivänä

Kirjoittaja on FT, joka on kiinnostunut muun muassa kylmän sodan historiasta ja Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kaupasta. Tällä hetkellä hän tutkii työnantajien strategisia valintoja ja yleis- ja työmarkkinapoliittisia tavoitteita Tupo-Suomessa. Tutkimus on osa hanketta Pitkät kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020. (https://blogs.helsinki.fi/kihlajaiset/).