Yleisradion uutisointia useamman vuoden seurattuani olen tullut siihen käsitykseen, että kesäloma on työssäkäyvän ihmisen vaarallisinta aikaa. Elämänhallinta lähtee lapasesta terassilla tai sitten muuten vain havahtuu elävänsä vääränlaista elämää, siis olevansa esimerkiksi väärässä työssä tai asuvansa väärän ihmisen kanssa Lue loppuun
Aihearkisto: Maaseutu ja aluekehitys
Brexit ja Ruralia-instituutti
Nyt on kulunut muutama päivä tiedosta, että vedonlyöjien ennustukset olivat väärässä. Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta. Vielä ei tiedetä miten päätös oikeasti realisoituu, mutta asian vaikutusta eurooppalaiseen yhteistyöhön eri kentille jo pohditaan. Ruralia-instituutille ja laajemminkin maaseutututkimukselle ja siihen liittyvälle kansainväliselle yhteistyölle brittien lähteminen olisi ikävä takaisku.
Ei vihaa ilman eilistä
Rouva Jenni Haukio Seuran kolumnissaan vetää yksiviivaisesti jatkumon satujen verenhimoisesta sudesta ihmisten ennakkoluuloiseen suhtautumiseen sutta kohtaan ja siten sutta kohtaan koettuun pelkoon. Hämmennyn tämänkaltaisten yksinkertaistettujen syy-seuraussuhteiden edessä ja samalla pelkään turtumista samankaltaiseen julkisessa puheessa ja sidosryhmien kannanotoissa toistuvaan argumentointiin. Jotta emme rakentaisi totuutta yksinomaan näiden heittojen varaan, kehotan itse kutakin tykönään pohtimaan, olivatko Punahilkka ja Iso paha susi ennen susipelkoa vai sittenkin susipelko ennen Punahilkkaa? Lue loppuun
Päästiin huipulle, ei yhteiskuntaan! Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen yhteiskunnallisesta merkityksestä
Kuten hyvin tiedetään, Helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin liittyvä toinen infotilaisuus järjestetään keskiviikkona 27. tammikuuta. Miten tähän on tultu, ovat monet yliopistolaiset kysyneet mielessään. Miksi työpaikat ovat vaarassa, miksi yliopistolaitoksen rahoittamista ei nähdä investointina tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kansantalouden kulueränä? Lue loppuun
Tutkimustulokset käytäntöön – ammatillisella koulutuksella rooli välittäjäorganisaationa?
Tutkimustiedon heikko välittyminen käytäntöön on ollut jo pitkään tunnistettu, olemassa oleva pullonkaula tiedon hyödyntämisessä. Tutkijan rooli päättyy valitettavan usein tulosten julkaisemiseen lähes pelkästään tieteellisellä foorumilla, eivätkä käytännön toimijat juurikaan seuraa näitä foorumeita. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, mutta tutkimuksen tulosmittarit ovat kuitenkin puhtaasti tieteellisiin julkaisuihin liittyviä. Lue loppuun
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisu maaseudun palvelutarjonnan säilymiseen?
Viimeaikainen kunta- ja palvelurakenteen muutos on monin paikoin siirtänyt palveluiden tarjontaa maaseudulta yhä kauemmaksi kuntakeskuksiin. Lisäksi kuntien heikentynyt taloustilanne on vähentänyt palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi vanhuksille tai erityisryhmille tarjottavien palveluiden määrä on viime vuosina supistunut. Vaikka kunnat ovat vastuussa lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisestä, rakenteelliset muutokset ja kuntaliitokset eivät kuitenkaan takaa kuntien kykyä järjestää palveluja kaikille ja kaikkialle. Lue loppuun
Indikaattoreilla on imua – mutta osuvatko ne oleelliseen?
Julkisesti rahoitetun kehittämishanketoiminnan erottamattomaksi vastinpariksi ovat ankkuroituneet vaikuttavuutta koskevat vaateet. Tämän seurauksena vaikuttavuuden arvioinnista on tullut usein toistuva selvitystyön kohde, jossa soveltavalla arviointitutkimuksella on keskeinen osansa.
Olemme arvioineet kuluneena vuonna Ruralia-instituutissa muun muassa kansainvälisiä Leader-hankkeita sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2007-2013) toimeenpanoa ja vaikuttavuutta paikallisella eli Leader-toimintaryhmätyön tasolla. Kummassakin toimeksiannossa toivottiin ehdotuksia toiminnan vaikuttavuuden mittareiden eli indikaattoreiden kehittämiseksi. Lue loppuun
Huhupuheita ja vallankäyttöä
Susikonflikti sytyttää suomalaiset. Maaseudun perinteinen elämäntapa on törmäyskurssilla urbanisoituneen yhteiskunnan ympäristötietoisuuden ja kansainvälisten suojelusopimusten sitoumusten kanssa. Tämän ympäristökonfliktin ilmenemistä peratessani käsiini osui ranskalaisten ja norjalaisten tutkijoiden muutama vuosi takaperin tuottama yhteisjulkaisu, jossa tarkastellaan susien uudelleen levittäytymisen aiheuttamaa sosiopoliittista konfliktia ilmenneiden huhupuheiden kautta. Lue loppuun