Marraskuun 18. päivänä K. A. Häyrynen järkyttyi. Hän oli juuri lukenut lehdestä agronomi A. Wartiaisen esitelmän, jossa moitittiin maalaisväestöä kehittymättömästä kilvoituskyvystä ja järjettömyyteen vivahtavasta tuhlailusta. Lehti oli Uusi Suometar. Elettiin vuotta 1886. Lue loppuun
Verkostoituminen – puppua vai bisnestä?
Miten verkostoituminen on onnistunut? Osaanko vastata fiksusti tuohon hankkeen itsearviointilomakkeessa esitettyyn kysymykseen? Ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää verkostosta. Toisia koko verkostoitumispuhe nyppii. Kerran ruokapöytääni sattui rahoittajan edustaja, joka sanaili ohjaavansa suoraan silppuriin hankehakemuksen, jonka tavoitteessa komeilee ’verkostoituminen’. Leikkimielellä tietenkin. Mutta tästä sutkautuksesta tiesi, että verkostoituminen oli saanut puhujalta kovin köykäisen merkityssisällön. Se näyttäytyi konkreettisen ja tuloksia tuottavan hanketoiminnan vastakohtana: verkostoituminen olisi pelkkää puppua ja pehmoilua.. Lue loppuun
Insinööreistä
![Aapo_nettiin5[1]](https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2013/05/Aapo_nettiin51.jpg)
Kevättalvella pääsin mukaan erääseen kirjaprojektiin. Kyseessä ei ole kaunokirjallinen teos hanketyön hyvistä, pahoista ja rumista käytännöistä, vaan tekniikan alan koulutuksen kehityshistorian kokoaminen Seinäjoella 1960-luvulta tähän päivään. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan laadintaa siitä, miten Seinäjoen Teknillisestä koulusta muotoutui nykyinen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö ja mitä sitten tapahtuikaan. Oppilaitoshistorian lisäksi tässä TAHKO-hankkeessa tarkastellaan myös alan koulutuksen elinkeinoelämäyhteistyön muotoja eri vuosikymmeninä. Lue loppuun
Kansalaistoimintaa Venäjällä
Blogitekstin on kirjoittanut YTT Leo Granberg, yhteystiedot: leo.granberg@helsinki.fi
Terveisiä Venäjältä. Puolitoista vuotta oli kulunut ’Laatokan aloite’ –projektin päättymisestä, kun sain tilaisuuden syyskuussa uuteen, kolmen viikon matkaan. Miten paljon maailmanpolitiikassa onkaan tapahtunut tällä välin. Ukrainan konflikti on kuitenkin kaukana Venäjän Karjalasta ja Arkangelin alueesta, jotka saavat toki osansa sodan huolista ja myös Itä-Ukrainasta Venäjän puolelle siirtyneistä pakolaisista. Poliittinen valta ja kansainväliset konfliktit, päätökset maan resurssien käytöstä ja jakamisesta tapahtuvat kuitenkin toisaalla. Nämä alueet ovat ’Toista Venäjää’, maaseudun ja pikkukaupunkien aluetta, jossa asuvat ihmiset yrittävät ennen kaikkea selvitä arkisista pulmistaan päivästä toiseen. Lue loppuun
Mitä kuuluu, Green Care -hankemaailma?
Mitä kuuluu Green Care -maailmaan? Ai niiden lannoitteiden kauppaanko – vai tarkoitetaanko sittenkin luontolähtöistä toimintaa, jota alettiin kutsua Green Care -toiminnaksi vain hetkeä ennen kuin näyttävät Green Care -ravinnemainokset lävähtivät messuille ja markkinoille? Hyvää kuuluu ja haasteitakin, vastattiin kun eteläsavolaisen Luontohoiva-hankkeen väki haastatteli vertaisoppimismielessä keväällä 2014 meneillään olevia, aiheen ympärillä työskenteleviä hankkeita. Tavoitteena oli muodostaa yleiskuva Green Care -hankkeiden tilanteesta, saada ajatusta tulevasta ja jakaa saatua tietoa takaisin alan toimijoille. Lue loppuun
Tulevaisuutemme on vaistojemme varassa
Tässä blogissa usein toistuva teema on kuluttajan vastuu. Koska aihe on tulevaisuutemme kannalta niin keskeinen, en malta olla pistämättä lusikkaani soppaan. Ihmisyhteisöissä on hyväksi todettu malli, jossa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Ihmiset tekevät yhteisön kannalta parempia päätöksiä, jos he myös vastaavat päätöksistään yhteisölle. Markkinataloudessa, ja erityisesti globaalissa sellaisessa, paljon valtaa annetaan kuluttajille ja muille ostopäätösten tekijöille, jotka päätöksillään ohjaavat minkälaisia tuotteita ja palveluita tuotetaan ja millä ehdoilla. Ostopäätökset ovat siis keskeinen tulevaisuuttamme ohjaava voima. Markkinatalouden ongelma on, että kuluttajalla on valta, mutta ei vastuuta. Lue loppuun
Osa passiivisista metsänomistajista tilastoharhaa?
Maaseutualueiden sosio-demografisista muutoksista johtuen, metsänomistajakunta on muuttunut Suomessa selvästi viime vuosina. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan myös uhan metsänomistajien ”passivoitumisesta” eli metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus nosti 28.03.2012 ilmestyneessä uutisessaan esiin huolen talousmetsien heikosta käsittelyaktiivisuudesta ja metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Metsänomistajuuden passiivisuudelle on esitetty useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvien muutosten kanssa. Lue loppuun
Euroopan lihakeisarista maaseudun ja luomun kehittäjäksi
Herrmannsdorferin maatila Saksassa jatkojalostusverstaineen pyrkii olemaan tulevaisuutta viitoittava yhdistelmä luonnonmukaista maataloustuotantoa, eläimiä arvostavaa lajinmukaista kotieläintuotantoa ja elintarvikkeiden käsityötaitoja arvostavaa jatkojalostusta sekä laadukkaiden luomutuotteiden lähimarkkinointia kuluttajille. Nykyisin monipuoliseksi yritysryppääksi laajentunut tila työllistää noin 160 ihmistä, joista lähes puolet työskentelee maatilalla. Lue loppuun