Näin naapurin naapurissa – Valko-Venäjän maaseutu kolhoosien katveessa

Leo Granberg Minusinskissa, Siperiassa.

Suomella on kovin erilaisia naapureita ja mitä maaseutuun tulee, ehkä merkillisin niistä on Valko-Venäjä, valtio vajaan 900 kilometrin päässä Suomen Etelä-rannikolta. Siellä maatalous perustuu edelleen Neuvostoliiton perinteiden mukaisiin kolhooseihin, vaikka maa on muuten siirtynyt varovasti markkinatalouden suuntaan. Viime vuonna ilmestyi kuitenkin mielenkiintoinen tutkimus Valko-Venäjän maaseudusta. Bordeaux’lainen sosiologi Ronan Hervouet (2021) julkaisi tutkimuksen, jota hän kutsuu ”poliittiseksi etnografiaksi” Valko-Venäjän arkielämästä.

Lue loppuun

Mobiili kansa villiintyy maaseudusta

Mobiilin kansan uusi normaali on entistä monipaikkaisempi arki.

Me suomalaiset innostumme varmasti ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen on uusi jääkiekon maailmanmestaruus. Kun koronan jälkeen päästään pelaamaan MM-kisoja, nauliudumme television ääreen ja repeämme, kun Suomesta tulee taas uusi maailmanmestari. Toinen varma innostumisen, tai suoranaisen villiintymisen syy on sama, joka saa laitumelle päästetyt lehmät kirmaamaan ilosta. Se on kasvuun puhkeavan luonnon tuoksu ja auringon valo. Loputtomalta tuntuvan pimeyden jälkeen tarvitaan muutama hellepäivä, ja olemme sekaisin: alamme pukeutua oudosti – ja puhua iloisesti luonnosta.

Keväällä alkaa puhe lomista ja muista mukavista asioista. Se on otollista aikaa panna liikkeelle myös kyselyjä, joissa tiedustellaan ihmisten käsityksiä maaseudusta: aiotko muuttaa maalle? No tietysti. Ainakin mielikuvissani, tai ehkä jossain vaiheessa tai osa-aikaisesti – kesällä mennään joka tapauksessa mökille.

Lue loppuun

Pääsy kielletty MAASEUDULLE / tillträde förbjudet!

Maailmalla leviävä Covid-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti laatuaan, mutta voimallinen se on. Taudin ohella kiertävät maailmaa arviot sen vaikutuksista. Tämä pandemia osoittaa Michael O’Sullivanin mukaan miten globalisaatio toimii, mitkä ovat sen heikkoudet (ks. Hyyryläinen tällä palstalla). Göran Therborn katsoo kriisin tekevän yhteiskuntaluokat näkyviksi (Aftonbladet). Tapahtumien kulku nostaakin esiin monenlaisia ongelmia, jotka tavallisesti piilevät yhteiskunnan rakenteissa, myös niitä, jotka liittyvät maaseudun ja kaupungin suhteeseen. Hyödyllinen katsaus tähän on lontoolaisen professorin Nic Gallent’in pohdinta maallepaosta tämän kevään kuukausina (Town and country planning April/May 2020). Britanniassa kaupunkilaiset lähtivät suurella joukolla maaseutuasuntoihinsa tai vuokra-asuntoihin maalle, näin myös USA:ssa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa jne. Esimerkiksi yhden päivän aikana, ennen matkustusrajoitusten astumista voimaan, siirtyi 11 000 italialaista Sardiniaan lentokoneella ja lautoilla. Tällaiset matkailijavirrat ovat tietenkin herättäneet maaseudulla pelkoa sairauden leviämisestä ja halua estää sinne tuloa. Pohjoismaita Gallent ei käsittele, joten lienee paikallaan ottaa esiin Ruotsissa käyty ajankohtainen keskustelu, jota olen seurannut television ja sanomalehtien välityksellä. Lue loppuun

Huutelua korona-katsomosta

Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.

En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.

Lue loppuun

Brexit ja Ruralia-instituutti

SamiKurkiNyt on kulunut muutama päivä tiedosta, että vedonlyöjien ennustukset olivat väärässä. Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta. Vielä ei tiedetä miten päätös oikeasti realisoituu, mutta asian vaikutusta eurooppalaiseen yhteistyöhön eri kentille jo pohditaan. Ruralia-instituutille ja laajemminkin maaseutututkimukselle ja siihen liittyvälle kansainväliselle yhteistyölle brittien lähteminen olisi ikävä takaisku.

Lue loppuun

Kapeammin, vähemmän, harvemmin: suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta

riukulehtoKirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E.F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla. Lue loppuun