Pia Karasjärvi: Kelan etuuslomakkeiden kognitiivinen saavutettavuus autismikirjon näkökulmasta

Autismikirjon henkilöt joutuvat eri elämäntilanteissa hakemaan erilaisia etuuksia. Mutta ovatko Kelan etuuslomakkeet kognitiivisesti saavutettavia? Entä mitkä seikat vaikuttavat siihen?

Gradussani tutkin Kelan etuuslomakkeiden kognitiivista saavutettavuutta autismikirjon näkökulmasta. Työssäni keskityin erityisesti kontekstin rooliin ymmärtämisessä, ja miten kontekstin esille tuominen voidaan huomioida selkoistamisessa. Selvitin, mitä kognitiivisen saavutettavuuden kannalta on huomioitava autismikirjon henkilöiden täyttäessä Kelan etuuslomakkeita. Tutkimuksessa selviää, mitkä seikat parantavat kognitiivista saavutettavuutta, ja missä määrin kontekstin hyödyntämisen vaikeuksia olisi huomioitava kognitiivisessa saavutettavuudessa.

Autismikirjo

Autismiliiton sivuilla kerrotaan, että autismikirjolla tarkoitetaan synnynnäistä tilaa, johon liittyy yksilöllisesti ilmeneviä toimintarajoitteita. Yhteisiin piirteisiin kuuluvat:

  • Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä, kuten vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.
  • Aistien välittämän tiedon yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa tulkintaa.
  • Toiminnan ohjaukseen liittyviä vaikeuksia.
  • Poikkeavan voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.

Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, kuten hyvä keskittymiskyky, kyky havaita yksityiskohtia sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia ja hyvä oikeudentaju.

Kontekstin rooli ymmärtämisessä

Gradussani perehdyin belgialaisen kasvatustieteilijän ja autismikouluttajan Peter Vermeulenin käsitteeseen kontekstisokeudesta (context blindness). Sillä hän tarkoittaa vaikeutta hyödyntää kontekstia erilaisissa tilanteissa. Kontekstisokeus ei kuitenkaan tarkoita, ettei kontekstia pystyisi näkemään ollenkaan. Vermeulenin mukaan vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuden johtuvat juuri kontekstisokeudesta. Kyse on lähinnä siitä, että kontekstia ei kykene käyttämään, eli alentuneesta kontekstiherkkyydestä (context insensitivity). Kontekstiherkkyydellä (context sensitivity) Vermeulen tarkoittaa ”kontekstin spontaania, nopeaa ja tiedostamatonta hyödyntämistä merkitysten antamisessa arjen tilanteissa sekä silloin, kun merkitys ei ole heti itsestään selvä” (Vermeulen, 2012, s. 300). Termi kontekstisokeus tuo Vermeulenin mielestä kuitenkin paremmin esille tilan pysyvyyttä.

Kontekstiherkkyyttä tarvitaan erottamaan tärkeät seikat vähemmän tärkeistä, karsimaan moniselitteisyyttä, ymmärtämään ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä, joustavaan ongelmanratkaisuun, sekä yksittäisestä tapahtumasta saadun tiedon soveltamiseen yleisellä tasolla. Kontekstisokeus aiheuttaa haasteita olennaisen tiedon erottamisessa epäolennaisesta tiedosta, sillä kaikki havaitut yksityiskohdat ovat keskenään saman arvoisia. Tämä olisikin Vermeulenin mukaan syy siihen, miksi autismikirjon henkilöt ovat kiinnostuneet yksityiskohdista.

Kontekstiherkkyyttä ei voi opettaa. Silti on mahdollista tukea kontekstisokeita tuomalla kontekstin esille. Viestinnässä tämä tarkoittaa konkreettisen viestinnän suosimista, eli kontekstin tekemistä mahdollisimman selväksi, jotta autismikirjon henkilöt osaisivat käyttää sitä.

Etuuslomakkeiden ymmärrettävyys

Lomakkeiden vaikeaselkoisuus on tunnettu ilmiö. Selkokeskus testasi jo vuonna 2011 Kelan asumistukilomakkeiden ymmärrettävyyttä selkolukijoilla. Silloin havaittiin, että testaajilla oli vaikeaa hahmottaa, mihin kohtaan tulisi täyttää vastaus. Testaajille epäolennaiset kysymykset, kuten puolisoon liittyvät kysymykset, tuottivat hankaluuksia. Lomakkeen kirjaimet olivat testaajien mielestä liian ohuet. Lomakkeen täyttäjää puhutellaan suoraan ja toimintaohjeita annetaan käskyilmaisuilla.

Graduani varten olin yhteydessä Autismisäätiöön. Autismisäätiö tukee autismikirjon henkilöitä tarjoamalla heille asumisen palveluita, sekä työllisyyttä ja osallisuutta tukevia palveluita. Autismisäätiön asiakkaat täyttävät Kelan etuuslomakkeita yhdessä valmentajien kanssa. Haastattelin kahta Autismisäätiön valmentajaa ja kahta Autismisäätiön asiakasta. Lisäksi sain yhdeltä asiakkaalta kirjallisia kommentteja. Haastatteluissa kävimme läpi kolme etuuslomaketta: työttömyysturva TT 1, eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki EV 256 sekä eläkkeensaajan asumistuki AE 1.

Saavutettavuusongelmien luokittelu selkokielen mittarilla

Luokittelin haastatteluissa lomakkeiden saavutettavuusongelmat selkokielen mittarin vuonna 2021 saatavilla olevan ensimmäisen version kategorioiden mukaisesti. TT 1 ja EV 256 lomakkeista löytyi kummastakin 13 saavutettavuusongelmaa, ja AE 1 lomakkeesta löytyi 19 saavutettavuusongelmaa. Suurimpia saavutettavuusongelmia aiheuttivat erikoisalan sanasto, abstrakti sanasto, lomakkeiden tiiviis asettelu, avoimet kysymykset ja vaikeus hyödyntää lomakkeiden intertekstuaalista kontekstia. Ongelmia tuotti myös lomake, jolla voi hakea useaa etuutta. Kontekstisokeus vaikuttaa kysymysten tulkintaan ja vaikeuttaa niihin vastaamista. Vuonna 2021 toteutetuissa haastatteluissa selvisi lisäksi, että haastateltavat eivät olleet tietoisia Kelan selkokielisten sivujen olemassaolosta.

Etuuslomakkeiden sanasto

Lomakkeissa on runsaasti erikoisalojen sanastoa, kuten syytinki tai osaomistusasunto. Sanoja ei myöskään aina kirjoiteta lomakkeissa johdonmukaisesti (samassa lomakkeessa mainitaan sekä kotihoidontuki että kotihoidon tuki). Abstraktit sanat, kuten vamma, sairaus, apu tai hoito, olivat hankalia, sillä autismikirjoa ei mielletä vammaksi tai sairaudeksi, ja voi olla epäselvää, mitä kaikkea lasketaan avuksi. Hoito saatetaan mieltää konkreettisena hoitona, eikä lääkärin vastaanotolla käytyä keskustelua mielletä hoidoksi. Lomakkeita voisi ymmärtää helpommin, jos erikoisalojen sanastoa selitettäisiin joko lomakkeessa tai oheismateriaalissa. Abstrakteja käsitteitä voisi korvata konkreettisilla käsitteillä tai tarjoamalla esimerkkejä siitä, mitä niillä juuri lomakkeen kontekstissa tarkoitetaan.

Tiivis asettelu

PDF-lomakkeiden tiivis asettelu oli ongelmallinen. OmaKelan kautta täytettävät nettilomakkeet voivat olla tältä osin helpompia täyttää, koska lomake on jaettu pienempiin osiin. On kuitenkin muistettava, että kaikki eivät voi tai halua käyttää sähköisiä lomakkeita. Myös PDF- ja paperilomakkeiden on oltava kognitiivisesti saavutettavia.

Hankalat kysymykset

Lomakkeissa käytetään avoimia kysymyksiä, joihin pitää vastata omin sanoin. Avoimet kysymykset ovat ongelmallisia, sillä kaikki eivät osaa kertoa omasta tilanteestaan ja nimetä omia arjen haasteitaan. Puuttuvan kontekstin takia voi avoimiin kysymyksiin vastata jotain epäolennaista. Tarjoamalla tarkentavia esimerkkejä tai valmiita vastausvaihtoehtoja, hakija ymmärtäisi paremmin, mitä avoimiin kysymyksiin tulisi vastata.

Kysymyksessä Onko sinulla tai puolisollasi…? oletetaan puolison olemassaoloa. Kysymys on ongelmallinen, sillä siihen ei voi vastata, jos hakijalla ei ole puolisoa. Hakijalle jää epäselväksi, miten kysymykseen pitäisi vastata, jos puolisoa ei ole.

Lopuksi

Kelan etuuslomakkeet eivät ole kognitiivisesti saavutettavia autismikirjon henkilöille. Erään haastateltavan mukaan lomakkeissa voisi olla enemmän selityksiä, toisaalta jotain kohtia voisi pyrkiä tiivistämään, jotta ne olisivat vähemmän kuormittavia. Haastateltavan sanoin: ”silloin se ois enemmän selkosuomee ja ei tulis näin hiki näissä”.

Gradussani esitän erilaisia keinoja, joilla voi selkoistaa Kelan etuuslomakkeiden lisäksi myös muitakin lomakkeita ja informoivia tekstejä. Kontekstin hyödyntämisen vaikeudet on syytä huomioida kognitiivisen saavutettavuuden edistämisessä, varsinkin silloin, kun tuotetaan sisältöä autismikirjon henkilöille. Kontekstin esille tuominen lisäämällä tekstiin selityksiä, ohjeita, esimerkkejä ja konkretiaa voi olla lisäksi hyödyllistä kaikille etuuden hakijoille, ei pelkästään autismikirjolaisille.

Pia Karasjärvi

Kirjoittaja on viestintätieteiden väitöskirjatutkija Vaasan yliopistossa. Hän valmistui 2021 filosofian maisteriksi Vaasan yliopistolla pääaineenaan tekninen viestintä.

Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan:

Karasjärvi, Pia (2021): Kelan etuuslomakkeiden kognitiivinen saavutettavuus. Kontekstin esilletuominen selkoistamisen keinona. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139218

Lähteet:

Autismiliitto (2023). Perustietoa autismista. Noudettu 18.4.2023 osoitteesta https://autismiliitto.fi/autismi/perustietoa-autismista/

Autismisäätiö (2023). Palvelut. Autismisäätiö. Noudettu 18.4.2023 osoitteesta https://www.autismisaatio.fi/palvelumme.html

Leskelä, L. & Kulkki-Nieminen, A. (2015). Selkokirjoittajan tekstilajit. Kehitysvammaliitto.

Vermeulen, P. (2012). Autismi ja kontekstisokeus. Autismisäätiö.

Vermeulen, P. (2015). Context Blindness in Autism Spectrum Disorder: Not Using the Forest to See the Trees as Trees. Focus on Autism and Other Developmental Disabilities, 30(3), 182-192. https://doi.org/10.1177/1088357614528799

 

Yksi vastaus artikkeliin “Pia Karasjärvi: Kelan etuuslomakkeiden kognitiivinen saavutettavuus autismikirjon näkökulmasta”

  1. Kiitos Pia blogikirjoituksestasi! Pro gradu -tutkielmasi aihe osoittaa oivallisesti, mitä kaikkea teknisessä viestinnässä voi tutkia.
    Tarkastelet saavutettavuutta rajaten sen kognitiiviseen saavutettavuuteen ja autismikirjon näkökulmaan, ja siten tutkimuksellasi on merkittävä käytännön kontribuutio.

    Tutkimuksessasi nostat esiin kaksi kiinnostavaa käsitettä, kontekstisokeuden ja -herkkyyden (Vermeulen, 2012). Pohdin, että niitä voisi kenties soveltaa laajemminkin teknisen viestinnän tutkimuksessa.

    Blogitekstisi sai minut pohtimaan, kuinka usein oikeastaan olemme tekemisissä monenlaisten erilaisten lomakkeiden kanssa. Lomakkeita täytetään mitä erilaisimmissa tilanteissa ja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Niitä täytetään elektronisesti eri laitteilla, mutta myös paperilomakkeita tulee vastaan. Tutkimusta lomakkeista löytyy jo useammalta vuosikymmeneltä, mutta mitä laajemmille käyttäjäkunnille lomakkeet suunnataan, sitä tärkeämmäksi nousee niiden saavutettavuus.

    Tutkimustuloksesi ovatkin hyvä esimerkki siitä, miten kontekstin esille tuominen selityksiä, ohjeita, esimerkkejä ja konkretiaa lisäämällä on hyödyksi ihan kaikille (etuus)lomakkeiden täyttäjille.

Kommentit on suljettu.