Yhteisöllisten prosessien merkityksestä systeemisen muutoksen ja oikeudenmukaisuuden ytimenä
(alkuperäinen teksti englanniksi/the original text in English)
Kumppanuusmaatalous määritellään yleensä tavaksi tuoda tuottajat ja kuluttajat lähemmäs toisiaan, jotta voidaan jakaa viljelyyn sisältyviä riskejä ja tarjota auttavaa kättä tuottajalle. Tämä sosiaalinen järjestäytyminen synnyttää keskinäisen avunannon verkoston ja yhteisöllisyyden tunteen.
”…laajempi merkitys ja potentiaali”
Tässä kuvauksessa korostuu oletus siitä, että maatilat ja viljelijät tarvitsevat kuluttajien apua. On tärkeä tunnistaa tämä tarve ja toimia sen mukaisesti. Kumppanuusmaataloudella on kuitenkin tätä laajempi merkitys ja potentiaali, joka ulottuu globaalin oikeudenmukaisuuden edistämishaluun asti.
Trauger Groh ja Steven McFadden kirjoittivat kirjassaan The Farms of Tomorrow Revisited: Community Supported Farms – Farm Supported Communities (1998):
“Kuten useat laajat käsitteet, myös kumppanuusmaatalous (engl. community supported agriculture CSA), yhteisöjen tukema maatalous, on hieman harhaanjohtava termi. Siinä korostuu maatalouden tarvitsema tuki. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hyvältä näkökulmalta, ei ensisijainen tarve ole yhteisön tuki maatilalle, vaan pikemminkin se, että yhteisö tukee itseään maatalouden avulla.”
Tällä Groh ei kiinnitä huomiota niinkään siihen, miksi meidän on välttämätöntä sitoutua maatiloihin ja viljelijöihin tukeaksemme heitä, vaan ennemminkin siihen, mitä merkittävää me (kaikki) saamme, kun sitoudumme maatalouteen.
”…mitä merkittävää me (kaikki) saamme, kun sitoudumme maatalouteen.”
Osuuskunta Oma Maa on vuosien ajan kehittänyt ajatuksiaan suhteestaan maatalouteen. Tekeillä olevassa toimintasuunnitelmassamme lukee: “Oma Maa edistää ympärivuotista ja ekologista, hyvän maatalouden ympärille keskittyvää yhteisöllistä prosessia, missä maataloudella tarkoitetaan maan viljelyä ja hoitoa, jolla täytetään ihmisten ruoan tarve ja muut perustarpeet ja tehdään hyvä, ekologinen elämä mahdolliseksi.” Näillä sanoilla maatalous tuodaan esiin sen täydessä merkityksessä ja potentiaalissa.
***************************
Osuuskunta Oma Maa (muu teksti jatkuu tämän jälkeen)
Oman Maan toiminta keskittyy Lassilan ja Kaukon tiloille Tuusulaan (Suomi). Tuotteita jaetaan ja toimintaa järjestetään myös Järvenpäässä ja Helsingissä. Oma Maa hoitaa mainittujen maatilojen yhteistyönä 80 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria metsää.
Osuuskunta viljelee luonnonmukaisesti viljaa, öljy- ja palkokasveja sekä vihanneksia. Metsäpuutarhassa (1,5 ha) viljellään permakulttuurin periaatteiden mukaisesti hedelmäpuita, marjoja sekä muita monivuotisia puutarhakasveja. Tilalla on lisäksi 1,44 hehtaarin suojelualue, jolla tilan kolme lehmää laiduntavat kesäisin ja toimivat siten luonnon monimuotoisuuden vaalijoina.
Tuotettua ruokaa jaetaan Oman Maan jäsenille ympäri vuoden ruokakasseina, jotka suoraan ilmentävät Oman Maan hyvää maataloutta ja jotka haastavat valtavirtaisen markkinatalouden luoman käsityksen siitä, mitä kaikkea voidaan viljellä ja syödä paikallisesti. Oman Maan ruokakassit sisältävät paljon sesonginmukaisia tuotteita, mutta myös säilykkeitä ja muita Oman Maan jatkojalostamia ruokatuotteita. Näihin valmistuotteisiin kuuluu vehnä- ja ruisleipää, falafelia, seitania, kaurajogurttia, hapatettuja ja kuivattuja tuotteita sekä erilaisia jyviä, rouheita ja hiutaleita.
Oma Maa haluaa yhdistää sekä tehokkaita että ekologisia resurssienkäytön paikallis- ja perinnemenetelmiä globaaleihin käytäntöihin ja makuihin. Ja tällä prosessilla vaikuttaa kysymyksiin siitä, mikä voi ja minkä tulisi olla ruokaamme tulevaisuudessa. Oman Maan osuuskunnan jäseniä ja muita kiinnostuneita kutsutaan aktiivisesti ja jatkuvasti ottamaan osaa tähän prosessiin.
***************************
Toimintasuunnitelmaluonnoksessaan Oma Maa selventää, miksi se näkee tärkeäksi sitoutua ei vain hyvän maatalouden edistämiseen, vaan itse asiassa tekemään niin nimenomaan yhteisöllisenä prosessina. Oma Maa näkee yhteisöllisen prosessin yhteiskunnan systeemisen muutoksen edellytyksenä. Tämä johtuu kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä.
”Oma Maa näkee yhteisöllisen prosessin yhteiskunnan systeemisen muutoksen edellytyksenä…”
Ensinnäkin muuttamalla perustarpeisiimme liittyviä järjestelmiä, kuten ruokamme ja energiamme tuotantoa, jakelua ja kulutusta, voimme tehdä tilaa sosiaalisemmille, ekologisemmille ja terveellisemmille yhteisöille paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Koska perustarpeet ovat niin jokapäiväisiä ja perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, saa niiden muuttaminen aikaan monia muitakin muutoksia.
Toiseksi yhteiskunnan sosiaalinen ja ekologinen systeeminen muutos on juurrutettava yhteisöön ja ihmisten toimintaan päivittäisten toimien kautta – yhteistuotannolla, -hallinnolla ja -johtamisella, joita toteutetaan yhteisesti sovittujen ja ylläpidettyjen arvojen mukaisesti. Tehtävää ei tule jättää voittoa tavoitteleville markkinoille/markkinavoimille, koska niiden kautta toivottu muutos ei tule tapahtumaan.
”…muuttamalla perustarpeita, kuten ruokaa ja energiaa, koskevia järjestelmiä voidaan yhteiskunnassa saada aikaan laajempi systeeminen muutos, (vain) jos muutosprosessit ovat ihmisten itsensä käsissä”
Yhdistämällä kaksi edellistä kohtaa tullaan johtopäätökseen, jonka mukaan muuttamalla perustarpeita, kuten ruokaa ja energiaa, koskevia järjestelmiä voidaan yhteiskunnassa saada aikaan laajempi systeeminen muutos, (vain) jos muutosprosessit ovat ihmisten itsensä käsissä. Oman Maan toimintasuunnitelmaluonnoksesta voi lukea lisää siitä, että osuuskunnassamme yhteisölliset prosessit ymmärretään kollektiivisiksi ja voimaannuttaviksi pedagogisiksi prosesseiksi, joissa opitaan tekemällä ja esittämällä kysymyksiä.
”…ratkaisuja ilmastao- ja biodiversiteettikriiseihin”
Johtopäätöksellä on merkitystä etsittäessä ratkaisuja ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Kun keskustellaan, miten saadaan aikaan systeeminen muutos yhteiskunnassa, asetetaan usein rinnakkain hallitusten vastuu suunnitella ja toteuttaa tehokasta politiikkaa ja toisaalta kansalaisten vastuu henkilökohtaisista valinnoistaan ja mieltymyksistään. Keskustelun johtopäätöksenä esitetään usein, että todellinen vastuu ja valta on hallitusten laajoissa poliittisissa päätöksissä.
Keskustelussa jää kuitenkin huomaamatta olennainen, Oman Maankin korostama näkemys siitä, että etsittäessä vastauksia nykyisyyden haasteelle, yhteisöllisiä prosesseja ei tule ylenkatsoa, nähdä niitä pieninä, riittämättöminä tai epäolennaisina. Itse asiassa ne ovat systeemisen muutoksen kulmakiviä.
”…kutsu tutustua sosiaalisen ja ekologisen systeemisen muutoksen mahdollisuuteen, jonka meille tarjoaa sitoutumisemme maatalouteen”
Kumppanuusmaataloutemme voidaan nähdä kutsuna tutustua sosiaalisen ja ekologisen systeemisen muutoksen mahdollisuuteen, jonka meille tarjoaa sitoutumisemme maatalouteen. Samalla kytkeydymme maailmanlaajuisesti muihin samankaltaisiin kokemuksiin. Ne voidaan – huolimatta usein selvästi erilaisista olosuhteista – nähdä itse asiassa yhteisinä ja yksityisinä kamppailuina oikeudesta osallistua yhteisölliseen toimintaan kohti systeemistä muutosta, jossa viime kädessä pyritään oikeudenmukaisuuteen.
Ruby Van der Wekken, Oman Maan tuottajajäsen
Teksti on suomennettu KUMAKKA-hankkeessa kirjoittajan englanninkielisen tekstin pohjalta.