Helsinki Challenge kannustaa kimppaluovuuteen

Tutkijan päätehtävä on tuottaa tietoa, joka vie tiedettä eteenpäin. Tutkimustulosten ja niihin perustuvan teorianmuodostuksen testikenttänä on tiedeyhteisö, joka kollektiivisen pohdinnan seurauksena päättää, mitkä uudet löydökset ja teoriat ovat tieteellisesti kestäviä ja mitkä harhapolkuja, jotka eivät johda eteenpäin. Tiedeyhteisön yhteisesti tuottama tieto antaa yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle välineitä kehittää toimintaansa. Samalla kansalaiset saavat eväitä uudelleenarvioida omaa maailmakuvaansa. Helsinki Challenge -kilpailun tarkoitus on luoda pikakaistoja, jotka nopeuttavat tutkimustiedon hyödyntämistä.

Lue loppuun

Sammelvuon opit jalkapalloon

Jalkapallo on tuonut suomalaisille oivan keinon vaipua itsesääliin: olemme huonoja ja tulemme aina olemaan. Puhumalla jatkuvasti mahdollisuuksien menettämisestä karsintalohkossa väännämme veistä vuotavassa haavassa ja samalla teemme pelaajista suuria haaveiden pilaajia. Ehkä kannattaisi ottaa oppia siitä, miten Tuomas Sammelvuo vie lentopalloa eteenpäin.

Lue loppuun

Yt-neuvottelujen rujo maailma

Yt-neuvottelujen ja irtisanomisten jättämät muistot eivät jätä meitä rauhaan vielä pitkään aikaan. Koko prosessi on ollut paitsi raskas myös outo ainakin kaikille niille, jotka eivät ole ennen kokeneet vastaavaa. Kun lehdistä lukee yt-neuvotteluista, ne ovat numeroita, jotka kertovat talouden tiukkuudesta. Kun irtisanomisista kuulee muiden kertomana, voi aistia monenlaista tunnekuohua. Mutta vasta kun on seurannut tapahtumia sisältäpäin, alkaa ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Itse prosessi on monessa suhteessa hämmentävä.

Lue loppuun

Georg Henrik von Wrightia kannattaa juhlia

Georg Henrik von Wrightille omistetun näyttelyn eiliset avajaiset Kansalliskirjastossa toivat pintaan kaksi tunnetta: nöyryyden ja ylpeyden. Nöyryyden siksi, että hänen uraansa ja rohkeuttaan pohtiessaan tuntee itsensä hyvin pieneksi. Ylpeyden siksi, että Suomi on kasvattanut tällaisen tiedemiehen, jota arvostetaan edelleen ympäri maailmaa. Näyttely toi myös mieleen omia muistoja vuosien takaa.

Lue loppuun

Me ja ”ne” yliopistossa

Kun lapsi oppii muutaman kuukauden iässä vierastamaan, hän tekee ensimmäisen erottelunsa meihin ja muihin. Meille voi hymyillä, muita pitää pelätä ja sen merkiksi on hyvä rääkäistä. Tämä ominaisuus on henkiinjäämisen kannalta olennainen. Saman ilmiön kehittyneempiä muotoja ovat stereotyyppiset ajattelumallit ja suuri tarve kuulua johonkin ryhmään. Muut ovat ”niitä”, jotka ovat pelottavia, huonompia, tyhmiä, syyllisiä tai kaikkia kaikkea sitä. Näin on myös ylipistolla.

Lue loppuun

Miksi 375 humanistia -sivustosta tuli menestys?

Humanistisen tiedekunnan 375 humanistia -sivusto on herättänyt niin paljon ihastusta, että nyt kun vuosi on vaihtunut ja kaikki kasvot on esitelty, minut viimeisenä, uskallan jo sanoa, että onnistuimme yli odotusten. Ainakin jos uskomme Kalevan kolumnistia, joka kirjoitti marraskuussa 2015 ”Raikkaudessaan 375 humanistia -kampanja on parasta mitä yliopistoista on viime aikoina tullut julkisuuteen” – ja miksi emme uskosisi. Mikä sitten oli sivuston menestyksen salaisuus?

Lue loppuun