Alkuperäiskansat ovat pienenevä vähemmistö Taiwanissa. Heidän monipuolisen kulttuurinsa ainutlaatuisuus ja persoonalliset vahvuutensa ovat vaarassa. Perheet kärsivät syrjäytymisen tuomista ongelmista. Näiden lasten varhaiskasvatusta on tehostettava. Professori Elaine Shih ja professori Hui-Chun Lee ovat tutkineet alkuperäiskansojen lasten toimintaa ja tunteita Kehittävän Palautteen observoinnilla. Tulokset osoittavat, että oppimisen yhdistäminen fyysiseen toimintaan ja ulkoiluun tuottaa näille lapsille positiivisimpia tunnekokemuksia. Perinteinen opetus työpöydän ääressä ei riitä näille lapsille, he tarvitsevat monipuolisempia oppimistapoja. Artikkeli julkaistaan Tzu-Chin yliopiston julkaisuissa. Artikkeli on kiinaksi, mutta voit kääntää sen helposti! Lue artikkeli täältä.
Category Archives: Kehitystehtävät
Taiwanin alkuperäiskansojen lapset varhaiskasvatuksessa
Reply
Noin kolme prosenttia Taiwanin asukkaista on Taiwanin alkuperäisasukkaita, jotka ovat asuttaneet Taiwania ainakin 6500 vuotta ennen muiden kansallisuuksien, etupäässä kiinalaisten, saapumista. Virallinen heimojen luku on 16, mutta tarkkaa käsitystä asiasta ei ole. Alkuperäiskansat ovat kärsineet vuosisatoja taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjinnästä, jonka jäljet näkyvät yhä tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Dong Hwa -yliopistossa järestettiin 4.11.23 2023 konferenssi Quality Early Childhood Education Conference: Embracing Diversity, Interdisciplinarity, and Compassion for the Underpriviliged. Jyrki Reunamo kertoi keynote-esityksessään Kehittävän Palautteen tuloksista koskien lapsia, joiden vanhempien tausta on Taiwanin alkuperäiskansat. Aineistona oli 2189 observointia Hualien alueen alkuperäiskansojen lapsista. Tuloksissa löytyi syitä näiden lasten oppimisen vaikuksista, vähäisistä onnellisuuden kokemuksista, vähäisestä osallisuudesta sekä oppimisympäristöä muokkaavasta toiminnasta. Alkuperäiskansojen lapset saivat muita lapsia vähemmän opettajan tarjoamaa persoonallista huomiota. Vaikka lapset saivatkin vähemmän aikuisen huomiota, he itse keskittyivät runsaasti aikuiseen, vaikka tämä huomio ei ollutkaan kovin sitoutunutta. Lisäksi suhteet toisiin lapsiin jäivät löyhemmiksi. Tulokset kuvaavat alkuperäiskansataustaisten lasten syrjäytyneestä asemasta ja löyhemmästä yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Nämä lapset tarvitsevat enemmän yhdessä kehiteltäviä sisältöjä varhaiskasvatuksessa.
Tutkimustiimiin Taiwanissa kuuluivat Hui-Chun Lee (Tzu-Chi University) Li-Chen Wang (Chang Gung University), Hui-Hua Chen (Dong Hwa University) & Shu-Shuan Shih (Taitung University).
Fyysistä aktiivisuutta voi varhaiskasvatuksessa lisätä!
Anna-Liisa Kyhälä väitteli 14.4.2023 aiheenaan “Lasten fyysinen aktiivisuus ja varh. kasv. mahdollisuudet sen edistämisessä”. Väitöskirjassa tarkasteltiin lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaiskuvaa viikon kiihtyvyysanturimittausten perusteella, sekä selvitettiin fyysistä aktiivisuutta eri lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa, mikä antaa perspektiiviä painopisteiden valintaan. Lisäksi oppimisympäristön tekijät olivat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Observointiin ja oppimisympäristön arviointiin perustuvat tulokset antoivat viitteitä siitä, että lasten varhaiskasvatuspäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta on mahdollista lisätä pedagogisilla valinnoilla, suunnittelulla ja lasten sosiaaliset tarpeet huomioimalla. Lasten fyysiseen aktiivisuuteen voi vaikuttaa! Kuvioon on koottu yleiskuva fyysisen aktiivisuuden kehittämisestä varhaiskasvatuksessa, klikkaa kuva isommaksi.
Sosio-emotionaalisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Kehittävä Palautteen organisaatio, verkosto ja menetelmät ovat olleet mukana Business Finlandin rahoittamassa CREDU-hankkeessa (https://creduprojekti.wordpress.com/). Yksi osa hanketta oli tutkia kahden intervention (SAGA ja Pikkuli) vaikutuksia lasten emotionaaliseen ja verbaaliseen kehitykseen. Sekä SAGA- että Pikkuli-interventioissa lasten sisäänpäinsuuntautuvat oireet (kuten alakuloinen mieliala, vetäytyneisyys ja ahdistuneisuus) vähenivät ja prososiaalisuus (toisten auttaminen ja myötätuntoisuus) lisääntyi. SAGA-interventiossa havaittiin lisäksi lasten ulospäinsuuntautuvien oireiden (kuten keskittymisvaikeudet, konflikteihin joutuminen) vähentyneen ja sosiaalisen orientaation (kuten kiinnostus vuorovaikutukseen ja sosiaaliset taidot) lisääntyneen. Tulokset viittaavat siihen, että molemmilla interventioilla on hyvät mahdollisuudet tukea lasten sosiaalis-emotionaalista kehitystä ja myös varhaiskasvatusympäristön kehitystä. SAGAn verkkosivut osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/projektit/lasten-sosiaalisen-ja-emotionaalisen-kehityksen-tukeminen-varhaiskasvatuksessa. Pikkulin www-sivut ovat osoitteessa https://www.pikkuli.fi/.
Martikainen, S., Kalland, M., Linnavalli, T., Kostilainen, K., Aittokoski, M., Reunamo, J., Vasileiou, Z. & Tervaniemi, M., (In press). Supporting social-emotional development in early childhood education and care – a randomized parallel group trial evaluating the impact of two different interventions.
Scandinavian Journal of Educational Research.
Miten Suomen ja Taiwanin lukutilanteissa päiväkodeissa tapahtuu? Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä mailla on?
Professori Hui-Hua Chen Taiwanin Dong Hwa -yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselta on saanut apurahan työskentelemään tutkijatiimissämme Suomessa heinä-marraskuussa 2023. Taiwanin tiede- ja teknologiaministeriö on myöntänyt professori Chenille apurahan tutkia lasten lukemisen prosesseja ja oppimista. Myös lukemisen oppimiseen liittyviä pedagogisia valintoja tarkastellaan. Suomalaisia ja taiwanilaisia käytäntöjä verrataan Taiwanissa ja Suomessa tehdyn laajan satunnaisotoksen perusteella.
Olemme observoineet lasten erilaisia lukemistilanteita, sekä aikuisen lukiessa lapsille että lasten “lukiessa” kirjoja itse. Meillä on tuhansia satunnaisia havaintoja lasten lukuprosesseista. Kahden kulttuurin vertailu antaa näkökulman oppimisprosessin ymmärtämiseen paitsi henkilökohtaisena oppimistehtävänä myös kulttuurisesti välitettynä yhteisen ymmärryksen tuottamisena.
Lasten syrjäytyminen
Roosa Laaksonen on aloittanut jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. Hän tekee väitöskirjaa lasten syrjäytymisestä. Roosalla on käytössään Kehittävän Palautteen aineisto, jonka ytimenä on observoitu lasten vetäytyvä orientaatio ja sen yhteydet lasten taitoihin, oppimisympäristöön ja johtamiseen. Roosa pääsee kiinni syrjäytymisen sekä prosessitekijöihin että resurssitekijöihin.
Voimme muuttaa maailmaa vain jos näemme siihen mahdollisuuden!
Teemu Nikkola tutkii lasten luovuuden yhteyksiä lasten varhaiskasvatuksen arkeen, näkemyksiin ja sosiaalisuuteen. Teemun artikkelin mukaan haastattelemalla mitattu lasten tapa nähdä sosiaaliset tilanteet (avoimuus ja vaikuttaminen) ovat yhteydessä riippumattomalla mittarilla mitattuun (Torrance) luovuuteen ovat yhteydessä toisiinsa. Luovat lapset ovat avoimempia ja vaikuttavampia sosiaalisissa rooleissaan. Taipumus kehitellä tilanteita luovilla tavoilla näkyy mielenkiintoisesti uusilla tavoilla kehittää myös sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen luovuus näkyi erityisesti lasten vertaissuhteissa, aikuisten kanssa yhteys oli vähäisempi. 
Aikuisten kanssa lapsi siis näkee sosiaalisen luovuuden mahdollisuudet vähäisempänä kuin kavereiden kanssa. Artikkeli on juuri tullut vapaasti luettavaksi osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1813122. Tutustu Teemun mielenkiintoiseen artikkeliin. Tulevaisuus on avoin ja voimme vaikuttaa siihen vain, jos näemme ja voimme kuvata todellisia tapoja muuttaa maailmaa! Lapsi tarvitsee mahdollisimman varhain mahdollisuuden harjoitella omaa sosiaalista luovuuttaan, jotta hänen taitonsa osallistua yhteisen maailman rakentamiseen vahvistuu.
International open access webinar about ECEC research and practices (panel with Finnish researchers)
Suomen Varhaiskasvatus ry (https://eceaf.org/).on julkaissut paneelikeskustelun, jonka aiheena on varhaiskasvatuksen tutkimus ja käytäntö. Videolla Suomalaiset varhaiskasvatuksen tutkijat keskustelevat teemoista:
- Varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen kehittäminen
- Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen
- Kriittistä tulevaisuun arviointiin
Panelistit ovat professori Heidi Harju-Luukkainen, professori (emerita) Eeva Hujala, dosentti, vastuullinen tutkija Jyrki Reunamo, Yliopistonlehtori Jonna Kangas,yliopistonlehtori Merja Koivula, post-doc-tutkija Jenni Salminen ja post-doc-tutkija Samuli Ranta. Tämän kansainvälisen webinaarin on järjestänyt JECER (https://jecer.org/).
Miten lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista kannattaa mitata?
Piilo on tutkimus- ja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi. Vuosina 2019–2021 toteutetun hankkeen aikana monitieteisessä asiantuntijatyössä valittiin ja kehitettiin väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia
mittausmenetelmiä 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen sekä liikkumiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi Suomessa. Kehittävä Palaute on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen.
Eri mittareita on tärkeä verrata keskenään, jotta voidaan selvittää, millä tavoin lasten liikkumisesta saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Suora havainnointi on pätevä ja luotettava sekä suosittu lasten fyysisen aktiivisuuden
mittausmenetelmä. Ei ole kuitenkaan yhtä yhteisesti hyväksyttyä “oikeaa” mittaria fyysisen aktiivisuuden määrittämiseen, kuten yllä olevasta kuviosta nähdään. Kehittävän Palautteen mittarin etuna on kuitenkin, että fyysinen aktiivisuus kytketään kontekstiinsa, oppimiseen, emootioihin, sosiaalisuuteen ja aikuisen toimintaan, jolloin fyysisen aktiivisuuden merkitystä voi tarkastella laajasti osana ihmisen hyvinvoinnin kehittymistä. Liikkuminen onkin tärkeä, ei vain fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta, vaan harjaantumisena ohjaamaan omaa sekä muiden kasvua ja kehitystä. Mielenkiintoinen ja tärkeä raportti on osoitteessa https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf
Tiedejulkaiseminen varhaiskasvatusta kehittämässä
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, JECER -tiedelehti sekä useiden yliopistojen yhteistyössä järjestämä varhaiskasvatuksen seminaari. Jyrki Reunamo esitteli seminaarissa tutkimusperustaista varhaiskasvatuksen kehittämistä Kehittävän Palautteen näkökulmasta. Esityksen tallenne on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=cmVv-qc10ks. Esitys on 25 minuuttia pitkä, eikä siinä ehditä juuri alkua pidemmälle. Toivottavasti tulee kuitenkin selväksi, miten tutkimus ja käytäntö tarvitsevat toisiaan ja ruokkivat toisiaan.
Suuret kiitokset JECER-lehden toimituskunnalle ja arvokasta työtä tehneille/tekeville varhaiskasvatuksen kehittäjille, tässä tapauksessa erityisesti Heidi Harju-Luukkaiselle ja Jonna Kankaalle.