Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen

Tukea tarvitsevien lasten kokemukset varhaiskasvatuksessa ovat erilaiset sen mukaan, onko lapsi tavallisessa ryhmässä vai erityisryhmässä. Valtioneuvoston tuoreessa raportissa tarkastellaan näiden kokemusten eroja satunnaistetussa observoinnissa. Observointeja erityisen tuen tarpeen lapsista oli kaikkiaan 9554 kappaletta alueelta, joka kattaa lähes 40% Suomen varhaiskasvatuksesta. Lasten kokemuksissa oli runsaasti eroja ja useat niistä ovat hyvin puhuttelevia, tutustu tuloksiin täällä.

Reunamo, J. & Sajaniemi, N. (2018). Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen. Teoksessa Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E.,
Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, s. 55-59. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161062.

Orientaatioprojekti Turkissa

Turkissa Ege yliopistossa on saatu valmiiksi tutkimus, jossa käytetään Orientaatioprojektin mittareita, observointia, lapsiarvointeja ja oppimisympäristön arviointia. Turkissa päiväkoti on usein puolipäiväinen. Yksi opettaja vastaa usein yksinään kahdenkymmenenviiden lapsen ryhmästä. Toiminta on monella tavalla erilaista kuin Suomessa, mutta kiinnostavia yhteyksiäkin löytyy.

Kehittävä palaute omassa päiväkodissa

Olemme aloittaneet pilotin, jossa yksittäiset päiväkodit, ryhmät ja ehkä yksittäiset lapsetkin voivat saada ajantasaista palautetta omasta toiminnastaan. Ensi vaiheessa pilotissa ovat Siimapuiston päiväkoti Vantaalta ja Nummenkylän päiväkoti Järvenpäästä. Tähtäämme siihen että keväällä 2019 toimintatapa on niin valmis, että sen voi ottaa yleisesti käyttöön päiväkodeissa ja ryhmissä. Kuva Siimapuiston päiväkodin ensimmäisestä observointikoulutuksesta 15 maaliskuuta 2018.

Kuntakohtaiset tulokset kuntien käytössä

Pieni klikkaus varhaiskasvattajalle, jättiläisloikka varhaiskasvatukselle! Kuntakohtaiset observoinnin palautteet ovat nyt kuntien käytössä, analysoitavissa ja jaettavissa. Tulokset ovat helposti muokattavissa tavallisessa web-selaimessa. Olemme astuneet uuteen aikaan varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisen perustassa.

Maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuus

Arvolan, Lastikan ja Reunamon artikkeli maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuvan orientaation positiivisista yhteyksistä  on juuri julkaistu. Erityisesti vertaisryhmä voi olla merkittävä tuki lapsen positiivisessa osallistumisessa. Varhaiskasvattaja on kuitenkin avainasemassa helpottamassa näiden lasten kontakteja ja yhteistä kokemusperustaa. Artikkeliin voi tutustua alla olevan linkin kautta.

Arvola, O., Lastikka, A-L. & Reunamo, J. (2017). Increasing Immigrant Children’s Participation in the Finnish Early Childhood Education Context. The European journal of social & behavioural sciences EJSBS, 20 (3), 2539-2548.

Taiwanilaiset kollegat saapuneet

Taiwanilaiset tutkijat, opiskelijat ja lastentarhanopettajat ovat saapuneet Suomeen. He tutustuvat suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja osallistuvat yhteistyöhön. Vieraat odottavat innolla uusia näkökulmia työhönsä. Heillä on myös mukanaan tuoreita kokeiluja omassa työssään, joista he haluavat keskustella suomalaisten kollegoidensa kanssa. Heitä voi tavata esimerkiksi Kehittävän palautteen konferenssissa 16.8. Helsingissä.

Monikulttuurisuudelle apuraha

Alli Paasikiven Säätiö sai tutkimushankkeiden aiehaussa 37 hakemusta ja väitöskirjojen aiehauessa 86 hakemusta.  Aiehakemusten arvioinnin perusteella työvaliokunta kutsui 11 tutkimushanketta ja 23 väitöskirjan tekijää toimittamaan varsinaisen hakemuksen. Hallitus myönsi kokouksessaan 24.4.2017 neljä apurahaa tutkimushankkeille ja yhdeksän apurahaa väitöskirjoille. Outi Arvola  sai väitöskirjaansa Monikulttuuriset lapset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa  21 000 euroa. Onnea Outille! Työ jatkuu tulosten saamiseksi tutkimustulosten saattamiseksi monikulttuurisuutta tukemaan.

 

Maahanmuuttajavanhemmat

Outi Arvola esitteli monikulttuurisen yhdistyksen vanhempainillassa väitöskirjansa tuloksia monikulttuuristen lasten taidoista ja toiminnasta päiväkodissa. Esitys tulkattiin somaliaksi ja arabiaksi. Paikalla oli toistakymmentä maahanmuuttajataustaista isää ja yksi äiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä kotoutumisessa ja esimerkiksi kielen oppimisessa. Vanhempien mielestä lasten on tärkeä osata ensin hyvin oma äidinkielensä ja harjoitella sitä kotona. Varhaiskasvatus tukee suomen kielen oppimista. Erityisen ilahtuneita vanhemmat olivat siitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten motoriset taidot olivat tulosten perusteella jossain määrin parempia kuin kantaväestön lasten taidot. Näin on etenkin silloin, jos isällä on maahanmuuttajuuden taustaa. Mietimme yhdessä isien kanssa, mistä tämä voisi johtua. Yksi syy voisi olla isien rohkeampi suhtautuminen lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja “riehumiseen”. Monikulttuuristen lasten arjessa voisikin hyödyntää toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia vahvasti. Maahanmuuttajavanhemmat kuulevat mielellään lastensa asioista ja varhaiskasvatuksesta laajemminkin. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myöhemmin uudelleen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella vanhempien omia toiveita ja tarpeita, ja keskustella varhaiskasvatuksen merkityksestä, ks. http://globaalinuoret.fi/

Esimerkkejä Suomesta

Brittiläinen Nursery World on laajalevikkisin maksettu lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilehti. Sen huhtikuun numerossa on artikkeli lasten liikkumisen edistämisestä (Jyrki Reunamo: Physical activity: some lessons from Finland). Vaikka Suomessakin on varhaislapsuuden liikkumisessa vielä kehitettävää, on Suomessa paljon vahvuuksiakin sekä tietoa lasten liikkumisen herättäjistä.