Maahanmuuttajavanhemmat

Outi Arvola esitteli monikulttuurisen yhdistyksen vanhempainillassa väitöskirjansa tuloksia monikulttuuristen lasten taidoista ja toiminnasta päiväkodissa. Esitys tulkattiin somaliaksi ja arabiaksi. Paikalla oli toistakymmentä maahanmuuttajataustaista isää ja yksi äiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä kotoutumisessa ja esimerkiksi kielen oppimisessa. Vanhempien mielestä lasten on tärkeä osata ensin hyvin oma äidinkielensä ja harjoitella sitä kotona. Varhaiskasvatus tukee suomen kielen oppimista. Erityisen ilahtuneita vanhemmat olivat siitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten motoriset taidot olivat tulosten perusteella jossain määrin parempia kuin kantaväestön lasten taidot. Näin on etenkin silloin, jos isällä on maahanmuuttajuuden taustaa. Mietimme yhdessä isien kanssa, mistä tämä voisi johtua. Yksi syy voisi olla isien rohkeampi suhtautuminen lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja “riehumiseen”. Monikulttuuristen lasten arjessa voisikin hyödyntää toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia vahvasti. Maahanmuuttajavanhemmat kuulevat mielellään lastensa asioista ja varhaiskasvatuksesta laajemminkin. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myöhemmin uudelleen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella vanhempien omia toiveita ja tarpeita, ja keskustella varhaiskasvatuksen merkityksestä, ks. http://globaalinuoret.fi/

Esimerkkejä Suomesta

Brittiläinen Nursery World on laajalevikkisin maksettu lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilehti. Sen huhtikuun numerossa on artikkeli lasten liikkumisen edistämisestä (Jyrki Reunamo: Physical activity: some lessons from Finland). Vaikka Suomessakin on varhaislapsuuden liikkumisessa vielä kehitettävää, on Suomessa paljon vahvuuksiakin sekä tietoa lasten liikkumisen herättäjistä.

Maahanmuuttajalasten tuen tarpeesta

Suomalaiseen Kasvatus-lehteen on hyväksytty Arvolan, Reunamon ja Kyttälän artikkeli maahanmuuttajataustaisista lapsista varhaiskasvatuksessa. Orientaatioprojektin aineistossa oli 309 maahanmuuttajataustaista lasta, joiden tuen tarvetta varhaiskasvatuksessa arvioitiin. Yleensä lasten taidot olivat tasavertaisia suhteessa kantaväestöön, mutta tilannespesifissä tilanteissa löytyi eroja. Tulokset korostavat kasvattajan merkitystä vuorovaikutuksessa. Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten kanssa yhteisesti tuotettujen kasvatuskäytäntöjen luomiseen. Artikkelin tiedot:
Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (hyväksytty julkaistavaksi). Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta. Kasvatus.

Tutkimusta rahoittaa Alli Paasikiven säätiö.

Kehittämismallit Yilan-Hualienissa Taiwanissa

hualienworkshopYilan-Hualien alueen workshop lauantaina 19.11.2016 kokosi  yhteen projektin varhaiskasvattajat jakamaan kehittämistyönsä tuloksia. Esimerkkejä riitti puumajoista puun kantojen käyttöön matematiikassa. Lisäksi tilaisuudessa vertailtiin Suomen ja Taiwanin tutkimustuloksia. Tilaisuudessa toteutui hyvin projektin perusidea henkilöstön oman kehittämistyön voimasta ja hyvien kokemuksien jakamisesta. Tutkijoita oli paikalla Taiwanista, Indonesiasta, Hong Kongista, Turkista sekä Suomesta. Osallistujina olivat muun muassa professori Hui-Chun Lee (Tzu Chi University), professori Li-Chen Wang (Chang Gung University), professori Doris Cheng (Tung Wah College of Hong Kong), professori Shu-Shuan Shih (Taitung University), professori Hui-Hua Chen (Dong Hwa University), Yeni Rachmavati (Pendidikan University), Mehmet Sahin (Dong Hwa University) and Wei-Chen Zhang (Dong Hwa University). Alueen luonnonvoimien, maanjäristysten, Tyynen valtameren, vuorten, eläinten (esim. käärmeet ja moskiitot), taifuunien, luonnon kasvunopeuden ja mahtavien, kirkasvetisten jokien äärellä pitää säilyttää kunnioitus, mutta niistä riittää myös ammennettavaa.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Monikulttuurisuustutkimukselle rahoitusta

outiAlli Paasikiven säätiö on myöntänyt vuoden 2016 varsinaiset apurahat. Outi Arvola sai rahoituksen (21 000 euroa) hankkeelleen, jossa hän tarkastelee Orientaatioprojektin tuloksia monikulttuuristen lasten näkökulmasta. Paraikaa Outi tarkastelee erilaisten perheiden tuen tarvetta ja seuraavaksi ilmeisesti monikulttuurisuuslasten kohtaamaa arkea. Onnea Outille!

Kehittävä palaute

Vuoden 2015 mittava aineistonkeruu ja palaute ovat onnistuneet erinomaisesti. Selvitämme kuntien kanssa keväällä 2016 projektin vakiinnuttamista.Tältä pohjalta voimme tiivistää projektin sykliä viidestä vuodesta jatkuvaan kehittävään palautteeseen. Käyttämällä huolellista otantaa ja pilvipalveluja pystymme luomaan kuntiin lähes reaaliaikaisen arviointi- ja kehittämisjärjestelmän, jonka osia voidaan räätälöidä kuntien painopisteiden mukaan. Myös resursseja voidaan säästää ja tietotaitoa voidaan kehittää kertakäytön sijaan.

Varhaiskasvatuksen kehittävä palaute

ryhKokoonnuimme 3.12.2015 Vantaalla kuntien yhdyshenkilöiden kanssa kartoittamaan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeita ja intressejä. Kuntien tilanne, resurssit ja intressit ovat kovin erilaisia. Tehtävämme on integroida nämä intressit reaaliaikaisen progressiivisen palautteen toimintakulttuuria syventämällä. Tarkoituksena on 1) parantaa kuntien mahdollisuuksia  saada olennaista palautetta ja vaikuttaa sen keräämiseen, 2) parantaa kuntien mahdollisuuksia suorittaa reaaliaikaista analyysia, 3) kytkeä palaute suoraan kehittämistoimintaan ja lopulta 4) ohjata varhaiskasvatusta pätevään ja reaaliaikaiseen tietoon pohjautuen. Tammikuussa 2015 kunnat saavat ehdotuksen toiminnan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Seuraavassa kokoontumisessa käymme läpi ehdotuksesta heränneitä kysymyksiä ja ehdotuksia, jonka pohjalta lopullinen ehdotus kunnille tehdään. Tarkoituksena on että voimme huhtikuussa 2016 päättää suoran progressiivisen palautteen käyttöön otosta.

Vain esimerkkinä, voimme seurata lasten fyysisen aktiivisuuden vaihtelua ryhmissä (ks. kuva yllä) ja tarkastella erilaisten kehittämistoimien vaikutusta siihen.