Taiwanin havainnointikoulutus

tw

IMG_2211

Taiwanissa aineistonkeruu toteutetaan syys-joulukuussa 2015 New Taipei Cityssä ja Hualienissa. Koulutuksissa käytetään samoja esimerkkejä ja samoja koodauksia kummassakin maassa. Koodaukset perustuvat elokuussa 2015 yhteisesti sovittuihin määrityksiin ja esimerkkivideoissa yhteisesti sovittuihin koodauksiin. Kaikkien maiden koulutuksissa käytetään samoja esimerkkejä samojen koodauksien kanssa. Näin pyritään varmistamaan havaintojen vertailukelpoisuus eri maiden välillä.  Vasemmassa kuvassa havainnointikoulutusta Chung Gung -yliopistossa New Taipei Cityssä. Oikeassa kuvassa itäisen Taiwanin havainnoijia. Klikkaa kuvia niin näet ne isompana!

Orientaatioprojektista Kiinassa

Xinhuanet on Kiinan johtava uutiskanava. Xinhuanetissä on julkaistu Orientaatioprojektin sisältöjä kartoittava haastattelu, jossa pohditaan oppimisen, hyvinvoinnin ja liikkumisen välisiä yhteyksiä. Oppimista on voi erottaa ihmisen toiminnan kokonaisuudesta ja hänen elämäntilanteestaan, eikä se ole tarpeenkaan. Tulee olemaan jännittävää nähdä, miten oppiminen ja fyysinen aktiivisuus liittyvät oppimiseen Suomessa ja Aasiassa. Katso haastattelu tästä.

Suomen havainnoijat valmiina

ipp

Suomessa lähes 300 havainnoijaa on koulutettu havainnoimaan varhaiskasvatuksen arkea. Havainnoitavat osa-alueet ovat päivähoidon yleinen toiminta, lasten toiminta, lasten huomion suuntautuminen, lasten fyysinen aktiivisuus, lasten sitoutuneisuus, lasten tunteet, sosiaalinen orientaatio sekä lähimmän kasvattajan toiminta. Tammi-toukokuussa 2015 joka minuutti jossain päin Etelä-Suomea tehdään neljä satunnaisotantaan perustuvaa havainto lapsen toiminnasta päivähoidon arjessa. Kiitokset havainnointikoulutukseen osallistuneille paneutuneesta ja vastuullisesta osallistumisesta! Kuvassa osa Helsingin havainnointikoulutuksen osallistujista. Muut koulutuspaikkakunnat olivat Hämeenlinna ja Turku.

Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa

Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatuksen arjesta on Suomessa hyvin vähän tutkimustietoa. Outi Arvola tekee väitöskirjansa Orientaatioprojektissa. Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselle tehtävässä jatkotutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen arjen rakentumista; niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita monikulttuurinen tausta lapselle mahdollisesti asettaa. Maahanmuuttajataustaisten pienten lasten arjesta päivähoidossa tarvitaan lisää tietoa, jotta lapsia voidaan tukea Suomessa paremmin.  Outi Arvola tulee mielellään kertomaan tutkimusosiosta ja aiheesta lisää. Ota yhteyttä Outiin! Sähköpostiosoite on outi.arvola@turkuamk.fi.

Lasten pelot päivähoidossa

Heli Söderqvist on juuri saanut valmiiksi pro gradun lasten peloista päivähoidossa. Lasten haastattelun tekivät lasten omat vanhemmat. Kysymykseen Pelottaako sinua päiväkodissa? vastasi 3434 lasta. Keskimäärin lapsia ei pelota päivähoidossa ja lapset menevät päivähoitoon mielellään. Avoimeen lisäkysymykseen Mikä sinua pelottaa päiväkodissa?  vastasi 1095 lasta. Nämä lasten itsensä kuvaamat yli tuhat pelottavaa asiaa päivähoidossa avaavat ainutlaatuisen laajan ja pysäyttävän kuvan päivähoidon arjesta. Söderqvist käsittelee aihetta sävykkäästi, puhuttelevasti ja viisaasti. Runsas lasten omien vastausten esittely tekee tutkimuksen lukemisesta konkreettista, koskettavaa ja ajatuksia herättävää. On vaikea kuvitella varhaiskasvattajaa tai vanhempaa, jota tämä tutkimus ei kiinnostaisi. Tutkimuksessa olevia lasten kuvauksia voi aivan hyvin lukea myös lasten kanssa! Se saa lapsissa keskustelun liikkeelle ja helpottaa aikuisen kontaktia lasten maailmaan. Tutustu Söderqvistin työhön täällä.

Lasten emotionaaliset itsesäätelytaidot

Jouni Veijalaisen gradu lasten sensitiivisyydestä omien tunteidensa tunnistamisessa ja käsittelyssä on valmis. Tulokset pohjautuvat Orientaatioprojektin laajaan ja monipuoliseen aineistoon. Lasten emotionaaliset itsesäätelytaidot näkyvät lasten päivähoidon arjessa ja ne kytkeytyvät lasten oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Hyvät emotionaaliset itsesäätelytaidot syventävät lasten vertaissuhteita ja helpottavat lasten osallisuutta. Heikot itsesäätelytaidot taas näkyvät lasten vaikeutena kiinnittyä arjen toimintoihin ja epävarmoina strategioina vuorovaikutussuhteissa. Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely ovat avaimia myös suhtautumisessa muihin ja ympäristöön! Tutustu Veijalaisen mainioon ja lukijaystävälliseen graduun täällä.

Kiusatun näkökulma varhaiskasvatuksessa

Kysyimme 3-7-vuotiailta päiväkotilapsilta: – Ajattele tilannetta jossa toinen lapsi tulee kiusaamaan sinua, mitä sinä sitten teet? 761 lasta vastasi kysymykseen ja kuvasi omaa toimintaansa kiusaamistilanteessa. Usein apua haettiin aikuiselta tai yritettiin keskustelemalla ratkaista tilanne, mutta strategioita oli hyvin monia aina turpaan vetämisestä karkuun juoksemiseen ja epätietoisuuteen. Lasten strategioiden vuorovaikutteisuus lisääntyi ja vetäytyminen väheni iän myötä. Erityisen kiinnostavaa on, että iästä riippumatta erilaiset näkemykset olivat yhteydessä lasten havaittuun toimintaan. Koska haastattelu ja havainnointi olivat erillisiä mittareita, voitiin tutkia lasten kiusaamiseen vastaamisen strategioiden yhteyttä lasten todelliseen vuorovaikutukseen varhaiskasvatuksessa. Artikkelin tiedot ovat alla:

Reunamo, J. T., Kalliomaa, M. Repo, L., Salminen, E., Lee, H-C & Wang, L-C. (In print). Children’s strategies in addressing bullying situations in day care and preschool. Early Child Development and Care.

Sitoutuneisuuden havainnointi

Toisen kerran havainnointikoulutuksessa painopisteenä on toimintaan sitoutuneisuus. On tärkeätä tehdä runsaasti havaintoja sitoutuneisuudesta, jotta oma sisäinen asteikko voi vakiintua. Sitoutuneisuuden ohjetta on myös käytävä useasti läpi, jotta ei harhaudu katsomaan sitoutuneisuutta kapeasti esimerkiksi yrittämisen määränä, vahvana tunnelatauksena tai suoriutumisena. Diat ovat täällä ja sitoutuneisuuden ohje täällä.