Pedagoginen johtajuus

Ulla Soukainen on tutkinut johtajuuden yhteyksiä lasten arkeen ja oppimisympäristön painotuksiin. Johtajien arvioinneista löytyi faktoreita kuvaamaan erilaisia johtamisen tapoja ja näissä faktoreissa löytyi suoria yhteyksiä lasten arkeen. Esimerkiksi johtajan arvioimalla laadukkaan pedagogiikan faktorilla oli positiivinen yhteys observoituun lasten sitoutumiseen toimintaansa (korrelaatio +0,127). Sen sijaan esimerkiksi heikon pedagogisen johtajuuden faktorilla oli negatiivinen yhteys lasten sitoutumiseen (korrelaatio – 0,110). Korrelaatiot ovat pieniä paljolti siitä syystä, että observoitavana oli kaikki toiminta kello 8:00-16:00 välillä aina aamupalasta päivälepoon ja ulkoiluun saakka. Korrelaatiot ovat kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitseviä, joten tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että päiväkodin johtajalla on todellista merkitystä lasten lasten oppimisessa. Ulla esittelee tuloksia Edivan Kestävä johtajuus varhaiskasvatuksessa -seminaarissa Tampereella ti 8.11.2016. Voit tutustua Ullan ajatuksia herättävään esitykseen täällä.

Virkistäviä ja ärsyttäviä karikatyyrejä

Lastentarhanopettajaopiskelijoiden organisoima lukupiiri (Keni Miettinen, Lilli Olli ja Heta Stenman) tekivät mainiot karikatyyrit orientaatioista. Ystävällisesti he antoivat myös luvan kuvioiden jakamiseen. Malli on alunperin tehty vuoden 1998 ja 2005 kerätyn aineiston pohjalta. Sittemmin kuva on huomattavasti tarkentunut vuoden 2010 ja 2015 aineiston perusteella, mutta yhä opiskelijat onnistuvat puhaltamaan malliin tuoreutta. Kaikissa orientaatioissa, niin lapsen, kasvattajan kuin suunnittelunkin osalta etsitään tilanteeseen sopivaa tasapainoa avautumisen ja muutoksen välillä. Kokeilepa tulostaa kuvat ja laita ne kahvihuoneen pöydälle. Keskustelua syntyy!

Itsesäätelytaitojen tukemiselle apuraha

Jouni Veijalainen on saanut Jenny ja Antti Wihurin rahastolta 24 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön “Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa”. Jounin aineisto koostuu vuonna 2015 kerätystä aineistosta. Työssään Jouni voi esimerkiksi yhdistää lasten itsesäätelytaidot observoituun toimintaan, jolloin voidaan tarkastella tarkasti ja syvällisesti, miten lasten itsesäätelytaidot heijastuvat lasten arkitoimiin, vertaissuhteisiin ja oppimisympäristöön. Itsesäätelytaidot eivät ole pelkästään itsesäätelytaitoja, ne ovat myös vuorovaikutussuhteiden säätelytaitoja. Itsesäätelytaidot ovat olennaisia taitoja ihmisen harjaantuessa ottamaan vastuuta oman ja muiden elämän hyvinvoinnista. Onnea Jounille!

Tiet. perusteet liikk. suosituksille

Varhaislapsuuden liikkumisen suositukset pohjautuvat suurelta osin tieteelliseen tutkimustietoon, jotka on koottu vertaisarvioituun julkaisuun Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (2016).  (Toim. Arja Sääkslahti), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 22, 27-31. Tieteellisissä perusteissa hyödynnetään runsaasti Orientaatioprojektissa hankittua tietoa ja näkemystä:

Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A., Mäki, P. Perheen tärkeä rooli, s. 22-26.
Reunamo, J. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri edellyttää lapsen kuuntelua, s. 27-31.
Iivonen, S., Laukkanen A., Haapala, A. ja Reunamo, J. Motoristen taitojen kehitys, s. 32-37.
Soini, A., Laukkanen, A., Mäki, P. ja Reunamo, J. Fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista edistävä ympäristö, s. 44-48.
Kyhälä, A-L. ja Soini, A. Organisoitu liikunta, s. 49-53.
Reunamo, J. ja Kyhälä, A-L. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana, s. 54-58.

Tutustu tieteellisiin perusteisiin osoitteessa http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM22.pdf?lang=fi.

Uudet varhaisvuosien fyys. akt. suositukset julki

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suosituksissa hyödynnetään myös Orientaatioprojektin tutkimustuloksia ja toimintatapoja. Suositukset löytyvät osoitteesta http://okm.fi/OPM/Julkaisut/2016/Iloa_leikkia.html.

Julkaisu kiusaamisesta varhaiskasvatuksessa

Kirja Contemporary Perspectives on Research on Bullying and Victimization in Early Childhood Education on juuri julkaistu. Se sisältää artikkelimme Openness and Agency as Strategies for Addressing Bullying. Kirjoittajat ovat Jyrki Reunamo, James Ko, Doris Cheng, Hui‐Chun Lee, Li‐Chen Wang, ja Essi Salminen. Kirja on vuosittainen virstanpylväs varhaiskasvatuksen tutkimuksessa. Julkaisu on merkittävä tunnustus projektin työlle ja osoitus sen korkeasta laadusta. Artikkelissa tarkastellaan lasten strategioita heidän kohdatessaan kiusaamista. Lisäksi näitä haastattelemalla kerättyjä strategioita suhteutetaan riippumattomaan observointiin, jolloin voidaan tarkastella miten lasten kiusaamisstrategiat näkyvät lasten arjessa. Kirjan voi ostaa esimerkiksi Information Age Publishingin verkkokaupasta. Suora linkki on http://www.infoagepub.com/products/Contemporary-Perspectives-on-Bullying-and-Victimization-in-Early-Childhood-Education.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Monikulttuurisuustutkimukselle rahoitusta

outiAlli Paasikiven säätiö on myöntänyt vuoden 2016 varsinaiset apurahat. Outi Arvola sai rahoituksen (21 000 euroa) hankkeelleen, jossa hän tarkastelee Orientaatioprojektin tuloksia monikulttuuristen lasten näkökulmasta. Paraikaa Outi tarkastelee erilaisten perheiden tuen tarvetta ja seuraavaksi ilmeisesti monikulttuurisuuslasten kohtaamaa arkea. Onnea Outille!