Ryhmien lasten arvioinnit käynnistyneet

IMG_20150206_152002 IMG_20150206_153149

 

 

 

 

 

Eri kunnissa lasten arvioinnissa painotetaan eri asioita. Näin saamme samalla aineistonkeruulla hyvin monelaisia tietoja kehittämisen pohjaksi. Arvioinnin kohteena on esimerkiksi lasten kielelliset taidot, matemaattiset taidot, orientaatiotavat, liikunnallinen aktiivisuus ja luovuus. Yllä olevat kuvat ovat Kouvolasta, jossa henkilöstö koulutettiin arvioimaan lasten liikunnallisia ja tasapainotaitoja Arto Laukkasen johdolla. Tarkoituksena on löytää polkuja hyville liikuntataidoille. Toivottavasti löydetään myös polkuja, jotka johtavat liikkumistaitojen kehittymisen umpikujiin, joita pitää raivata auki.

Taiwanin havainnointikoulutus

tw

IMG_2211

Taiwanissa aineistonkeruu toteutetaan syys-joulukuussa 2015 New Taipei Cityssä ja Hualienissa. Koulutuksissa käytetään samoja esimerkkejä ja samoja koodauksia kummassakin maassa. Koodaukset perustuvat elokuussa 2015 yhteisesti sovittuihin määrityksiin ja esimerkkivideoissa yhteisesti sovittuihin koodauksiin. Kaikkien maiden koulutuksissa käytetään samoja esimerkkejä samojen koodauksien kanssa. Näin pyritään varmistamaan havaintojen vertailukelpoisuus eri maiden välillä.  Vasemmassa kuvassa havainnointikoulutusta Chung Gung -yliopistossa New Taipei Cityssä. Oikeassa kuvassa itäisen Taiwanin havainnoijia. Klikkaa kuvia niin näet ne isompana!

Orientaatioprojektista Kiinassa

Xinhuanet on Kiinan johtava uutiskanava. Xinhuanetissä on julkaistu Orientaatioprojektin sisältöjä kartoittava haastattelu, jossa pohditaan oppimisen, hyvinvoinnin ja liikkumisen välisiä yhteyksiä. Oppimista on voi erottaa ihmisen toiminnan kokonaisuudesta ja hänen elämäntilanteestaan, eikä se ole tarpeenkaan. Tulee olemaan jännittävää nähdä, miten oppiminen ja fyysinen aktiivisuus liittyvät oppimiseen Suomessa ja Aasiassa. Katso haastattelu tästä.

Suomen havainnoijat valmiina

ipp

Suomessa lähes 300 havainnoijaa on koulutettu havainnoimaan varhaiskasvatuksen arkea. Havainnoitavat osa-alueet ovat päivähoidon yleinen toiminta, lasten toiminta, lasten huomion suuntautuminen, lasten fyysinen aktiivisuus, lasten sitoutuneisuus, lasten tunteet, sosiaalinen orientaatio sekä lähimmän kasvattajan toiminta. Tammi-toukokuussa 2015 joka minuutti jossain päin Etelä-Suomea tehdään neljä satunnaisotantaan perustuvaa havainto lapsen toiminnasta päivähoidon arjessa. Kiitokset havainnointikoulutukseen osallistuneille paneutuneesta ja vastuullisesta osallistumisesta! Kuvassa osa Helsingin havainnointikoulutuksen osallistujista. Muut koulutuspaikkakunnat olivat Hämeenlinna ja Turku.

Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa

Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatuksen arjesta on Suomessa hyvin vähän tutkimustietoa. Outi Arvola tekee väitöskirjansa Orientaatioprojektissa. Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselle tehtävässä jatkotutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen arjen rakentumista; niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita monikulttuurinen tausta lapselle mahdollisesti asettaa. Maahanmuuttajataustaisten pienten lasten arjesta päivähoidossa tarvitaan lisää tietoa, jotta lapsia voidaan tukea Suomessa paremmin.  Outi Arvola tulee mielellään kertomaan tutkimusosiosta ja aiheesta lisää. Ota yhteyttä Outiin! Sähköpostiosoite on outi.arvola@turkuamk.fi.

Lasten pelot päivähoidossa

Heli Söderqvist on juuri saanut valmiiksi pro gradun lasten peloista päivähoidossa. Lasten haastattelun tekivät lasten omat vanhemmat. Kysymykseen Pelottaako sinua päiväkodissa? vastasi 3434 lasta. Keskimäärin lapsia ei pelota päivähoidossa ja lapset menevät päivähoitoon mielellään. Avoimeen lisäkysymykseen Mikä sinua pelottaa päiväkodissa?  vastasi 1095 lasta. Nämä lasten itsensä kuvaamat yli tuhat pelottavaa asiaa päivähoidossa avaavat ainutlaatuisen laajan ja pysäyttävän kuvan päivähoidon arjesta. Söderqvist käsittelee aihetta sävykkäästi, puhuttelevasti ja viisaasti. Runsas lasten omien vastausten esittely tekee tutkimuksen lukemisesta konkreettista, koskettavaa ja ajatuksia herättävää. On vaikea kuvitella varhaiskasvattajaa tai vanhempaa, jota tämä tutkimus ei kiinnostaisi. Tutkimuksessa olevia lasten kuvauksia voi aivan hyvin lukea myös lasten kanssa! Se saa lapsissa keskustelun liikkeelle ja helpottaa aikuisen kontaktia lasten maailmaan. Tutustu Söderqvistin työhön täällä.