Tiedejulkaiseminen varhaiskasvatusta kehittämässä

|
Reply

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, JECER -tiedelehti sekä useiden yliopistojen yhteistyössä järjestämä varhaiskasvatuksen seminaari. Jyrki Reunamo esitteli seminaarissa tutkimusperustaista varhaiskasvatuksen kehittämistä Kehittävän Palautteen näkökulmasta. Esityksen tallenne on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=cmVv-qc10ks. Esitys on 25 minuuttia pitkä, eikä siinä ehditä juuri alkua pidemmälle. Toivottavasti tulee kuitenkin selväksi, miten tutkimus ja käytäntö tarvitsevat toisiaan ja ruokkivat toisiaan.

Suuret kiitokset JECER-lehden toimituskunnalle ja arvokasta työtä tehneille/tekeville varhaiskasvatuksen kehittäjille, tässä tapauksessa erityisesti Heidi Harju-Luukkaiselle ja Jonna Kankaalle.

Sosiaaliset orientaatiot Taiwanissa

|
Reply

Professori Hui-Chun Lee (Tzu-Chin University) ja Li-Chen Wang  Chung Gung University) ovat kirjoittaneet artikkelin lasten sosiaalisista orientaatioistaTaiwanissa Kehittävän Palauteen datan pohjalta. Aineistossa oli 366 taiwanilaista 3–6-vuotiasta päiväkotilasta. Lapset haastateltiin sosiaalisen orientaation selvittämiseksi. Tulokset osoittivat, että mukautuva orientaatio on yleisin opettajatilanteissa. Toiseksi yleisin vastaus oli osallistuva orientaatio. Osallistuva orientaatio lisääntyi iän myötä, kun taas erillinen ja mukautuva orientaatio vähenivät.iän myötä. Yleisin vastaus vertaistilanteissa oli osallistuva orientaatio, ja tämä suuntaus lisääntyi
tasaisesti iän myötä; lapset ilmaisivat yhä todennäköisemmin itsensä kehittävänsä asioita yhdessä toisten lasten kanssa. Pienillä lapsilla oli varttuneempia lapsia enemmän omaehtoista orientaatiota, jossa ei otettu huomioon toisen näkökulmaa, vaan keskityttiin oman agendan toteuttamiseen. Taulukko näyttää sosiaaliset orientaatiot vertaiskontakteissa (同儕情境) ja opettajien kanssa (師長情境). Linkki artikkeliin DOI： 10.6192/CGUST.2016.6.24.1.

Musiikki on erityisen tärkeää 1-3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa

|
Reply

Kehittävän Palautteen aineisto paljastaa, että erityisesti pienten lasten osalta musiikilla ja laulamisella on selkeitä ja tärkeitä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Lapset joiden ryhmissä painotettiin musiikkia/laulamista ilmaisivat enemmän positiivisia emootioita ja sitoutuivat toimintaan paremmin. Lisäksi nämä lapset olivat useammin sosiaalisesti mukautuvia ja heillä oli enemmän osallistuvaa vuorovaikutusta aikuisten kanssa. Musiikki oli siis yhteydessä vahvaan, kestävään ja luovaan vuorovaikutukseen. Samaa positiivista vaikutusta ei havaittu isommilla lapsilla. 1-3-vuotialla musiikki liittyy monin tavoin laadukkaaseen pedagogiikkaan, kun isommilla lapsilla samaa ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että pienten puolella musiikki on paremmin integroitunut hyvinvoinnin pedagogiseen käyttöön, kun taas isommilla lapsilla musiikin yhteydet pedagogiikkaan jäivät näkymättä. Tulokset korostavat sekä musiikin tärkeyttä pienten hyvinvoinnissa, että musiikin vähäiseen pedagogiseen integrointiin isommilla lapsilla. Artikkelin tiedot alla:

Ruokonen, I., Tervaniemi, M. & Reunamo, J. (2021). The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: An extensive observational study. Music Education Research. DOI 10.1080/14613808.2021.1965564.

Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

|
Reply

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Outi Arvolan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten varhaiskasvatuksen väitöskirja saatavilla

|
Reply

Outi Arvolan väitöskirja Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana on nyt saatavilla verkossa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/152202. Väitöstilaisuus 23.6. klo 12:00 Turun Yliopistossa! Etäyhteyden linkki löytyy oheisesta tiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kasvatustiede-km-outi-arvola

Missä päiväkodin toiminnoissa lapset liikkuvat?

|
Reply

Anna-Liisa Kyhälän, Jyrki Reunamon ja Juha Valtosen artikkeli Children’s time use and moderate-to-vigorous physical activity in early education and care in Finland on hyväksytty julkaistavaksi Jufo-1-julkaisussa South African Journal of Childhood Education. Anna-Liisa vertaa kiinnostavasti lasten eri toiminnoissa kuluttamaa aikaa ja näiden toimintojen liikunnan määrän välistä suhdetta.

KM Outi Arvola väittelee varhaiskasvatuksen monikulttuurisuudesta

|
Reply
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Mikko Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Kyttälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Kasvan, liikun ja kehityn: varhaiskasvatuksen aktiviteetin eri-ikäisillä lapsilla

|
Reply

Kansallisen arviointiosaamisen verkoston blogissa on Kehittävän Palautteen aineistosta koottu kirjoitus, jossa kuvataan eri-ikäisten lasten varhaiskasvatusta. Tuloksista ilmenee, millaista varhaiskasvatuksta eri ikäryhmille tarjotaan, millaisen varhaiskasvatuksen lapset tuottavat ja myös millaista varhaiskasvatuksta eri-ikäiset lapset tarvitsevat. Tsekkaa kirjoitus osoitteessa https://www.kaaro.fi/post/kasvan-liikun-ja-kehityn-varhaiskasvatuksen-aktiviteetin-eri-ik%C3%A4isill%C3%A4-lapsilla.

Osallistuminen, sitoutuminen ja vertaiskontaktit erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksessa

|
Reply

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education on julkaistu European Journal of Special Needs Education –lehdessä. Artikkelissa tutkitaan lasten päivittäistä toimintaa, osallistumista, huomion kohteena olemista ja sosiaalisia suhteita pelin aikana ja muuta sosiaalista toimintaa eri ryhmissä, jotka muodostuvat lasten erityistarpeiden mukaan. Yleisin syy, miksi lapsilla oli erityisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa, olivat itsesääntelyyn liittyvät vaikeudet. Tehokas itsesääntely on välttämätöntä yksilön toiminnalle ja varhaislapsuus on tärkeä ajankohta itsesääntelyn kehittymiselle. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattilaiset ovat vastuussa lasten tukemisesta tilanteissa, joissa tarvitaan itsesääntelytaitoja. Tuloksemme olivat yhdenmukaisia ​​tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että lapsilla, joilla on vaikeuksia itsesäätelyssä, on suurempi riski jäädä yhteisen leikin ulkopuolelle. Tämä tulos on huolestuttava, koska yhteinen leikki tukee itsesäätely-taitojen kehittymistä, kun taas yksinpelillä ei ole tätä vaikutusta. Tämä tarkoittaa, että juuri lapset, joiden on harjoiteltava itsesäätely-taitojaan, puuttuvat mahdollisuudet tehdä niin. Lapset suosivat prososiaalisia vertaiskontakteja ja laiminlyövät epäsosiaaliset ikäisensä, mikä tekee ystävyyssuhteiden luomisesta entistä vaikeammaksi, jos lapsella on jo vaikeuksia muodostaa vertaissuhteita eikä hänellä ole taitoja toimia tilanteissa, joissa vaaditaan sosiaalisia taitoja. Ulkopuolelle jääminen aiheuttaa negatiivisia tunteita ikäisensä suhteen ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa epäsosiaalista käyttäytymistä tai päinvastoin. Tämä voi aiheuttaa noidankehän, jota on vaikea rikkoa. Siksi varhainen puuttuminen on välttämätöntä. Tutustu artikkeliin, linkki artikkeliin:  https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2021.1920214

Kuutti, T., Sajaniemi, N., Björn, P., Heiskanen, N. & Reunamo, J. (2021). Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education. European Journal of Special Needs Education. https://doi.org/10.1080/08856257.2021.1920214.

Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta

|
Reply

Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana”  julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!

Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.