Jouni Veijalainen kirjoittaa tunteiden ja itsesäätelyn välisistä yhteyksistä, jotka ovat nousseet esiin Kehittävän Palautteen aineistosta. Tunteet ovat mukanamme aina, ne eivät ole vain reaktioita, vaan ne ovat mielen työkaluja ja moottoreita.
Lelas äventyr i matematikvärlden har nu också översatts till svenska. Fantastiska bilder av Emilia Erfving. Boken är tillgänglig gratis. Berättelserna suger barnen för att titta på matematik från olika vinklar.
Kangas, J. & Reunamo, J. (2020). Lelas matematikäventyr på dagis.
Pienten lasten hyväitsesäätely on oleellinen mentaalinen työkalu ja voimavara, joka ilmentyy monissa lastentaidoissa, heidän käsityksissään omista hallintakeinoistaan sekä positiivisina havaituissatunneilmaisuissa varhaiskasvatuksen arjessa. Jouni Veijalaisen Kehittävän Palautteen aineistosta tekemän väitöskirjan lektio on julkaistu Kasvatus & Aika -lehdessä, lue osoitteessa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/98386. Esitys on erittäin tiivis ja kokoaa olennaisiä näkökulmia itsesäätelystä.
Taiwanin alkuperäiskansat ovat levittäytyneet laajalle Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä merellä, vaikka he tänä päivänä ovat pieni vähemmistö lähinnä Itä-Taiwanin vuoristoalueilla. Kuvassa lasten opettaja kartan kanssa, joka kuvastaa alueita, joilla Taiwanin alkuperäiskansojen geeniperimä edelleen elää vahvana. Vaikutus ulottuu Havaijille asti. Taiwanin alkuperäiskansojen perimä ja kulttuuri näkyy siis edelleen alueella, joka kattaa yli 10% koko maapallon pinta-alasta! Upea, omista juuristaan tietoinen opettaja, joka luotsaa lapsia kohtaamaan tulevaisuuden haasteita.
Professori Elaine Shih tiimeineen Taitungin yliopistosta on juuri saanut valmiiksi observoinnin Taiwanin alkuperäiskansojen varhaiskasvatuksesta käyttäen Kehittävän Palautteen observointia. Aineisto antaa ainutlaatuisen kuvan Taiwanin alkuperäiskansojen lasten nykytilanteesta ja kasvatuksesta. Suorat, satunnaiset observoinnit antavat tietoa näiden lasten arjen muotoutumisesta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tieto on äärimmäisen näille monin tavoin uhatuille ja syrjäytymisvaarassa kärsiville lapsille. Tulokset sisältävät runsaasti selkeitä kehittämismahdollisuuksia haavottuvaisessa tilanteessa kasvaville lapsille. Observointeja kertyi tällä kaikkiaan 1556 kappaletta.
Kasvatustieteen päivillä 2020 oli kaksi esitystä, joissa käytettiin Kehittävän Palautteen aineistoa. Ensimmäisessä esiteltiin Teemu Nikkolan väitöskirjatutkimukseen liittyviä tuloksia, joissa luovuus on mielenkiintoisesti yhteydessä lasten observoituihin sosiaalisiin orientaatioihin. Observoinnissa avoimuuden ja muutoksen pohjalle rakentuvassa jaottelussa löytyi yhteys lasten luovuustestin (Torrance) kanssa. Tämä viittaa siihen, että luovuus ja sosiaaliset suhteet liittyvät toisiinsa ja niitä yhdistää tapa katsoa asioita ja tilanteita avoimesti ja niiden muutospotentiaalia huomioiden. Teemu valmistelee tuloksista artikkelia, joka tuo uusia näkökulmia luovuuden ilmenemisessä arjen varhaiskasvatuksessa.
Toisessa esityksessä Inkeri Ruokosen johdolla esiteltiin tiimin arvioiman musiikin painottumisen yhteyttä 1-3-vuotiaiden lasten observointeihin. Osoittautui, että musiikki on arvokas myönteinen tekijä niin lasten emootioissa, toiminnassa, oppimisessa kuin oppimisympäristössäkin. Aiheeseen liittyvä artikkeli on paraikaa vertaisarvioitavana, joten toivottavasti saamme pian perusteellisen artikkelin löydetyistä tuloksista.
Teemun ja Jyrkin abstraktiin voit tutustua täällä. Inkerin, Mari Tervaniemen ja Jyrkin abstrakti on luettavissa täällä.
Pirjo Suhosen teoksessa Onnellisten lasten salaisuudet kaksitoista suomalaista kasvatuksen asiantuntijaa kertoo näkemyksensä siitä, mistä lasten onnellisuus koostuu ja kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa tuon onnellisuuden rakentumiseen. Kirjassa pohditaan muun muassa leikin sekä lapsen katsomisen ja näkemisen tärkeyttä, kehumisen ja tunnetaitojen merkitystä, arjen arvostamista sekä keskusteluun ja kuunteluun keskittymistä. Leikin osalta haastatellaan Jyrki Reunamoa ja haastattelun pohjana on Kehittävän Palautteen aineisto ja tulokset. Kirja on helposti lähestyttävä ja käytännönläheinen.
Onnellisuus on tilapäinen tunne, se on eri asia kuin kestävä hyvinvointi. Onnellisuus yksinään ei kanna kovin pitkälle. Hyvinvointi on yhdistelmä oppimista, liikkumista, erilaisia tunteita ja kokemusta johonkin kuulumisesta. Onnellisuus ei ole kantava päämäärä elämälle. Onnellisuuden tunne tulee ja menee. Jos ihmisellä on mielekäs elämä, sen sivutuotteena voi olla onnellinen.
Petra Salomaan upea gradu on jäänyt uutisoimatta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Petran uusia uria aukova ja viisas gradu käsittelee lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksen yhteyksiä lasten arkeen varhaiskasvatuksessa. Gradu on varsinainen kielellisten taitojen kehityksen aarreaitta. Petra raportoi lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksien testituloksia muun muassa suhteuttaen niitä lasten observoituun toimintaan. Lukivalmiuden omaavilla lapsilla oli enemmän osallistuvaa, vuorovaikutteista, avointa ja yhteistyötä tekevää orientaatiota kuin lukivalmiudessa tukea tarvitsevilla. Myös lukivalmiuden mahdollistama arki saattaa näyttäytyä erilaiselta lukivalmiudessa tukea tarvitsevalla lapsella ja lukivalmiudella hyvin toimeen tulevalla lapsella. Lukivalmiudessa tukea tarvitsevat lapset olivat useammin vetäytyviä, ei-sosiaalisia ja eivuorovaikutteisia eli riski yksin jäämiseen ja toisten yhteyden ulkopuolelle joutumiseen on olemassa. Mielenkiintoista oli sattuman riskistä huolimatta huomata, että mielikuvaleikkitaidoissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Onkin ilahduttavaa huomata, että lukivalmiudessa tukea tarvitsevilla lapsilla saattaa kaikesta huolimatta olla paljon potentiaalia, ja sisäistä maailmaa, joka ei välttämättä ole kielellinen, mutta joilla he voivat ponnistaa arjen tilanteissa. Tähän viittasivat myös van Lier (1998) ja Vygotsky (1978). Lukivalmiuden oppimisen prosessissa on monta vaihetta ja paljon tekijöitä. Opetuksella onkin suuri merkitys siihen, miten asiat omaksutaan. Parhaiten tämä ponnistelu onnistuu hyvän ja kannustavan vertais- ja aikuistuen avulla ja kehittämällä monipuolisesti lasten kaikkia taitoja. Tutustu Petran graduun klikkaamalla linkkiä!
Elina Fonsenin, Jyrki Reunamon, Leena Lahtisen ja Mari Sillmanin artikkeli “Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education” on julkaistu journaalissa Educational Management Administration & Leadership. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen aineistoa. Tulokset osoittavat yhteyden johtajan pedagogisen johtajuuden ja lasten havaittujen toimintojen välillä, mukaan lukien oppiminen, positiiviset tunteet, fyysinen aktiivisuus ja osallistuminen. Lisäksi yhteys osoitetaan henkilöstön arvioiman pedagogisen johtajuuden tarpeen ja johtajan arvioiman johtajuuden välillä, mikä korostaa johtajan tarvetta keskittyä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Tulokset tarjoavat perspektiivin, jonka avulla johtaja voi keskittyä varhaiskasvatuksen päätehtävään, lasten hyvinvointiin.
Yllä olevassa taulukossa on tiivistetty hyvään pedagogiseen johtamiseen liittyvät teemat. Taulukon voisi päiväkodin johtaja kiinnittää seinälleen ja tsekata siitä oman johtamisensa tärkeimmät asiat kerran viikossa!
KM Jouni Veijalainen väittelee 18.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Lasten itsesäätely lasten kuvaamien hallintakeinojen ja tunneilmaisun näkökulmasta”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennuksen sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Vastaväittäjänä on professori Elina Kontu, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Lasse Lipponen.
Jounin työ on tehty Kehittävän Palauteen aineistosta. Jouni on osallistunut prosessin kaikkiin vaiheisiin: datan keruuseen, aineiston valmistamiseen, organisoimiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Jouni työ tuo upealla tavalla esiin itsesäätelyn monimuotoiset kytkennät lapsen hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen rooliin siinä.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Teemu Nikkola et al. ovat kirjoittaneet artikkelin luovuudesta varhaiskasvatuksen arjesta. Artikkeli on julkaistu journaalissa Early Child Development and Care. Data on Kehittävän palautteen aineistosta. Luovuuden näkökulma on tärkeä sekä lapselle henkilökohtaisesti että ympäristön kannalta. Luovuus kattaa kaiken päivittäisen toiminnan varhaiskasvatuksessa – ei vain taidetta tai suunniteltua luovuutta. Luovuuden henkilökohtaiset näkökohdat korostavat lasten luovien ponnistelujen arvostamisen tärkeyttä, vaikka toiset ovat saattaneet olla aiemmin luoneet teoksen. Luovuuden ympäristönäkökohdat korostavat lasten osallistumisen merkitystä sekä opetussuunnitelman sisällön että opetuskäyttäytymisen luomisessa. Artikkeli on open access ja se voidaan ladata viestin lopussa olevasta linkistä.
Yllä olevasta taulukosta voimme nähdä, kuinka lasten haastattelut ja haastatteluista riippumatton luovuustesti liittyvät toisiinsa. Osallistavassa suuntautumisessa lapset huolehtivat tilanteesta ja aikovat muuttaa sitä. Osallistuessaan lapset oppivat rakentamaan tulevaisuutta ja ottavat samalla huomioon muut. Mitä nopeammin lapset voivat harjoittaa luovia kykyjään, sitä paremmin he ovat valmiita osallistumaan oman elämänsä ja myös muiden elämän luomiseen. Teemu kutoo luovuutta lasten arjen kokemuksiin ja varhaiskasvatuksen luomiseen. Napsauta alla olevaa linkkiä!
Nikkola, T., Reunamo, J. & Ruokonen, I. (2020). Children’s creative thinking abilities and social orientations in Finnish early childhood education and care. Early Child Development and Care. https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1813122