”Ulkonaliikkumiskielto”, ”valmiuslait”, ”poikkeustila”… Uutisointi koronakriisistä on ollut sisällöllisesti ja terminologisesti sekavaa

Marinin hallitus, vastuuministeriöt ja THL ovat kohtuuttoman paineen alla yrittäessään torjua koronaepidemiaa, kuten myös nopeasti muuttuvista tilanteista ja toimenpiteistä uutisoivat toimittajat. Valitettavasti tämä näkyy myös uutisoinnissa, jossa niin hallituksen jäsenet kuin toimittajatkin antavat väärää tietoa ja käyttävät termejä epäjohdonmukaisesti ja virheellisesti.

Nyt koronakriisin aikana sovelletaan ja pannaan täytäntöön lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, jotka poikkeavat tavanomaisista yhteiskunnallisista prosesseista. Uutisoinnin kirjavat ja virheellisetkin termit tekevät paikoin lähes mahdottomaksi hahmottaa, milloin on kyse ei-velvoittavasta suosituksesta (tai kehotuksesta, ohjeesta, neuvosta…) ja milloin taas velvoittavasta määräyksestä (tai kiellosta, rajoituksesta, käskystä…). Jälkimmäisten osalta ei myöskään aina käy ilmi, mihin lakiin ne perustuvat.

Nyt jos koskaan on tärkeää, että uutisoinnista saa selkeää ja paikkansapitävää tietoa siitä, mitä lakeja erilaisissa toimenpiteissä sovelletaan ja mihin hallituksen toimivalta perustuu.

Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus tarjota tyhjentävää tietopakettia tai varsinkaan ottaa ketään tikunnokkaan, vaan selvittää mielestäni yleisimpiä ja tärkeimpiä virhekäsityksiä ja epäselvyyksiä. Samalla yritän esimerkeillä havainnollistaa, miten huolimattomilla ilmaisuilla ja termeillä voi tahattomasti aiheuttaa väärinkäsityksiä ja levittää väärää tietoa. Toisin sanoen: miksi johdonmukaiset ja selkeät termit ja ilmaisut ovat olennaisen tärkeitä varsinkin silloin, kun halutaan välittää tietoa kaikkia koskettavasta kriittisestä tilanteesta.

1.   Koronakriisissä sovellettu lainsäädäntö

Uutisoinnissa on puhuttu paljon valmiuslaista (1552/2011), syystäkin. Valmiuslaki mahdollistaa laajat toimivaltuudet hallitukselle poikkeusoloissa, jotka hallituksen ja presidentin täytyy todeta lain aktivoimiseksi. Tällä hetkellä valmiuslakia on sovellettu vaarallisen tartuntataudin aiheuttamien poikkeusolojen nojalla (valmiuslain 3 § 5 kohta).

Uutisissa on puhuttu valmiuslakien käyttöönotosta (esim. Yle 18.3.2020; SK 18.3.2020; IS 19.3.2020; IS 22.3.2020) sekä poikkeustilasta (esim. MTV 18.3.2020), joka mm. ”sulkee koulut” (Yle 18.3.2020) ja ”tuo rajoituksia” (SK 18.3.2020).

1) On vain yksi valmiuslaki.
2) Valmiuslakia ei koskaan sovelleta kokonaisuudessaan, vaan pykälä (tai muu lainkohta) kerrallaan. Tämä tapahtuu valtioneuvoston käyttöönottoasetuksella (ei siis toimeenpanoasetuksella (IS 18.3.2020)), jonka eduskunnan täytyy hyväksyä. Sovellettavissa olevat säännökset määräytyvät todettujen poikkeusolojen pohjalta.
3) Oikea termi on siis poikkeusolot, ja poikkeusolojen toteaminen ei vielä itsessään sulje tai rajoita mitään (ks. kohta 2).

Toisin kuin uutisoinnista on saattanut ymmärtää (esim. HS 16.3.2020, IL 22.3.2020), läheskään kaikki tähän mennessä linjatut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole perustuneet vain tai ensisijaisesti valmiuslakiin. Valmiuslainkin soveltamisen ehtona onkin, että tavanomainen lainsäädäntö ja säännönmukaiset toimivaltuudet todetaan riittämättömäksi.

Koronavirustauti on jo helmikuussa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, joten keskeinen laki siihen liittyvissä toimenpiteissä on tartuntatautilaki (1227/2016). Sen nojalla toimivaltaiset viranomaiset (esim. kunnat ja aluehallintavirastot) voivat määrätä mm. karanteenista, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, julkisten laitosten jne. sulkemisesta ja yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Julkisia kokouksia ja yleisötilaisuuksia, niiden määritelmiä ja niiden kieltämis-, hajotus- ja valvontavaltuuksia säätelee myös kokoontumislaki (530/1999). Rajat puolestaan voitiin sulkea rajavartiolain (578/2005) nojalla.

2.   ”Ulkonaliikkumiskielto”, ”suositus velvoittaa” ja muut kummallisuudet

Uutisoinnissa on myös vilissyt termi ”ulkonaliikkumiskielto”, josta kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa.

Selvennettäköön nyt samantien: valmiuslain nojalla EI VIELÄ ole annettu minkäänlaista liikkumisrajoitusta. Hallitus antoi eilen (25.3.2020) eduskunnan käsiteltäväksi käyttöönottoasetuksen valmiuslain 118 pykälästä ”Liikkumis- ja oleskelurajoitukset väestön suojaamiseksi” (Yle 25.3.2020, HS 25.3.2020). Sen nojalla hallitus saa valtuudet kieltää liikkumisen Uudenmaan rajojen yli, näillä näkymin 19.4.2020 saakka.

Liikkumis- ja oleskeluvapauden rajoittaminen on äärimmäinen ja poikkeuksellinen toimenpide, joten uutisoinnissa olisi syytä olla tarkkana termien kuten ”liikkumisrajoitus” kanssa. ”Rajoitus”- ja ”kielto”-termien kanssa on syytä olla erityisen varovainen, jos kyseessä ei tosiallisesti ole lakiin perustuva velvoite vaan suositus.

Erityisen sekavaa selostusta oli Ylen uutisoinnissa 21.3.2020:

Uudellamaalla on todettu selvästi eniten koronatartuntoja Suomessa. Tarvittaessa liikkumista voitaisiin rajoittaa valmiuslain pykälän 118 perusteella.

Marinin hallitus on joutunut miettimään myös ulkonaliikkumiskiellon tiukentamista. Tälllä hetkellä rajoitukset koskevat vanhusten liikkumista ja suurempia kuin 10 ihmisen julkisia kokoontumisia.

– Olemme antaneet suositukset siitä, että nyt pitää välttää kaikenlaisiin porukoihin ja lähikontakteihin hakeutumista. Seuraamme, noudatetaanko nykyisiä kieltoja. Jos ei, joudumme lähtemään kovempiin toimenpiteisiin ja harkitsemme myös ulkonaliikkumiskieltoon tiukennuksia.

Yli 70-vuotiaiden ”karanteenia vastaavat olosuhteet” ja ”ulkonaliikkumiskielto” onkin oma eriskummallisuutensa. Ylen selvitys 17.3.2020 ei valitettavasti asiaa selventänyt.

[K]aranteeni on aina viranomaispäätös, eikä tässä ole sellaisesta kyse. Sen sijaan hallituksen toimintaohje kehottaa yli 70-vuotiaita välttelemään väkijoukkoja ja julkisia paikkoja mahdollisuuksien mukaan. Kyseessä ei ole suora kielto, vaan enemmänkin painava suositus. […] Suomessa noin 850 000 yli 70-vuotiasta, joita hallituksen valmiuslaki erityisesti velvoittaa suojautumaan koronavirukselta.

”Hallituksen valmiuslaki” ei velvoita yli 70-vuotiaita mihinkään tällaiseen – varsinainen karanteenikin olisi tartuntatautilain alainen toimenpide.

Mutta en edes valtioneuvoston tiedotteista tai päätöksistä saanut selville, onko tässä nyt kyseessä a) suositus, joka ei perustu mihinkään varsinaiseen lakiin, vaan esim. THL:n tietoihin taudin riskiryhmistä; b) johonkin lakiin perustuva velvoite tai ohje – jos näin, mihin lakiin?

Jos ja kun kansalaisia velvoitetaan tai edes painokkaasti kehotetaan rajoittamaan omaa toimintaansa ja jopa luopumaan perusoikeuksistaan, perusteluiden täytyy olla selvät.

VIITTEET

”Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi, vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen – tiedotustilaisuus katsottavissa kokonaisuudessaan”. Teemu Muhonen ja Minna Nalbantoglu, Helsingin Sanomat 16.3.2020.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006441020.html

”Hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat eristäytymään muista – Mitä tarkoittavat ’karanteenia vastaavat olosuhteet’?” Teemu Hallamaa, Yle Uutiset 17.3.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11262344

”Muutokset astuvat voimaan: Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila sulkee koulut tänään, rajat kiinni torstaina”. Markku Sandell, Yle Uutiset 18.3.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11262175

”Ulkonaliikkumiskielto olisi Suomessa historiallinen voimatoimi – Emeritusprofessori: ’En usko, että se toimii missään muuallakaan’”. Miika Viljakainen, Ilta-Sanomat 18.3.2020.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006444358.html

”Professorin mukaan hallitus meni liian pitkälle julistaessaan poikkeustilan talousperusteella – kertoo nyt, miksi tästä vääntäminen kriisin edessä on tärkeää”. Jukka Auramies, MTV Uutiset 18.3.2020.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorin-mukaan-hallitus-meni-liian-pitkalle-julistaessaan-poikkeustilan-talousperusteella-kertoo-nyt-miksi-tasta-vaantaminen-kriisin-edessa-on-tarkeaa/7764704

”Ovet säppiin sovussa”. Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 18.3.2020.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/valmiuslaki-toi-osin-jopa-sota-aikaa-tiukemmat-rajoitukset-apteekkiin-paasya-vartioivat-jo-vartijattiukemmat-rajoitukset-apteekkiin-paasya-vartioivat-jo-vartijat/

”Asiantuntija valmiuslaista: ’Vasta keveän puolen keinot käytössä’”. Seppo Varjus, Ilta-Sanomat 19.3.2020.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006445968.html

”Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen”. Mikko Leppänen ja Merja Niilola, Yle Uutiset 21.3.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11269184

”Näin hallitus rutisti valmiuslait kulisseissa käyttöön yöllisissä palavereissa – presidentin toteamus sysäsi viimeisen vaiheen käyntiin”. Hanna Vesala, Ilta-Sanomat 22.3.2020.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006448657.html

”Pääministeri Marin avaa IL:n haastattelussa miten koronapäätökset tehtiin – ’Emme pysty pysäyttämään tautia, emmekä pyri siihen’”. Juha Ristamäki, Iltalehti 22.3.2020.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/37f83701-3390-4f8e-9af1-823d8b338b52

”Hallitus esittää Uudenmaan eristämistä – Liikkumisrajoitukset eduskunnan käsittelyyn torstaina”. Pekka Kinnunen, Kristiina Tolkki, Ulla-Maija Hamunen ja Saara-Miira Kokkonen, Yle Uutiset 25.3.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11275812

”Hallitus valmistelee uusia liikkumisrajoituksia: Näin ne voitaisiin saada voimaan ja tällaisia rangaistuksia voisi seurata”. Anna-Liina Kauhanen, Helsingin Sanomat 25.3.2020.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006449562.html

Koronakriisi vei tulot ja maksukyvyn – mitä nyt?

Pandemiakriisin ja poikkeustilan vaikutukset ovat näkyneet monien yksilöiden ja perheiden elämässä nopeasti, kun toimeentulo on yhtäkkiä romahtanut – pahimmillaan kotitalouden kaikki tulovirrat ovat tyrehtyneet samanaikaisesti. Erityisen pahassa ahdingossa ovat freelancerit ja pienyrittäjät, joiden myynti ja toimeksiannot katosivat kertaheitolla, mutta elinkeinon harjoittamisesta syntyvät kulut juoksevat kuten ennenkin.

Taloudellista tukea ja tilannetta helpottavia ratkaisuja ON kuitenkin saatavilla.

Lomautetut ja työttömäksi jääneet palkansaajat voivat saada työttömyysetuuksia: työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelalta tai ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassalta. Palkansaajan työttömyysturvaan on myös luvassa helpotuksia (mm. omavastuupäivät poistetaan ja työssäoloehtoa lyhennetään), kun hallitus ottaa käyttöön toimenpiteet, joilla on tarkoitus helpottaa kriisin taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoihin.

Päätoimisilla pienyrittäjillä ja itsensätyöllistäjillä ei sen sijaan usein ole lakisääteistä sosiaaliturvaa nimeksikään, eikä välttämättä myöskään taloudellista puskuria omasta takaa. Tilannetta onneksi helpotetaan nyt päästämällä määräaikaisesti myös yrittäjät työttömyysturvan piiriin ilman että heiltä edellytetään yritystoiminnan lopettamista. Tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä työn alla.

[Sivuhuomautus: itse kylläkin kannattaisin vastikkeetonta, hakemuksesta myönnettävää, noin työmarkkinatuen suuruista väliaikaista perusturvaa, jonka käsittely voitaisiin pitkälti automatisoida Kelassa. Tällöin muutenkin jähmeä etuuskäsittely ei ruuhkautuisi kestämättömästi, ja ahdingossa olevat saisivat taloudellisen helpotuksen pian eikä vasta 2 kuukauden kuluttua. Tämä olisi mielestäni tarkoituksenmukaista semminkin, kun a) etuudensaajien määrän äkkinäinen kasvu edellyttää uusien etuuskäsittelijöiden palkkaamista ja perehdyttämistä nopealla aikataululla, b) sovitellun päivärahaoikeuden määritteleminen poikkeukselliselle asiakaskunnalle tuo väistämättä mukanaan jos jonkinlaista selvitys-, tarkistus- ja oikaisurumbaa (eihän te-toimistoissa tätä ennenkään ole harrastettu yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia toimintaohjeita palkkatyönormiin kuulumattomien osalta…). Tämä syö kaikkien osapuolten aikaa ja rahaa, ja varsinkin jälkimmäiselle olisi varmaan parempaakin käyttöä, esimerkiksi varsinaisen työttömyysetuuden muodossa.]

Kotitalouksien menoista suurin osa menee asumiseen, joten asumiskustannuksista selviytyminen on keskeinen huoli. Monet pankit ovatkin nyt tarjonneet lyhennysvapaata ja muuta joustoa asuntolainaan. Tilanne on merkittävästi vaikeampi, jos elinkeinon kuihtumisen lisäksi asuu pääkaupunkiseudulla vuokralla: asumiskustannukset ovat korkeat, eikä käytettävissä ole lyhennysvapaan kaltaisia keinoja, joilla taloutta voisi väliaikaisesti helpottaa.

Täysin toivoton ei vuokralla asujankaan tilanne kuitenkaan ole. Vuokranantajaan kannattaa olla yhteydessä viipymättä, jos alkaa näyttää siltä ettei maksukyky riitä vuokraan! Ei siis vasta eräpäivän jälkeen, jos kohta sekin on parempi kuin että vain antaisi vuokrien erääntyä. Kiusallinen puhelu on parempi vaihtoehto kuin hallitsematon velkaantuminen, maksuhäiriö tai jopa häätö. Jos ei vuokranantaja ole sydämetön ihmishirviö tai itse täysin riippuvainen vuokratuloista, vuokranmaksusta on yleensä mahdollista sopia erilaisia järjestelyjä. Vuokranantajina toimivilla yrityksillä ja säätiöillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset joustaa vuokranmaksussa kuin yksityisillä vuokranantajilla; mm. Sato on luvannut joustoa vuokriin. Jos korporaatio-vuokranantaja ei ole halukas tulemaan vastaan, vuokralaisten viimeisenä oljenkortena voisi olla yhteisen vetoomuksen esittäminen. Vuokranantajalla ei kuitenkaan valitettavasti ole velvollisuutta suostua maksujärjestelyihin. Hyvä puoli tässä koko yhteiskuntaa koskettavassa kriisissä kuitenkin on, että moni korporaatiokin näkee joustavuuden tuoman imagoedun (ja vastaavasti joustamattomuuden mahdollisen imagohaitan).

Asumismenojen kattamiseen voi saada myös yleistä asumistukea, ja viime kädessä toimeentuloa turvaamaan voi saada perustoimeentulotukea. Molemmat maksaa Kela. Lisäksi kunnat myöntävät täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea; niitä haetaan kunnalta suoraan tai perustoimeentulohakemuksen yhteydessä Kelan kautta. Kannattaa selvittää, onko oikeutettu näihin tukimuotoihin.

Yritysten taloudellinen tilanne näkyy suoraan etenkin yksin- ja mikroyrittäjien henkilökohtaisessa taloudessa. Siksi yrityksenkin kuluja kannattaa karsia väliaikaisesti, sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista. Monet pankit ja Finnvera ovat ilmoittaneet olevansa valmiita joustamaan yritysten lainojen kanssa. Jos siis lainanmaksu on nykyisessä tilanteessa suhteettoman suuri taloudellinen rasitus, kannattaa nyt kysyä pankilta tai Finnveralta, olisiko mahdollista saada lyhennysvapaata. Finnveralle on myös myönnetty lisää rahoitusta yritysten lainatakuisiin mm. käyttöpääomaa varten. Mikäli yritys toimii vuokratiloissa, tilan vuokranantajalta voi kysyä mahdollisuudesta maksujärjestelyihin.

Uuvuttavaa selvitystyötä, vaikeita yhteydenottoja ja paperisotaa on siis ikävä kyllä edessä. Se kuitenkin toivottavasti palkitsee taloudellisena tukena, ylivelkaantumisen välttämisenä ja elinkeinon/yritystoiminnan pelastumisena.

Asiasanat: korona (koronavirus, COVID-19), poikkeustila, työttömyys, sosiaaliturva, työttömyysturva, maksukyky ja velkaantuminen, yrittäjät ja freelancerit (yksinyrittäjät, mikroyrittäjät, pienyrittäjät, pk-yrittäjät, itsensätyöllistäjät), vuokranmaksu, asuntolaina, yrityslaina, yritystoiminta ja konkurssi

Linkkejä

Valtioneuvosto: ”Hallitus esittää laajoja taloustoimia koronavirusepidemian haittojen minimoimiseksi”, kooste tiedotustilanteesta 20.3.2020
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-esittaa-laajoja-taloustoimia-koronavirusepidemian-haittojen-minimoimiseksi

Valtioneuvosto: ”Työministeri Tuula Haatainen: Hallituksen päättämät toimet tuovat joustoa ja turvaa työmarkkinoille”, 20.3.2020
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/hallituksen-paattamat-toimet-tuovat-joustoa-ja-turvaa-tyomarkkinoille

Työministeri Tuula Haatainen: ”Työmarkkinoiden toiminnan turvaaminen vaatii nopeita ja tehokkaita toimia”, TEMatiikkaa-blogi 20.3.2020
https://tem.fi/blogi/-/blogs/tuula-haatainen-tyomarkkinoiden-toiminnan-turvaaminen-vaatii-nopeita-ja-tehokkaita-toimia

Kela: ”Usein kysyttyä koronatilanteesta”
https://www.kela.fi/korona-usein-kysyttya

Kela: ”Pikaopas työttömyysturvaan”
https://www.kela.fi/tyottoman-pikaopas

Kela: ”Peruspäiväraha”
https://www.kela.fi/peruspaivaraha

Kela: ”Työmarkkinatuki”
https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki

Kela: ”Yleinen asumistuki”
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki

Kela: ”Toimeentulotuki”
https://www.kela.fi/toimeentulotuki

Finnvera: ”Yritys, autamme koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa”
https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

Finnvera: ”’Kriisi vaikuttaa yrityksen kassavirtaan’ – Katso kysymyksiä ja vastauksia koronan vaikutuksiin yrityksen taloudessa”
https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/kriisi-vaikuttaa-yrityksen-kassavirtaan-katso-kysymyksia-ja-vastauksia-koronan-vaikutuksiin-yrityksen-taloudessa

”Miten selvitä vuokrasta tai asuntolainasta, kun korona kaataa oman talouden?”, Nina Svahn, Yle uutiset 21.3.2020
https://yle.fi/uutiset/3-11265135

”Nämä pankit tarjoavat koronajoustoja asuntolaina-asiakkailleen ja yrityksille – myös asuntolainojen markkinajohtaja mukana”, Talouselämä 16.3.2020
https://www.talouselama.fi/uutiset/undefined/8083fa8b-15e8-461f-b62f-315eae85f7ce

”Asuntolainoihin tarjolla lyhennysvapaita koronaviruksen vuoksi” (käsittelee myös yrityksille tarjottuja joustoja), Matti Remes, Taloustaito 16.3.2020
https://www.taloustaito.fi/Rahat/asuntolainoihin-tarjolla-lyhennysvapaita-koronaviruksen-vuoksi/#99b790ea

”Hallitus esitteli kaivatun tukipaketin: Yksinyrittäjä, näin tilannettasi helpotetaan”, Pauli Reinikainen, Suomen Yrittäjät 20.3.2020
https://www.yrittajat.fi/uutiset/622391-hallitus-esitteli-odotetun-tukipaketin-yksinyrittaja-nain-tilannettasi-helpotetaan

”HS:n tiedot: Hallitus tarjoaa yrittäjille poikkeuksellisesti mahdollisuuden työttömyystukeen”, Teemu Muhonen & Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 19.3.2020
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006445061.html

”Yrittäjät pääsevät työttömyysturvan piiriin, lomautuspäätökset nopeutuvat”, Taloussanomat 20.3.2020
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006446443.html