University of Helsinki
Andreas Bureus (d. 1646) had founded the Swedish Land Survey (Landtmäteristyrelsen) as early as 1628, but it wasn’t until the 1680s that the Swedish Land Survey became institutionalized and identified as a specific branch of the administration. During its rule (approx. 1620-1721) Sweden was geographically extensive but poor and sparsely populated, lacking in resources to create an efficient land survey office. It was not until the middle of the 18th century that the land survey office gained significant prestige and access to resources. Continue reading “The Swedish Land Survey (ca 1628 to 1809)”
Maanmittausta Suomessa 200 tai 400 vuotta – laskutavasta riippuen
Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Tämän vuotinen juhlavuosi, jossa painottuu hallintohistoria, lasketaan vuodesta 1812, autonomian ajan alussa perustetusta päämaanmittauskonttorista. Maata mitattiin kuitenkin jo Ruotsin kaudellakin, ja jos tarkasteluun otetaan maailmanhistoria, jo muinaisessa Babyloniassa.
Ennen päämaanmittauskonttorin perustamista Ruotsin valtakunnan maanmittaustoimella oli jo monisatavuotinen historia takanaan. Onkin hiukan hankala sanoa, mistä alkaa Ruotsi-Suomen – käytän nyt tarkoituksella tätä ei-toivottua nimitystä – maanmittauksen historia. Yleensä lähtökohdaksi otetaan, vaikka muitakin vaihtoehtoja on, vuosi 1628. Silloin nimittäin alkoi järjestelmällinen maanmittaus Ruotsin valtakunnassa ja Suomenkin maaperällä tehtiin ensimmäiset maanmittaustoimitukset. Continue reading “Maanmittausta Suomessa 200 tai 400 vuotta – laskutavasta riippuen”
Soldiers, traders and engineers. Military and urban society in early modern Europe (1500-1800)
Since Roman times, militarization has played a central role in the foundations of urban Europe. According to what is referred to as the new military history and its leading authors, Michael Roberts and Geoffrey Parker, militarization was a major factor behind the rise of the early modern states. Innovations in firearms and new tactics also led to more sophisticated, technically oriented training and to the rise of large standing armies. In the public sector, increasing military expenses brought about reorganization in administration (e.g. a population census) to strengthen taxation. Furthermore, temporary recruited mercenaries were replaced by professionals with technical education. Continue reading “Soldiers, traders and engineers. Military and urban society in early modern Europe (1500-1800)”
Stora Träskö ja Kyrkogårdslandet Porkkalassa
Vanhoissa Suomenlahden kartoissa on vain muutama nimeltä mainittu saari ja niemi. Melkoisella varmuudella tähän joukkoon kuluu myös Stora Träskön saari Porkkalan kärjen tuntumassa. Träskö ei ollut navigoinnin kannalta kaikkein tärkein kohde alueella, ei uloin saari, josta ulkoväylä olisi muuttunut sisäväyläksi eikä myöskään avomereltä selkeästi erottuva kiintopiste (tässä mielessä tärkeämpiä olivat Mäkiluoto ja Rönnskär, viime mainitulle rakennettiin majakkakin vuonna 1800). Stora Träskö oli merkittävä siksi, että sen sisällä oli makeavetinen järvi. Tähän viittaa jo nimikin (träsk, järvi). Continue reading “Stora Träskö ja Kyrkogårdslandet Porkkalassa”
Kaunissaaren teknoutopia
Projektin tutkimusalus sy Ibis suuntasi keulansa viime viikonloppuna kohti Sipoon Kaunissaarta, paikkaan, josta olen jo aiemmin kirjoittanut blogissani. Matkaa Helsingistä oli ulompaa väylää 14 merimailia, joka taittui noin kolmessa tunnissa. Takaisin tulimme Villingin sisäväylää, jolloin lokiin kertyi maileja 17. Menomatka sujuu aina paremin kuin paluu, jolloin auringon paistaessa ja merituulen syntyessä on melko varmasti myös vastatuuli ja vasta-aallokko. Sipoon selkä Kaunissaaren pohjoispuolella on melkoisen aallokkoinen, mikä johtuu siitä, että vesimassat ja tuuli puskevat selän länsipuolella olevien saarien, Kuivan hevosen ja Mustan hevosen, välisestä salmesta, joka toimii eräänlaisena luonnon ahtimena. Paluu sujuukin paremmin Villingin ja Hevosalmen kääntösillan kautta, minne on merkitty oikaiseva suojaisempi väylä. 1700-luvulla tätä väylää oli täysin mahdoton kulkea muutoin kuin myötätuuleen, soutamalla tai varppaamalla eli hinaamalla alusta eteen viedyn ankkurin avulla. Continue reading “Kaunissaaren teknoutopia”
Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman
Suomessa metästyöt on perinteisesti tehty talvella, jolloin muut maataloustyöt ovat tauonneet ja jolloin tukkien kuljettaminen jäätä tai talviteitä pitkin on ollut helpompaa. Kaatoajankohtaan ovat ainakin muualla Euroopassa vaikuttaneet myös ikivanhat astrologiset käsitykset. Esimerkiksi otan laivanrakennuksen uuden ajan alun eurooppalaisessa merimahdissa, Espanjassa. Continue reading “Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman”
The International Committee for the History of Technology
Seventh Annual Symposium on the Social History of Military Technology, Barcelona 10-14.7.2012
Incorporating the Gunpowder Study Group
Björkö
Saaristomerellä, ulkomeren Jurmosta muutama maili pohjoiseen sijaitsee Björkön saari. Se on erikoinen, koska sen sisällä on järvi, jonka vesi on juomakelpoista. Saarella on täydellinen luonnonsatama. Järvi syntyi saaren keskelle maankohoamisen seurauksena. Bjököstä tuli tärkeä vesivarastojen täydennyspiste, ja sillä on ollut siksi myös strategista merkitystä laivastolle. Björkö mainitaan jo 1200-luvulla kirjoitetussa itineraariossa, jossa kuvattiin Tanskasta Tallinnaan kulkeva laivareitti etappeineen. Björkö on portti Itämerelle ja Euroopaan mutta samalla myös Ahvenamaalle sekä Korppoon, Nauvon ja Turun suuntaan. Continue reading “Björkö”
Kuninkaan tiekartasto Suomesta (”Konungens vägkarta i Finland 1790” )
Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790, red. Erkki-Sakari Harju och Jussi T. Lappalainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & AtlasArt, Helsinki 2010, 304 s.
”Konungens vägkarta i Finland 1790” heter ett historiskt kartverk som getts ut av Finska litteratursällskapet och förlaget AtlasArt som är specialiserat på historiska kartor, kartverk och litteratur om kartor. De utgivna kartorna ingår i ett större svenskt rekognoserings- och kartprojekt som genomfördes under åren 1776–1806. Med rekognosering avsågs en kartläggning av terrängen för militärt bruk. Man kompletterade existerande kartor med militärt viktig information. Bland annat klassificerades vägarna, avstånd mellan städer och byar mättes och infördes i kartmaterialet, kvarnar och ängar markerades osv. Continue reading “Kuninkaan tiekartasto Suomesta (”Konungens vägkarta i Finland 1790” )”
The Mediterranean Origins of Early Modern Swedish Naval Innovations (1500-1800)
The Mediterranean has been the cradle of the naval innovations adopted to the Baltic since the times of the famous Swedish Gothic cartographer and historian Olaus Magnus (Carta Marina, The History of the Northern Peoples). According to Olaus Magnus the king of Sweden, Gustavus Vaasa, recruited Venetian galley masters from the Arsenal to Sweden in order to teach galley building. True or tale, as a fact remains, that Sweden created one of the biggest galley fleets in the 16th century. Continue reading “The Mediterranean Origins of Early Modern Swedish Naval Innovations (1500-1800)”