Historiallisissa kohteissa vierailemiseen on kaksi päätapaa, organisoitu ja impulsiivinen. Organisoitu tapa tarkoittaa sitä, että kohteesta otetaan selvää etukäteen, suunnitellaan aikataulut ja kulkuyhteydet ja tehdään eväät. Impulsiivinen tapa tarkoittaa sitä, että loikataan tien sivuun aina kun siellä näkyy jotakin kiinnostavaa. Continue reading “Poikkeama tieltä Iitissä”
Maisterionnittelut!
Viapori-projektin tutkimusavustaja Sampsa Hatakka valmistui 28.6. filosofian maisteriksi. Hänen pro gradunsa Sotilaita ja siviilejä – Viaporin väestö vuonna 1806 on sosiaalihistoriallinen perustuskimus Viaporin linnoitussaarten Ruotsin ajan väestöstä.
Projekti onnittelee Sampsaa ja julkaisee tässä hänen gradunsa virallisen tiivistelmän: Continue reading “Maisterionnittelut!”
Kesäretkellä Espoonkartanossa
Augustin Ehrensvärd ohitti Espoonkartanon 11. syyskuuta 1747, ollessaan paluumatkalla Helsingistä Tukholmaan pitkin Suurta rantatietä. Matkapäiväkirjaansa hän kirjasi seuraavan havainnon:
Iltapäivällä kello 3 lähdimme Helsingistä, Bemböle 2 peninkulmaa, Sundsbergiin 1 1/4 peninkulmaa, jossa yövyimme paroni Axel Leijonhufvudin luona. (…) Bebmbölestä tie jatkuu pitkin kaunista laaksoa, joka on melkein katkeamaton Sundsbergiin asti. Matkalla on Espoon herraskartano, suuri kreivi Wrede Sparrelle kuuluva säteri. Tuntuu siltä, että omistaja on aikonut jakaa suuren rakennuksen pöllöjen ja varisten kanssa. Continue reading “Kesäretkellä Espoonkartanossa”
Amiraali Tersmedenin juhannusvinkit
Viapori-projekti vetäytyy juhannuksen viettoon tarjoamalla juhlavinkkejä á la Tersmeden. Viaporin upseerin ja Albergan kartanon herran Carl Tersmedenin suurenmoinen päiväkirja (jota tässä blogissa on mainostettu ennenkin) sisältää herkullisia kuvauksia 1700-luvun upseeriston seuraelämästä. Kesällä 1763 Tersmeden järjesti kartanossaan juhannusjuhlat ja kutsui vieraikseen Helsingin ja Viaporin eliitin. Tässä ote hänen päiväkirjastaan omana vapaana suomennoksenani: Continue reading “Amiraali Tersmedenin juhannusvinkit”
Kävelyllä 1700-luvun Helsingissä
Lämpimän sään ja Mikon lauantaisen bloggauksen innoittamana myös minä ja Sofia poistuimme tutkijankammiosta ja jalkauduimme kaupungille. Asetimme itsellemme pienen ongelmatehtävän: jos olisimme turistioppaita, joilta tilattaisiin kiertokävely Ruotsin ajan Helsinkiin, mitä näyttäisimme? Continue reading “Kävelyllä 1700-luvun Helsingissä”
[Eilinen p]äivänsankari: historioitsija J. E. O. Screen (1939-2009)
Eilen sunnuntaina syntymäpäiväänsä vietti kaksi Viaporin historiaan kietoutunutta brittiherrasmiestä. Tutkimusmatkailija ja 1700-luvun Viaporin aikalaishavainnoija Edward Daniel Clarke esiteltiin jo eilen, tänään saa vuoronsa historioitsija ja 1700-luvun Viaporin tutkija J. E. O. Screen. Continue reading “[Eilinen p]äivänsankari: historioitsija J. E. O. Screen (1939-2009)”
Päivänsankari: tutkimusmatkailija Edward Daniel Clarke (1769-1822)
Kun tutkii Ruotsin ajan Viaporin historiaa, törmää väistämättä kahteen brittiläiseen herrasmieheen. Toinen on tutkimusmatkailija Edward Daniel Clarke, joka teki laajan kiertomatkan Skandinaviassa 1700-1800-lukujen vaihteessa ja kirjoitti matkakirjaansa erittäin tunnetun kuvauksen Viaporista. Toinen on historiantutkija J. E. O. Screen, joka erikoistui vanhaan suomalaiseen sotahistoriaan ja kirjoitti Viaporin toisen varuskuntarykmetin Leskikuningattaren henkirykmentin historian. Sattuman oikusta kummallakin on syntymäpäivä tänään, viides kesäkuuta. Continue reading “Päivänsankari: tutkimusmatkailija Edward Daniel Clarke (1769-1822)”
Muutama puffi
Viapori-projektin tutkijoilla ja tieteellisellä yhteisöllä oli tänään vuositapaaminen, jossa käytiin läpi projektin menneitä saavutuksia ja tulevia haasteita. Seuraavassa niistä muutama poiminta: Continue reading “Muutama puffi”
Päivänsankari: kuningas Adolf Fredrik (1710–1771)
Millainen mies oli tämän päivän syntymäpäiväsankari, Ruotsin kuningas Adolf Fredrik? Annetaan puheenvuoro johtaville suomalaisille 1700-luvun tutkijoille:
Tämä mies, joka Venäjän keisarinnan toivomuksesta oli valittu Ruotsin kruununperilliseksi, oli varsin vähäpätöinen henkilö. Hän oli tyypillinen saksalainen pikkuruhtinas ahtaine näköaloineen ja suppeine harrastuksineen. (…) Hän oli hyväntahtoinen, sävyisä, mukavuutta rakastava, mutta mitään erikoisia hengenlahjoja tai tahdon terästä ei ollut tullut hänen osakseen. – A. R. Cederberg Continue reading “Päivänsankari: kuningas Adolf Fredrik (1710–1771)”