Author: Juha-Matti Granqvist

Posted on

Hajamietteitä Viaporin antautumisesta

Viaporin antautuminen on Suomen sinänsä varsin selväpiirteisen historian harvoja suuria kysymysmerkkejä. Kuinka linnoitus, jota aikalaiset pitivät valloittamattomana, jossa oli riittävät varastot ja suuri varusväki, luovutettiin viholliselle melkein laukaustakaan ampumatta. Ja linnoituksen luovuttajana oli kaiken lisäksi mies, joka edellisessä sodassa oli niittänyt kuolemattomia laakereita. Mutta moni arvoituksellinen seikka saa luonnollisen selityksen asiaa lähemmin tarkasteltaessa. Tauno Kuosa, Jokamiehen Suomen historia (1950)

Viaporin historian tunnetuimpien tapahtumien vuosipäivät alkavat olla jälleen käsillä. Suomen sodan toisena viikkona, maaliskuun 3. päivänä 1808 (tarkalleen 203 vuotta eilisestä), venäläiset joukot miehittivät Helsingin kaupungin ja aloittivat Viaporin linnoituksen piirittämisen. Kaksi kuukautta kestänyt piiritys päättyi, kun komendantti C. O. Cronstedt luovutti linnoituksen viholliselle toukokuun alussa. Continue reading “Hajamietteitä Viaporin antautumisesta”

Posted on

Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800

Historiansa ensimmäiset vuosisadat, 1740-luvulle asti, Helsingin kaupunki oli elänyt kaupallisesti kituen. Se oli tuhoutunut säännöllisin väliajoin sodissa tai tulipaloissa ja pysynyt ajoittain hengissä vain kruunun tukitoimien ansiosta.  Viaporin rakennuskausi (aikakausi Pikkuvihasta Suomen sotaan) oli Helsingille poikkeuksellinen. Ensimmäisen kerran kaupunki tuli taloudellisesti hyvin toimeen ja jopa rikastui kaupallaan. Se sai nauttia myös yli kuusi vuosikymmentä kestäneestä liki keskeytymättömästä rauhanomaisesta kehityksestä. Continue reading “Luento 25.2.2011: Helsinki kauppakaupunkina 1750-1800”

Posted on

Aamun sanomalehtikatsaus

Runebergin päivän bloggauksessani kaksi viikkoa takaperin muistelin amiraali Carl Olof Cronstedtin jälkimainetta. Totesin tuolloin, että Vänrikki Stoolin tarinoiden kuva Cronstedtista maanpetturina elää yhä sitkeästi suomalaisessa historiakulttuurissa, tutkijoiden uudelleenarvioinneista huolimatta.

Tämän aamun Hufvudstadsbladet tarjoaa ystävällisesti väitteelleni lisää todistusaineistoa. Uutissivulla 3 käsitellään Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Håkan Juholtin tekemää ehdotusta ruotsalaisen ja suomalaisen sotilaskoulutuksen yhdistämisestä. Juttu ei ole pitkä, mutta toimittaja Sylvia Bjon on saanut siihen mahtumaan myös pienen historiallisen viittauksen: Continue reading “Aamun sanomalehtikatsaus”

Posted on

Päivänsankari: runoilija J. L. Runeberg (1804–1877)

Tämän lauantain syntymäpäiväsankari Johan Ludvig Runeberg on suomalaisten historiakäsityksen suuria muokkaajia. Vänrikki Stoolin tarinat (1848–60) on vaikuttanut käsityksiin Suomen sodasta enemmän kuin kaikki aiheesta kirjoitetut historiantutkimukset yhteensä. Erityishuomion tässä blogissa ansaitsee kokoelman runo Viapori, jossa runoilija maalaa mustansävyiset kuvat kunniattomasti antautuneesta linnoituksesta ja sen maanpetoksellisesta komendantista. Continue reading “Päivänsankari: runoilija J. L. Runeberg (1804–1877)”

Posted on

Vierailuluento 28.1.2011: professori Janet Hartley ja Venäjän suurvalta-aseman salaisuus

Helsingin yliopiston Viaporin vaikutukset –luentosarjalla oli tänä perjantaina vuorossa vierailuluento. Yksi tämän hetken johtavista eurooppalaisista Venäjän historian tutkijoista, professori Janet Hartley London School of Economicsista, puhui suomalaiselle opiskelija- ja tutkijayleisölle otsikolla ”Old Finland in the Early Nineteenth Century: Manning of the Russian Navy”. Continue reading “Vierailuluento 28.1.2011: professori Janet Hartley ja Venäjän suurvalta-aseman salaisuus”

Posted on

Päivänsankari: kuningas Kustaa III (1746–1792)

Tällä palstalla juhlistetaan vuoden kuluessa Viaporin rakentamiseen liittyvien merkkimiesten ja -naisten merkkipäiviä. Sarja alkaa korkeimmalta mahdolliselta tasolta: tänään täyttää jalosyntyiset 265 vuotta kuningas Kustaa III. Koska tämän palstan sallima tila ei riitä hänen kokonaisvaltaisen historiallisen merkityksensä puntarointiin, on tyydyttävä muutama huomioon siitä, miten hänen vaikutuksensa näkyy Viaporin historiassa. Continue reading “Päivänsankari: kuningas Kustaa III (1746–1792)”