University of Helsinki
1700-luvun Helsingistä kirjoitettiin Henrik Forsiuksen väitöskirjan lisäksi myös toinen, tuntemattomampi ja vaiheiltaan omituisempi paikalliskuvaus. Sitä ei koskaan julkaistu, ja sen viimeistelemätön käsikirjoitus löydettiin 1900-luvun alussa Mäntsälän pappilan ullakolta. Arvid Hultin julkaisi tekstin Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland –sarjan CV. osassa. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 4: Anders Johan Asp”
Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 3: Henrik Forsius
Henrik Forsiuksen väitöskirjan toinen osa (ensimmäinen esiteltiin eilen), vuonna 1757 julkaistu Historisk och oekonomisk beskrifning öfver stapelstaden Helsingfors uti Nyland, käsittelee Viaporia laveammin kuin ensimmäinen. Teos alkaa linnoituksen rakennuttajalle Augustin Ehrensvärdille osoitetulla omistuskirjoituksella: Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 3: Henrik Forsius”
Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 2: Henrik Forsius
Yksi 1700-luvun suosituimpia akateemisia julkaisuja olivat paikalliskuvaukset, eräänlaiset modernien paikallishistorioiden esi-isät, joissa kuvailtiin eri paikkakuntien ulkomuotoa, historiaa, maantiedettä ja elinkeinoja. Kruunu kannusti opiskelijoita ja yliopistomiehiä näiden julkaisujen kirjoittamiseen, sillä niiden avulla viranomaiset saivat ajantasaista, tieteellisesti analysoitua tietoa valtakunnan eri osien tilasta. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 2: Henrik Forsius”
Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 1: Augustin Ehrensvärd
Augustin Ehrensvärd kuvasi Viaporia jo ennen kuin siitä tuli Viapori. Kesällä 1747 hänen johtamansa linnoituskomissio matkusti pitkin Suomenlahden rannikkoa katsastamassa, mitkä paikat soveltuisivat parhaiten valtakunnan uuteen puolustussuunnitelmaan kuuluvien rannikkolinnoitusten rakentamiseen. Matkallaan hän piti yksityiskohtaista päiväkirjaa, joka on julkaistu alkukielellään nimellä Anteckningar under en resa i Finland ja suomennettuna nimellä Matka Suomessa 1747. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 1: Augustin Ehrensvärd”
Joulukalenteri 2012, huomenna se alkaa
Viimevuotisen Reinholmin joulukalenterin hauskojen muistojen innoittamina halusimme tehdä tänäkin vuonna jotain vastaavaa. Joulukalenteriksi soveltuvaa materiaalia oli tarjolla eri suunnista, mutta useimmat hylättiin perusteella “ei tätä jaksa lukea kukaan muu kuin me”. Esimerkiksi 24 tärkeintä Viapori-tutkimusta oli pitkään ennakkosuosikki, mutta hylättiin pelätyn tylsyyden takia. Aihe, johon lopulta päädyimme, on:
24 aikalaiskuvausta 1700-luvun Viaporista
(Tunnustan tosin heti kättelyssä, että sarjassa tullaan harrastamaan hieman bluffia ja jakamaan samoja kuvauksia useille päiville. Joissakin kuvauksissa kun on liikaa herkullista materiaalia yhden bloggauksen tarpeiksi.)
Aloitamme huipulta, joten huomenna ensimmäisen luukun takaa paljastuu itse Augustin Ehrensvärd.
Gift 1754: Anna Huchtberg
En annan av de kvinnor som gifte sig 1754 var Anna Huchtberg. Hon var dotter till timmermannen (senare timmermansåldermannen) i Helsingfors, Erik Huchtberg, och Anna Johansdotter. Anna föddes troligen den 10.8.1737, så hon gifte sig ung, 17 år gammal. Brudgummen var betydligt äldre, sjöforman Simon Eskelin torde ha varit född i början av 1720-talet, så han var ca femton år äldre än bruden. Continue reading “Gift 1754: Anna Huchtberg”
Suomenlinna dokumentin ytimessä
Piipahdin eilen Elokuva-arkiston kello viiden näytöksessä (anakronismi, tiedän, mutta kieleni ei ole vielä taipunut puhumaan Kansallisesta Audiovisuaalisesta Arkistosta). Dokumentin ytimessä -esityssarjassa näytettiin puolentoista tunnin mittainen valikoima Suomenlinnaa käsitteleviä uutis- ja dokumenttifilmejä, joukossa myös muutama näytelmäelokuvista napsittu pala. Continue reading “Suomenlinna dokumentin ytimessä”
Från ersättningsmän till indelta soldater – betydelse, tradition, förändring och kontinuitet
Den av Karl XI genomförda reduktionen innehöll också en grundläggande reform inom armén: det gamla utskrivningssystemet ersattes med indelningsverk (det yngre indelningsverket) eller det ständiga knektehållet som det också kallas. Indelningverket hade många likadana drag med det gamla systemet dvs. med utskrivningar som var det viktigaste sättet att rekrytera fotfolk i Svenska riket inom tidsskedet 1620-1680. Man kan säga, att med indelningsverkets genomförande institutionaliserades och stabiliserades fotfolksrekryrteringen i Svenska riket. Kanske den största förändringen och nyheten – åtminstone i landskapshistorisk mening – var soldattorpet, som grundades riksomfattande i byarnas allmänningar. Continue reading “Från ersättningsmän till indelta soldater – betydelse, tradition, förändring och kontinuitet”
Gift 1754: Christina Norberg
Ett av de par som gifte sig år 1754 var repslagaren Eric Röö och pigan Christina Norberg. Eric Röö hade förrän han flyttat till Helsingfors varit repslagargesäll i Åbo och gått i lära där. Före han anhöll om borgarrättigheter i Helsingfors, hade han försökt få rätt att utöva sitt yrke i Borgå, men detta hade nekats honom då staden redan hade en repslagare och det ansågs vara tillräckligt. Continue reading “Gift 1754: Christina Norberg”
Gift 1754: giftermål, familjebildning och död i Helsingfors
På sistone har vi inom projektet funderat en hel del på demografi i olika sammanhang. Demografisk statistik är fantastisk, men samtidigt döljer den också en hel del, t.ex. sänker den höga spädbarnsdödligheten den förväntade livslängden rejält. Jag märkte också själv att jag hade en mängd förutfattade meningar: på 1700-talet dog man yngre, gifte sig som yngre och fick en massa barn som dog vid spåd ålder. Men var det faktiskt alltid så? Continue reading “Gift 1754: giftermål, familjebildning och död i Helsingfors”