Suomen Akatemian tutkimusprojekti 2010-13
Dr. Shannon Perich, Smithsonian Institute, Washington DC: “Collecting Photography for a National Museum”
Ke 28.11. klo 14 – 16 päärakennus, sali 12
Perichin luennolla liikutaan amerikkalaisuuden ytimessä: hänen omat julkaisunsa käsittelevät mm. Kennedyjen perhekuvia sekä country-muusikoista otettuja potretteja. Smithsonian institute itsessään on maailman suurin museo- ja tutkimuskeskittymä (19 museota ja galleriaa, 9 tutkimuslaitosta sekä National Zoological Park).
Tervetuloa Helsingin yliopiston Capitalism & Society -tutkimusryhmän järjestämään paneelikeskusteluun:
Kapitalismi ja demokratia – missä mennään, mitä pitäisi tutkia?
tiistaina 4.12. klo 10.30-13.00 Unioninkadun juhlahuoneistoihin (Unioninkatu 33).
Tilaisuudessa pohditaan markkinatalouden ja politiikan suhdetta pitkällä aikavälillä. Pääpuhujana on Björn Wahlroos ja muina keskustelijoina Markku Kuisma, Juha Siltala ja Niklas Jensen-Eriksen.
Osallistujille tarjotaan keskustelun jälkeen salaattilounas. Tarjoilun takia osallistujamäärää on rajoitettu ja pyydämme ilmoittautumaan sitovasti (21.11. mennessä) Maiju Wuokolle maiju.wuokko (at) helsinki.fi
Pyydetään ilmoittamaan myös mahdollisista ruoka-aineallergioista.
Pietarin (perustettu 1703) meritiestä Suomenlahdella tuli 1700-luvulla yksi Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä, jota pitkin pääasiassa hollantilaiset rahtialukset, flöitit, kuljettivat nousevaan metropoliin arvolasteja. Tämän lisäksi itäiselle Suomenlahdelle, Narvaan, Viipuriin ja Haminaan syntyi kansainvälisesti tärkeä sahatavaran vientikeskus, jonka vienti ylitti reippaasti koko muun Ruotsin sahatavaran vientimäärät. Kasvanut laivaliikenne lisäksi haaksirikkoja. Jotain oli tehtävä, ja nyt myös voitiin tehdä, sillä vedenalaisteknologia ja sukelluksen teoria (Boyle ja tyhjiökokeet) olivat kehittyneet jo edellisellä vuosisadalla. Uponneen aluksen nostoon oli olemassa tekniikka ja sukelluskellokin käytettiin jo Suomenkin vesillä tiettävästi ensimmäisen kerran 1730-luvulla. Continue reading “Meriliikenne, haaksirikot ja sukellusseurat 1700-luvun Suomenlahdella”
Friday, 23rd of November, 2012 from 10 a.m. to 6 p.m.
University of Helsinki, Porthania, P II, Yliopistonkatu 3, Free admission, no registration
Programme
10.00 Opening. Professor, Head of Department, Hannes Saarinen, University of Helsinki
10.20 Professor Jari Ojala, University of Jyväskylä and BA Lauri Karvonen: Assessing the Reliability of the Sound Toll Accounts: Comparing the Data to the Swedish and Portuguese Sources Continue reading “Interdisciplinary meeting in maritime history and maritime archaelogy at the University of Helsinki: The 18th Century Baltic: Seafaring, Technology and Interaction”
Inspirerad av nyheterna om Helsingfors stadsmuseums utgrävningar vid Senatstorget, där man utforskat en del av den gamla begravningsplatsen, fick jag för mig att ta en titt på vem som begravdes i Helsingfors. Begravningsplatsen användes från 1600-talet ända till ca 1790, så någon mer ingående studie gör man inte på en eftermiddag, men alltid kan man ju studera ett år. Tog mig alltså en titt på begravningslängderna från år 1750. Continue reading “Vem begravdes under Senatstorget år 1750?”
Om någon missade Sveaborgsprojektets temadag på Tankehörnan i september, ges nu en ny möjlighet. Under svenska veckan presenteras också vårt projekt fredagen den 9.11. Denna gång dock utan dräkter i 1700-tals stil och enbart på svenska…
Otsikko on sitaatti akateemikko Jutikkala-vainaalta. Kun häntä haastateltiin Suomen Kuvalehteen (muistaakseni 98-vuotispäivän kunniaksi), hän esitti tämän vaatimattoman kysymyksen toimittajalle ennen kuin alkoi selostaa kirjojensa menestymistä Pohjoismaissa. Aito hämäläinen kehuu itseään vain poikkeustapauksissa, ja silloinkin anteeksipyytäen…
Nyt meidänkin pitänee harrastaa hieman itsekehua. Agricola-historiaverkko, Suomen Historiallinen Seura ja Historiska Föreningen i Finland valitsivat viime perjantaina vuoden 2012 parhaat historiablogit. Kategorioita oli kolme, ja parhaan ryhmäblogin palkinnon voitti meidän vaatimaton teelmämme. Lehdistötiedotteesta voi lukea seuraavat perustelut: Continue reading “Saanko minä hieman kehua itseäni?”
In 17th and 18th century Sweden the plane table, the leveling diopter and the surveyor’s rope or chain were the tools of the surveyor. Brass precision instruments such as the surveyor’s quadrant or theodolite were still rare or uncommon. In map making, the diopter was used to take bearings of objects to be surveyed before drafting the map on the plane table. Villages with surroundings were mapped (geometriska jordeböcker) and larger areas geographically surveyed (geografiska kartor). The maps were drawn on rag paper, colored with dyes from the soil and completed with an explanatory note (notarum explicatio). Astronomical measurements of location, usually measurements of latitude, were rare and only used in geographical surveys. Continue reading “Measuring the Earth - Maps and Surveying in Sweden-Finland ca. 1650 to 1809”
Interdisciplinary meeting in maritime history and maritime archaeology at the University of Helsinki 23th November 2012. From 10 a.m. Porthania II
The 18th Century Baltic: Seafaring, Technology and Interaction
The founding of St Petersburg in 1703 was a major turning at the Baltic Region. The
narrow and notorious route through the Gulf of Finland to the rising capital of Russia became one of the most important passages in the world. The Dutch dominated the shipping to the mid18th century, but the British merchantmen were tracking and took the leading role towards the end of the century. The increase in tonnage meant increase in the amount of shipwrecks. Dutch merchantmen carrying their luxury cargoes to St Petersburg sailed in extremely difficult conditions. Disasters were common. On the other hand, to the coastal people wrecks were a gift from heaven and to the salvation companies (est.1734) lucrative venture. Continue reading “Coming soon: The 18th Century Baltic: Seafaring, Technology and Interaction (23th November 2012 University of Helsinki)”
Tämän päivän syntymäpäiväsankari, paroni Carl Ribbing af Koberg liittyy Viaporin ensimmäiseen rakennuskauteen. Hän aloitti uransa Ruotsin puolella, mutta siirtyi Viaporiin ilmeisesti heti linnoitustöiden alkaessa 1740-luvun lopulla. Hänen tarkka työtehtävänsä ei ole tiedossa, mutta ensin kapteenin ja sittemmin majurin arvoisena hän kuului Ehrensvärdin lähimpiin miehiin linnoituksessa, ja tämän poissa ollessa toimi toisinaan väliaikaisesti myös linnoitustöiden vt. johtajana.
Tässä blogissakin hän on esiintynyt jo sivumainintana ainakin Hangon Hauensuolen kalliokaiverruksessa, jossa ”Ribbing roade sig” muiden tutkimusmatkalaisten tehdessä omia töitään. Continue reading “Päivänsankari: vapaaherra Carl Ribbing (1718-1773)”
University of Helsinki