Posts

Posted on

Tiedoksi kaikille Wikipedian lukijoille: kenraalikuvernööri von Rosen ei ollut vampyyri!

Yliopiston nettipalvelin antaa meille viikoittaisia tilastoja blogimme lukijoiden määrästä, laadusta ja saapumisreiteistä. Viime viikon tilastoihin sisältyy mielenkiintoinen yksityiskohta: yksi lukija on tullut blogiin suoran linkin kautta Wikipediasta.

Pienellä tonkimisella linkki löytyikin Wikipedian sivulta Gustaf Fredrik von Rosen. Sen alareunassa “Aiheesta muualla” -otsikon alla on kaksi linkkiä, toinen Svensk biografisk handlexikoniin ja toinen minun taannoiseen aprillipäiväbloggaukseeni Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus. Siis siihen jossa “todistin”, että Kaarle XII ja von Rosen muuttuivat vampyyreiksi ratsastaessaan Transilvanian läpi, ja jonka koristelin seuraavana päivänä kissankokoisilla APRILLIA-merkinnöillä…

En tunne kyseisen Wikipedia-artikkelin tekijää, mutta hänen täytyy olla joko a) suuri humoristi tai b) laiskuri joka on löytänyt bloggaukseni googlettamalla, lukenut sen pari ensimmäistä riviä, todennut sen näyttävän tieteelliseltä ja linkannut sen Wikipediaan  (vaihtoehto b on valitettavasti todennäköisempi). En ole vielä osannut päättää, pitäisikö linkki käydä poistamassa, vai pitäisikö se jättää paikoilleen jonkinlaiseksi kieroutuneeksi medianlukuharjoitukseksi…

Posted on

Maanmittausta Suomessa 200 tai 400 vuotta – laskutavasta riippuen

Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Tämän vuotinen juhlavuosi, jossa painottuu hallintohistoria, lasketaan  vuodesta 1812, autonomian ajan alussa perustetusta päämaanmittauskonttorista. Maata mitattiin kuitenkin jo Ruotsin kaudellakin, ja jos tarkasteluun otetaan maailmanhistoria, jo muinaisessa Babyloniassa.

Ennen päämaanmittauskonttorin perustamista  Ruotsin valtakunnan maanmittaustoimella oli jo monisatavuotinen historia takanaan. Onkin hiukan hankala sanoa, mistä alkaa Ruotsi-Suomen – käytän nyt tarkoituksella tätä ei-toivottua nimitystä – maanmittauksen historia. Yleensä lähtökohdaksi otetaan, vaikka muitakin vaihtoehtoja on, vuosi 1628. Silloin nimittäin alkoi järjestelmällinen maanmittaus Ruotsin valtakunnassa ja Suomenkin maaperällä tehtiin ensimmäiset maanmittaustoimitukset. Continue reading “Maanmittausta Suomessa 200 tai 400 vuotta – laskutavasta riippuen”

Posted on

Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell

Poiketaanpa hetkeksi pois tämän sarjan vakiomaisemista, Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, ja matkataan Elimäelle tapaamaan yhtä 1700-luvun merkittävimmistä suomalaisporvareista.

 Jakob Forsell, aateloituna af Forselles (1696–1762) oli suurkauppias, Loviisan pormestari, Strömforsin rautaruukin perustaja, ja yksi 1700-luvun merkittävimpiä suomalaisporvareita. Vaikka hän ei kuulukaan suoraan omaan tutkimusaiheeseeni eli Helsingin porvaristoon, hän on aikalainen ja menestyvän suurporvarin prototyyppi, ja sellaisena erittäin kiinnostava. Luin äskettäin Forsellin elämäkerran ja opin siitä mm. hänen hautansa sijainnin. Continue reading “Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell”

Posted on

Soldiers, traders and engineers. Military and urban society in early modern Europe (1500-1800)

Since  Roman times, militarization has played a central role in the foundations of urban Europe.  According to what is referred to as the new military history and its leading authors, Michael Roberts and Geoffrey Parker, militarization was a major factor behind the rise of the early modern states.  Innovations in firearms and new tactics also led to more sophisticated, technically oriented training and to the rise of large standing  armies. In the public sector, increasing military expenses brought about reorganization in administration (e.g. a population census) to strengthen  taxation. Furthermore, temporary recruited mercenaries were replaced by professionals with technical education. Continue reading “Soldiers, traders and engineers. Military and urban society in early modern Europe (1500-1800)”

Posted on

Viikon blogihiljaisuus – projekti lähtee Prahaan

Viapori-projekti in corpore lähtee huomenna Prahaan, Euroopan kaupunkihistoriallisen yhdistyksen EUHA:n yhdenteentoista kansainväliseen konferenssiin. Tämänvuotisen konferenssin teemana on Cities & Societies in Comparative Perspective. Ikioma Mikko Huhtamiehemme on puheenjohtajana konferenssisessiossa M22, jonka teemana on sotilasyhteiskunnan ja siviiliyhteiskunnan vuorovaikutus varhaismodernissa Euroopassa, ja useampikin Viapori-tutkija pääsee esittelemään tutkimustuloksiaan.

Tämä merkitsee hiljaista viikkoa blogissa, mutta runsasta bloggaussatoa konferenssista paluun jälkeen…

Posted on

Viikon vainaja: tullitarkastajan tytär ja kauppiaan rouva Ulrika Lovisa Heidenstrauch

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Edellisen viikon vainajan Pehr Granstedtin yhteydessä puhuttiin hänen suunnittelemastaan Heidenstrauchin talosta eli nykyisestä Presidentinlinnasta. Tutustutaanpa nyt itse Heidenstraucheihin. Tämän virkistävän helppolukuisen hautakiven alla lepää suvun matriarkka. Teksti jatkuu kiven kääntöpuolelle:

Här hvilar Fru Ulrica Lovisa Heidenstrauch, Född d. 2. Iulij 1751, bortgick d. 13. Aprill 1800 till et betre Lif. Sann Gudsfruktan, öppet Väsende, nyttig Verksamhet, känsla för likars nöd voro Dygder, som göra Denna ur kretsen af en lycklig Famille försvundna Wäns Minne dyrbart.

[Tässä lepää rouva Ulrica Lovisa Heidenstrauch, syntynyt 2. heinäkuuta 1751, siirtynyt 13. huhtikuuta 1800 parempaan elämään. Todellinen jumalanpelko, avoin olemus, hyödyllinen uurastus ja myötätunto lähimmäisen hätää kohtaan olivat hyveitä, jotka tekivät tämän onnellisen perheen keskuudesta poistuneen ystävän kallisarvoiseksi.] Continue reading “Viikon vainaja: tullitarkastajan tytär ja kauppiaan rouva Ulrika Lovisa Heidenstrauch”

Posted on

Välähdys Sääksmäeltä

Pari viimeistä viikonloppua on mennyt sukuloidessa eri puolilla Hämettä. Matkan varrella on osunut silmään – tai kaivettu esiin – mielenkiintoisia pieniä muistoja 1700-luvun historiasta.

Vanhan kolmostien varrella Sääksmäellä on muutamia suomalaisen historiankirjoituksen historian ”pyhiä paikkoja”. Vähän ennen Vanajaveden riippusiltaa tien vasemmalla puolella vilahtaa Jutikkalan kartano, akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) syntymäkoti (hänen merkityksestään suomalaiselle historiankirjoitukselle ja eritoten 1700-luvun tutkimukselle voi lukea mm. Kansallisbiografiasta ja Wikipediasta). Kun riippusillan jälkeen kurvaa Sääksmäen kirkolle, löytää hänen hautansa. Continue reading “Välähdys Sääksmäeltä”

Posted on

Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Tämän viikon hautakivi on varsin taiteellisesti muotoiltu. Suuren, epäsymmetrisesti lohkotun kivipaaden yksi sivu on hiottu sileäksi, ja siihen on kaiverrettu yksinkertainen muistolause:

Kärkek och Tacksamhet förvara minnet af Pehr Granstedt.

[Rakkaus ja kiitollisuus säilyttävät Pehr Granstedtin muiston.] Continue reading “Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt”

Posted on

Kesäretki Hankoon, osa 3: kovan onnen ruukit

Paluumatka Hangosta Helsinkiin oli tarkoitus omistaa ruukkien bongailulle. Hankoniemen pohjoisrannalla sijaitsevat Skogsbyn rautaruukin jäännökset, joiden ainutlaatuisuutta hehkutetaan Museoviraston sivuilla:

Skogsbyn ruukin masuuni laitteistoineen ja patojärjestelmineen on yksi harvoista säilyneistä. Skogbyn masuuni ja Fagervikin ruukki antavat yhdessä lähes täydellisen kokonaiskuvan Suomen 1700-luvun loppuvuosikymmenten rautaruukista. Continue reading “Kesäretki Hankoon, osa 3: kovan onnen ruukit”