Tuottajan tuhannet tekstit – tutuille ja tuntemattomille

Ryhmäteatterin tuottaja Hanna Roiskon työstä valtaosa on tekstien kanssa toimimista. Teatterialan tekstityössä kirjoitettu sana pitää kiinni valta-asemastaan, vaikka kuva ja video kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.

Pieni teatteri, suuri työnkuva

Tuottaja Hanna Roiskon tehtäviin Ryhmäteatterissa kuuluu paljon työtä tekstien kanssa. Tekstityön sisältöihin vaikuttaa teatterin pieni koko. Suurissa laitosteattereissa ei välttämättä ole tuottajaa ollenkaan, vaan esimerkiksi markkinoinnista ja viestinnästä vastaa usean työntekijän tiimi. Ryhmäteatterin kaltaisessa pienessä teatterissa tuottajan vastuualue on sen sijaan yleensä hyvin laaja. Ryhmäteatterissa Roisko vastaakin yksin esimerkiksi teatterin markkinoinnista ja viestinnästä. Lisäksi tekstityötä tuottavat esimerkiksi budjetointi, sopimusten laatiminen ja aikatauluttaminen. Erilaisia tekstitöitä joutuu tuottajan työssä tekemään myös limittäin ja yhtä aikaa. Maaliskuussa 2020 Roisko viimeisteli kesäteatteriesityksen julkistamista, mutta suunnitteli samalla jo vuoden 2021 aikataulua ja produktioita. ”Eilen tuli ensimmäinen versio uudesta näytelmästä, niin mä jo vähän luin sitä, että pääsee kärryille siitä mitä on tulossa.”

Kaikkien teatterin jäsenten työtä edeltää aina teksti, seuraava näytelmä, eikä Roisko ole poikkeus. Hänen työstään suuri osa on juuri esitysten markkinoimista. ”Tavallaan mä oon se ihminen, joka on taiteilijoiden ja yleisön välissä”, Roisko kiteyttää roolinsa. Markkinoinnin lisäksi hän vastaa käytännössä kaikesta teatterin ulospäin suunnatusta viestinnästä, johon kuuluu Ryhmäteatterin Facebook- ja Instagram-tilien ylläpito, teatteriverkoston kanssa viestiminen, mediatilan myyminen ja käsiohjelmien suunnittelu.

Työssään ja sen ulkopuolella Roisko myös kuluttaa runsaasti pääosin kirjallisia tekstejä, kuten teatterialan kirjallisuutta ja uutisointia. Roisko kertoo myös käyvänsä aktiivisesti teatterissa, ja vaikka hän pitää silmät auki lupaavien näyttelijöiden ja ohjaajien varalta, ei hän pidä teatterissa käymistä työnä. Ryhmäteatteri tuottaa paljon dramatisointeja, joten Roiskon työhön kuuluu myös lukea paljon kirjallisuutta, jotta hän löytäisi potentiaalisia tekstejä näyttämölle. Tekstien kuluttaminen onkin niin suuri osa Roiskon työtä, että parhaita asioita lomalle menemisessä on jättää kaikenlaiset tekstit hetkeksi syrjään.

Ryhmäteatterin oma tapa puhua

Vaikka suurin osa Roiskon itsensä tuottamista teksteistä on kohdistettu potentiaalisille katsojille, työhön kuuluu myös paljon sisäistä viestintää, jota keventävät teatterin pieni koko ja jäsenistön tasavertaisuus päätöksenteossa. Suurin osa päätöksistä tehdään kasvokkain, eikä muistioita tarvitse laatia. Sähköpostien sijaan teatterin sisäisistä asioista viestitään Whatsapp-keskusteluissa. ”Omalle porukalle kun viestii niin ei siellä tarvii pelätä, että loukkaa ketään. Meitä yhdistää se, että rakkautta osoitetaan pienellä nälvimisellä.”

Ulospäin suunnattujen tekstien kanssa Roisko sanoo olevansa tarkkaavaisempi. Erityisesti tänä päivänä tulee olla viestinnässään varovainen väärinymmärtämisen suhteen, ja Roisko onkin hyvin tarkka terminologiasta. Hän nostaa esimerkkitapaukseksi roolituksen, jossa etsitään tiettyä sukupuolta edustavaa näyttelijää: perustelut ja sanavalinnat on tehtävä ajatuksella. Vaikka Roisko lukee ulospäin suunnatut tekstinsä useampaan otteeseen ennen lähettämistä, hän pyrkii silti kirjoittamaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. ”Kuvittelen kehittäneeni Ryhmäteatterin oman tavan puhua.”

Olennaisinta yleisölle suunnatuissa teksteissä, kuten käsiohjelmissa, on Roiskon mukaan huomion herättäminen. Hän pitää otsikkoa hyvin tärkeänä osana tekstiä, sillä sen täytyy olla niin mielenkiintoinen, että lukija päättää lukea jutun loppuun. Markkinoinnissa korostuu myös mielikuvien tärkeys: “Tuote, jota ihmisille myyn, on tuote, jota ei ole olemassakaan ennen ensi-iltaa. Työskentelyni siis perustuu paljolti mielikuville.”

Kuvan ja videon merkitys on kasvanut erityisesti sosiaalisessa mediassa. Roisko käyttää kuvaa välittääkseen tunnelmia, mutta keskittyy ensisijaisesti kuitenkin kirjalliseen tekstiin – teatterin perustyökaluna kun on aina itse näytelmä. Vaikka ihmiset päivittelevätkin esimerkiksi tekstin määrää käsiohjelmissa, ei Roisko ota paineita visuaalisten tekstien määrän kasvattamisesta. Hän kertookin nykyään pyrkivänsä lisäämään tekstin määrää ikään kuin kuvan ja videon korostamisen vastavoimaksi.

Tekstien tuottamista nopealla tahdilla

Roisko kokee, että kielellinen osaaminen on tuottajan työssä keskeistä: ”Esimerkiksi hyvin kirjoitettu kieli saa tekstin näyttämään ammattimaisesti tehdyltä.” Hän arvioi, että noin 80 % hänen työstään liittyy tavalla tai toisella teksteihin. ”Se koostuu ihan pienistäkin asioista. Rakastan to do -listoja, post it -lappuja, ja mun tärkein työkalu on iso paperinen kalenteri.” Roisko tuottaa ja kuluttaa työssään tekstejä nopealla tahdilla ja korostaakin luetun ymmärtämisen ja nopean kirjoittamisen taitojen tärkeyttä.

Uusien tekstien tuottaminen on Roiskolle suurimmaksi osaksi rutiininomaista kiireessä tekemistä, mutta parhaassa tapauksessa, usein kotona, hän keksii flow-tilassa uusia tapoja ilmaista asioita. Vaikka Roisko työstää tekstejään pääasiallisesti yksin, hän pyytää toisinaan lähimmiltä työtovereiltaan palautetta esimerkiksi markkinointiteksteistä. Hän haluaa yleensä varmistaa, onko teksti toisen silmin ymmärrettävä tai kiinnostava. ”On hyvä että tulee uusia ideoita toiselta taholta. Alan olla sokea joillekin asioille, koska olen tehnyt tätä työtä niin pitkään.”

Maria Haartti, Taavi Heikkilä, Selena Hurme, Manu Paavilainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *