Kirjallinen luovuus on asuntomyyjälle tärkeä työväline

Asuntomyyjä Anna-Kaisa Saarenpään työssä yhdistyvät asiakaspalvelu sekä tekstien kanssa työskentely. Asuntoilmoitusten myyntiteksteillä on kuvien ohella tärkeä rooli mielikuvien luomisessa.

Kuva: Linda Mustakari
Kuva: Linda Mustakari

Anna-Kaisa Saarenpää on toiminut asuntomyyjänä vuodesta 2017 alkaen. Hän on suorittanut KiAT– eli Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon, ja tituleeraa itseään tästä syystä asuntomyyjäksi. Hänen työtehtäviinsä kuuluu asuntojen myyminen, asuntoilmoitusten laatiminen sekä yhteydenpito asiakkaiden kanssa. Kiinteistöala alkoi kiinnostaa Saarenpäätä oman asunnon ostamisen jälkeen: hän muistaa pohtineensa sitä, mitä hän itse asuntomyyjänä olisi tehnyt paremmin. Saarenpää näyttäytyy kunnianhimoisena, itsenäisenä ja tarkkana ammattilaisena. Hänelle on tärkeää menestyä työssään ja tehdä asiakkaat tyytyväisiksi. Hyvän asuntomyyjän täytyy myös osata toimia sujuvasti erilaisten tekstien kanssa.

Luovaa tekstiä sekä tarkkuutta vaativia kauppakirjoja

Saarenpään mukaan vähintään puolet hänen työajastaan kuluu tekstien kanssa työskentelyyn. Päivittäin kohdattavia tekstejä ovat asuntojen myyntitekstit, asiakassähköpostit ja -tekstiviestit sekä kauppakirjat. Tekstien osuus työssä on niin suuri, että osa kiinteistöalan ammattilaisista palkkaa itselleen sihteerin hoitamaan työn kirjallisen puolen. Tekstien määrä työnkuvassa yllättikin Saarenpään. Hän kuitenkin tuottaa ja huoltaa tekstinsä täysin itse.

Tekstien kanssa tulee olla erittäin huolellinen: myyntitekstin on vastattava asunnon kuntoa eikä asiakkaalle saa luvata liikoja. Myös kauppakirjojen kanssa tulee olla tarkka, sillä pienikin virhe voi johtaa taloudellisiin korvauksiin. Esimerkiksi väärän neliöpinta-alan ilmoittaessaan asuntomyyjä voi joutua korvausvelvolliseksi asiakkaalle. Tästä syystä Saarenpää hoitaa yhteydenpidon asiakkaiden kanssa kirjallisesti, joko sähköpostilla tai viestisovelluksilla, vaikka asioiden hoito puhelinsoitoin olisikin nopeampaa. Tässäkin korostuu tarkkuus: ”On tärkeää saada käytännössä mustaa valkoiselle siitä, mitä on puhuttu.”

Huolellisuuden lisäksi myös kirjallinen luovuus on asuntomyyjän työssä tärkeää. ”Ei tarvitse olla mikään Runeberg”, Saarenpää naurahtaa, mutta huomauttaa, että huonosti laadittu teksti voi antaa huonon kuvan asuntomyyjän ammattitaidosta. Luovuus on kuitenkin opeteltavissa oleva taito; inspiraatiota voi hakea myös muiden välittäjien teksteistä. Tekstien tärkeydestä huolimatta Saarenpää ei ole saanut erillistä koulutusta työssä vaadittaviin kirjoitustaitoihin, vaikka joissain suuremmissa firmoissa siihen koulutusta tarjotaankin. Kirjoittamisessa kuitenkin kehittyy, mitä enemmän sitä tekee.

Täydellistä myyntitekstiä rakentamassa

Asuntomyyjän tekstilajeista keskeisimpiä on myyntiteksti: se luo potentiaaliselle asiakkaalle ensivaikutelman myytävästä asunnosta. Tekstissä kuvaillaan yleensä myytävää kohdetta, taloyhtiötä ja sen ympäristöä tarkoituksena on herättää asiakkaan mielenkiinto asuntoa kohtaan. Saarenpään mukaan myyntitekstin tärkein tehtävä on tuoda myytävästä kohteesta esiin sellaisia seikkoja, joita asiakas ei kuvista voi nähdä. Hän painottaa kuitenkin, että ensisijaisesti teksti tukee ja täydentää myynti-ilmoituksessa olevia kuvia. Tekstin avulla voidaan luoda mielikuvia esimerkiksi siitä, millaista asiakkaan arki voisi asunnossa olla. Mielikuvia ei Saarenpään mielestä saa kuitenkaan viedä liian pitkälle, eivätkä tekstit saa olla liian yksilöityjä.

Yleensä myyntitekstissä kuvaillaan asunnon ominaisuuksia, mutta huonokuntoisemman kohteen kohdalla asuntoa markkinoidaan enemmän asunnon ulkoisten ominaisuuksien kuten hyvän sijainnin avulla. Saarenpää muistuttaa, että hienoa kohdetta on helppo ylistää. Vaikeus piileekin siinä, että huonokuntoisistakin kohteista pitäisi löytää kehuttavaa. Tällöin Saarenpää kertoo etsivänsä kohteesta yhden positiivisen asian, jota painottaa asuntoilmoituksessa.

Haasteena on tasapainottelu luovan, mutta samalla paikkansa pitävän tekstin välillä. Myyntitekstin tulee olla vetävä kuvaus asunnosta, mutta rajapinta totuudenmukaisen ja liioittelevan kuvauksen välillä voi joskus olla häilyvä. Siksi asuntomyyjää sitovat tietyt eettiset ohjenuorat. Myös liiallisen ylistävät tai subjektiiviset kuvaukset asunnosta voivat olla asiakkaista luotaantyöntäviä: tekstissä hehkutettu näkymä Linnanmäen huvipuistoon voi toisille olla esteettisesti miellyttävä, toisille taas rauhattomuutta tuova asia. Saarenpään mukaan asiakkaan omille mielikuville ja päätelmille onkin jätettävä tilaa myyntitekstiä luotaessa.

Asiantuntijuus tuo näkökulmaa teksteihin

Myyntitekstiä rakentaessaan Saarenpää saattaa kysyä asiakkaalta, mihin tämä itse ihastui huoneistossa siinä asuessaan. Hän ei kuitenkaan kysele asiakkailta sen tarkempia toiveita tekstistä, eivätkä asiakkaat sellaisia yleensä esitäkään.

Koska tekstien tulee aina toimia suhteessa kuviin, voidaan niillä viestiä paitsi nykyhetkestä myös mahdollisuuksista. Vaikka myytävässä kohteessa olisi asunut lapsiperhe, ei myyntitekstiä kannata lähteä rakentamaan vain yksi ostajaryhmä mielessään. Hyvä teksti luo Saarenpään mukaan tilaa monenlaisille ostajille ja moninaisiin tarpeisiin. Asunnossa pitkään asunut henkilö ei välttämättä kykene näkemään sen potentiaalia tarpeeksi laajasti, joten ulkopuolisen tahon näkökulma on yleensä hyödyksi.

Saarenpää muistuttaakin omasta roolistaan asiantuntijana, kun hän rakentaa tekstejään: “Asiakkaalla on tunteet pelissä, mutta minä tiedän, mikä käytännössä myy ja mikä vaikuttaa ostajaan oikeasti.”

Jussi Ahtiainen, Helmi Palonkorpi, Venla Reinikainen ja Sofia Sandström

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.