Näyttelijä työstää tekstejä puheen kautta

Näyttelijä Stella Laineen työ rakentuu tekstien ympärille. Työhön sisältyvistä teksteistä tunnetuin on käsikirjoitus. Tärkeimmässä osassa on kuitenkin puhuttu teksti.

Ingemar Raukola, Spöket på Lillklobb / Lillklobbin Kummitus, Unga Teatern 2021.

Näyttelijä Stella Laine on tehnyt uransa aikana monenlaista: teatteria, elokuvia, äänikirjoja, dubbausta ja mainosspiikkejä. Freelancerina työtehtävät ovat monipuolisia. Erilaisiin tehtäviin sisältyvässä tekstityössä voi olla suuriakin eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka nopeasti teksti on opittava ja kuinka paljon näyttelijä voi käyttää omaa luovuuttaan. Myös tekstien määrä ja laatu vaihtelee pitkistä monologeista muutaman lauseen mainosspiikkeihin. Freelancerina työtä tekstin kanssa tarvitaan myös omien kotisivujen ylläpitämisessä ja oman työn markkinoinnissa. Markkinointityössä keskeinen laji ovat niin sanotut self-tapet eli itse kuvatut koe-esiintymisvideot, joilla haetaan töitä.

Lukeminen olennaisena osana näyttelijän työtä

Yleisin ja tunnetuin teksti näyttelijän työssä on käsikirjoitus, näyttelijöiden kesken plari, joka jaetaan teatterissa noin kahdeksan viikkoa ennen ensi-iltaa. Sen opetteluun saattaa kulua satoja tunteja näyttelijästä riippuen. Laine kokee olevansa onnekas, koska oppii käsikirjoituksen yleensä helposti eikä siksi joudu käyttämään koko vapaa-aikaansa sen harjoitteluun. Työtunteja kertyy silti runsaasti.

Käsikirjoitusten lukeminen on siis olennainen osa näyttelijän työtä, mutta myös muunlainen lukeminen on hyödyllistä. Esimerkiksi taustakirjallisuuden lukeminen roolia varten voi auttaa esitysten harjoitteluprosessissa. Laineen mukaan monet näyttelijät lukevat paljon, mutta se ei ole välttämätön osa työtä. Työssä kuitenkin auttaa, että tuntee traditioita ja maailman kaanonin. ‘’Hyvän näyttelijän duuniin kuuluu perehtyä näytelmäteksteihin ylipäänsä ja siihen, mitä populaarikulttuurissa tapahtuu.’’

Puhuttu teksti on pääroolissa

Laineen mukaan näyttelijän työssä tekstityö on enimmäkseen valmiin tekstin – käsikirjoituksen, äänikirjan tai mainosspiikin – esittämistä. Näyttelijälle terve ääni onkin elintärkeä, koska valmista tekstiä käytetään puhumalla tai myös laulamalla, jos kyseessä on musikaali. Kun valmis, kirjoitettu teksti muotoutuu puhutuksi, sitä voidaan käyttää esimerkiksi henkilöhahmojen erotteluun valitsemalla, kommunikoiko henkilöhahmo vaikkapa puhekielellä, kirjakielellä tai murteella. Näyttelijä on onnistunut, jos hän onnistuu esittämään tekstiä niin, että yleisö kokee hänen puhuvan omilla sanoillaan.

Tekstiä työstetään yhdessä

Luonnollisesti näyttelijän työhön kuuluu paljon myös yhteistyötä. Esimerkiksi käsikirjoitusta työstetään puhutuksi tekstiksi myös niin, että repliikkejä harjoitellaan ääneen yhdessä muiden näyttelijöiden kanssa. Yhteistyö tuo mukanaan myös haasteita, sillä näyttelijöiden ja ohjaajan näkemykset hahmoista tai tietystä kohtauksesta voivat olla erilaisia. Tällöin joudutaan tekemään kompromisseja.

Myös käsikirjoitustekstiä saatetaan tuottaa yhdessä. Laine kertoo devising-nimisestä menetelmästä, johon ei kuulu valmiiksi työstettyä käsikirjoitusta, jonka kanssa työskennellään ohjaajan johdolla. Sen sijaan projektiin osallistuvat laativat käsikirjoituksen prosessimaisesti yhteistyönä.

Monikielisyys antaa näkökulmia tekstin tulkintaan

Laine työskentelee monella kielellä: tällä hetkellä ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Ruotsi on Laineen äidinkieli, ja suomen hän oppi työn lomassa. Suomeksi tekstiä pitää lukea ääneen muutaman kerran, jotta kieli taipuu siihen.

Laine on ollut mukana näytelmissä, joissa sama näytelmäteksti on esitetty sekä ruotsiksi että suomeksi. Teksteistä tulee esiin uusia piirteitä, kun esitykset käännetään kielestä toiseen. Uusia näkökulmia voi hyödyntää myös aiemmassa kieliversiossa. ‘’Kun ollaan tehty ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi, jos kääntäjä on tosi hyvä, voi löytyä detaljeja, jotka eivät ole olleet ilmiselviä ruotsiksi’’, Laine kertoo.

Opinnot tarjoavat hyvät pohjatiedot työhön

Laine kertoo, että näyttelijän opinnoissa saa hyvät pohjatiedot tekstien analysoimiseen ja erityisesti hahmoanalyysiin. Käytännön työ opettaa lisää tekstitaitoja, ja on tärkeää pysyä avoimena uudelle.

Muutosta Laine kaipaisi alallaan siihen, millaisia tekstejä teatterissa näytellään ja mitkä nimet opinnoissa tulevat esille. Teatterissa on totuttu näyttelemään miesten kirjoittamia tekstejä ja naiset ovat jääneet taka-alalle. Laine kaipaisikin teatteriin enemmän naisten kirjoittamia käsikirjoituksia. Hänen mielestään monia vanhoja tekstejä ei tarvitsisi näytellä enää uudestaan ja uudestaan, vaan alalla olisi tilaa uusille käsikirjoituksille.

 

Vilma Karjalainen, Anni Laine, Henna Lehtomaa ja Salla Vaaramaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.