Kohti lausetasoa ja sen yli: kääntäjälle kokonaisuus on tärkeä

Kääntäjän ammatissa käytännössä kaikki työ tapahtuu erilaisten tekstien parissa, lähinnä sähköisissä ympäristöissä. Tämän vuoksi Unna Pietilä hallitsee monenlaisia tekstiin liittyviä taitoja.

Kääntäjä Unna Pietilä työskentelee erilaisten tekstien parissa saksaksi, ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Pietilä toimii nykyisin vakituisena käännöstoimiston työntekijänä eli inhouse-kääntäjänä, mutta on toiminut myös päätoimisena ja sivutoimisena freelancer-kääntäjänä useiden vuosien ajan. Nykyisessä inhouse-työssä toimeksiantoja on työn alla lähes koko ajan useita kappaleita aina tekstityksistä yritysten blogiteksteihin.

Pietilä kertoo kääntäjän työn olevan lähes pelkästään työskentelyä tekstien parissa eli tekstityötä. ”Usein ihmiset suhtautuvat tekstityön käsitteeseen niin, että kaikkihan osaa kirjoittaa, vaikka näin ei todellakaan ole”, hän toteaa. Kääntäjän ammattiin kuuluu kuitenkin kirjoittamisen lisäksi paljon muutakin tekstityötä, kuten valmiiden tekstien oikolukua, kielenhuoltoa sekä tekstin yhtenäisyyden ja termien tarkistamista.

Myös työn keskiössä oleva kääntäminen on monipuolisempaa työtä kuin aluksi voisi kuvitella. Prosessi on yhtäaikaisesti alkutekstin lukemista, kääntämistä ja valmiin käännöksen kieliasun hiontaa. Pietilä kääntää päivittäin erilaisia asiatekstejä – haastattelupäivänä työn alla oli ollut jo käyttöliittymätekstiä ja kiukaan käyttöohje. ”Kun ihmiset kysyvät, mitä käännät ja kenelle, on helpompi vastata, mitä en käännä”, Pietilä naurahtaa. Hän kertoo kääntävänsä lähes kaikkea muuta kuin kaunokirjallisuutta. Myöskään syvää asiantuntijuutta vaativat tekstit eivät kuulu hänen repertuaariinsa. Esimerkiksi asianajotoimistoilla on omat kääntäjänsä.

Vaihtelu virkistää  

Inhouse-kääntäjän ja freelancer-kääntäjän töissä on vaihtelua monella eri tasolla, mutta Pietilän kohdalla leimallisin ero on ollut itse teksteissä: inhouse-kääntäjänä Pietilä kääntää pääasiassa kirjoitettuja asiatekstejä, kun taas freelancerin roolissa mukaan kuului enemmän audiovisuaalisen materiaalin, kuten tv-sarjojen tekstityksiä.

Myös käännösprosessit eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä inhouse- vai freelance-käännös. Freelance-kääntäjänä Pietilä kertoo olleensa suoremmin yhteydessä tiettyihin asiakkaisiin kuin inhouse-kääntäjänä. Inhouse-kääntäjän työssä viestinviejinä asiakkaan ja kääntäjän välillä toimivat käännöskoordinaattorit. Freelance-tekstitysprojekteissa Pietilä on lisäksi ajastanut repliikit itse.

Tekstityön monet kasvot

Erityisen haastavaa käännöstyössä on, että oman tekstin virheille voi sokeutua helposti. ”’Voiko näin edes sanoa’ on ajatus, joka käy mielessäni ainakin kymmenen kertaa päivässä”, Pietilä hymähtää. Pietilä nimeääkin luetunymmärtämisen yhdeksi tärkeimmistä työnsä elementeistä. Lukeminen vie noin puolet Pietilän kaikista työtunneista. Aikaa kuluu alkuperäistekstin ja käännöksen lukemiseen eri näkökulmista käännösprosessin aikana. Lisäksi on luonnollisesti luettava asiakkaan ohjeistus.

Pietilä ylläpitää työssään myös kääntäjien yhteisiä termipankkeja ja tuottaa satunnaisesti kirjallisia ohjeita kollegoilleen. Erikoisalatekstien kohdalla termien tunnistaminen on tärkeää, jotta asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Sanastoja ja termipankkeja Pietilä kertoo käyttävänsä enemmän inhouse-töissä, sillä samat sanastot ovat käytössä sadoilla kääntäjillä, ja on tärkeää varmistaa terminologian johdonmukaisuus. Yksin työskennellessä sanastojen rooli oli vähäisempi.

Teknologia tekstityön välineenä

Pietilä hyödyntää työssään paitsi erilaisia sähköisiä termipankkeja, korpuksia ja sanakirjoja myös käännösmuistiohjelmaa, joka kerää kaikki kääntäjän tarvitsemat työkalut yhteen näkymään. ”Joillain erikoisaloilla manuaaliset sanakirjat ovat kuitenkin vielä luotettavimpia”, Pietilä kertoo, ”mutta sellaiset alat ovat melko harvassa”. Hän nimeääkin erikoissanakirjat yksiksi ainoista ei-digitaalisista työkaluistaan.

Sähköisen käännösohjelman avulla Pietilä voi tarkastella samanaikaisesti sekä alkuperäistekstiä että käännöstä ilman vaivalloista ikkunoiden välillä vaihtelua. Pietilä kertoo, että vielä sivutoimisen uran alkuvaiheessa pärjäsi perinteisellä tekstinkäsittelyohjelmalla, mutta nyt kääntäjille kehitetyt ohjelmat ovat välttämättömiä. Sähköisellä käännöstyökalulla on kuitenkin myös rajoitteensa: se tarkastelee tekstiä lyhyinä segmentteinä, ja teksti täytyy kääntää lause kerrallaan. Tämä voi johtaa tekstin pirstaloitumiseen. ”Olen huomannut, että lause kerrallaan työstäminen heikentää tekstin hahmottamista kokonaisuutena. Lausetasolla hyvä käännös ei välttämättä toimi tekstinä, jos esimerkiksi tekstin sidosteisuus on kovin heikentynyt lähtötilanteeseen nähden”, Pietilä havainnoi.

Tekstejä pitäisikin aina Pietilän mukaan tarkastella myös kokonaisuuksina yksittäisten lauseiden tai sanojen sijaan. Palasissa käännetyn tekstin ongelmat tulevat esiin esimerkiksi automaattisissa konekäännöksissä. Koska tekstin kääntänyt konekäännin ei yleensä ota huomioon laajempaa kontekstia, monimerkityksiset sanat saattavat kääntyä väärin – joskus tahattoman humoristisin lopputuloksin. Ihmiskääntäjä pyrkii toistaiseksi pitäytymään vain sellaisessa huumorissa, joka löytyy myös käännettävästä tekstistä ja sieltäkin tositarkoituksella.

Roosa Kantola, Ruska Miettunen, Roosa Niemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.