YLLI-yhteiskehittämisen tuotoksia: Listatyökalu tukemaan liikuntapaikkahankkeiden tiedonhallintaa

Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa luotiin erilaisia työkaluja liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen tarpeisiin. Työkalujen ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet toteutettiin yhteiskehittämisprosessissa, johon osallistui YLLI-tutkijoita sekä Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien työntekijöitä. Tässä blogitekstissä esittelemme yhden yhteiskehittämisprosessin tuotoksista: Liikuntasuunnittelun listatyökalun. Tämän yksinkertaisen tarkistuslistatyyppisen työkalun tavoitteena on parantaa oleellisen datan saavuttamista ja käyttöä liikuntapaikkahankkeiden eri toteutusvaiheissa. Lisäksi tavoitteena on edistää yleisesti liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen käytäntöjen systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä ja strategianmukaisuutta. Työkalupohja on vapaasti ladattavissa sivun lopusta, ja sitä voi muokata soveltumaan eri kuntien tai muiden käyttökohteiden tarpeisiin.

Kirjoittaja: Janne Pyykönen, Jyväskylän yliopisto

Taustalla datan hallinnan haasteet

Mitä paremmin olennainen tieto saavutetaan ja hyödynnetään oikeaan aikaan, sitä todennäköisemmin onnistutaan luomaan yhä yhdenvertaisemmin saavutettavia liikkumisolosuhteita

Yksi kunnallisen liikuntapalvelutuotannon perustehtävistä on liikkumisolosuhteiden luominen esimerkiksi liikuntapaikkoja rakentamalla ja ylläpitämällä (Liikuntalaki 390/2015, 2015). Kunta tarjoaakin asukkailleen useita erilaisia liikkumisympäristöjä, kuten varsinaisia liikuntapaikkoja, luonto- ja viheralueita, katuja, reittejä sekä muita julkisia tiloja, kuten kouluja pihoineen ja saleineen. Erityisesti liikuntapaikkojen suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon ja palveluverkkoon liittyvät tehtävät ovat usein liikuntapalvelujen vastuulla. Liikkumiseen liittyvän julkisen päätöksenteon ja valmistelun edellytetään olevan läpinäkyvää, systemaattista ja tietoon perustuvaa. Eri asuinalueilla ja asukasryhmissä liikkumismahdollisuuksiin liittyvät tarpeet ja olosuhteet vaihtelevat. Jotta erityispiirteet voidaan tunnistaa liikuntapaikkahankkeiden toteuttamisvaiheissa, tulee liikuntasuunnittelijoiden ottaa huomioon useita erilaisia data- ja informaatiolähteitä, jotka liittyvät esimerkiksi alueen harrastus- ja hyötyliikuntamahdollisuuksiin, liikenneyhteyksiin, väestöryhmiin, maankäyttöön, kaupunkistrategiaan tai muihin oleellisiin tekijöihin.

YLLI-yhteiskehittämisprosessin aikana erilaisen datan ja informaation kokonaisuuden hallinta tunnistettiin yhdeksi liikuntapaikkahankkeiden suunnittelun ja toteuttamiseen liittyvän tiedolla johtamisen haasteista. Esimerkiksi kuntoportaiden tai uimahallin rakentamishankkeissa tarvitaan hyvin erityyppisiä tietolähteitä, ja erilaisten oleellisten lähteiden hahmottaminen voi olla haastavaa. Kaikki tieto ei välttämättä ole myöskään helposti saavutettavissa vaan sijaitsee pirstaloituneena eri järjestelmiin. Välttämättä kaikesta datasta ei olla lainkaan tietoisia oikeaan aikaan.

Pohdimme yhteiskehittämisen aikana keinoja erilaisten tietolähteiden systemaattisempaan ja läpinäkyvämpään tunnistamiseen ja hyödyntämiseen esimerkiksi liikuntapaikkarakennushankkeiden tarveselvityksessä, hankesuunnittelussa ja toteutusvaiheessa. Lähtökohtaisena oletuksena työlle oli, että toimintaa systematisoimalla voidaan edesauttaa oleellisten tietolähteiden hyödyntämistä oikeassa hankkeen vaiheessa. Mitä paremmin olennainen tieto saavutetaan ja hyödynnetään oikeaan aikaan, sitä todennäköisemmin onnistutaan luomaan yhä yhdenvertaisemmin saavutettavia liikkumisolosuhteita.

Tarkistuslistan avulla läpinäkyvyyttä, systemaattisuutta ja luotettavuutta

Yhtenä datan hallinnan kehittämiskeinona lähdettiin Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttamaan yksinkertaista ideaa tarkistuslistatyyppisestä työkalusta eri tietolähteiden systemaattiseen kartoittamiseen. Käyttökohteeksi valittiin aluksi erityisesti liikuntapaikkahankkeiden tarveselvitys, mutta kehitystyön edetessä käyttökohde laajennettiin yleisesti liikuntapaikkahankkeisiin. Työkalu auttaa käyttäjäänsä läpikäymään systemaattisesti erilaisia data- ja informaatiolähteitä. Käyttäjä arvioi eri tietolähteiden oleellisuuden työn alla olevassa tehtävässä, ja arviointiinsa perustuen etsii ja hyödyntää kyseisen tiedon tai päättää olla käyttämättä sitä. Käyttämättömiin tietolähteisiin on toki mahdollista palata muissa projektin vaiheissa ja näin työkalu voi auttaa myös eri tietolähteiden käytön aikatauluttamisessa. Työkalua täyttämällä toiminta ja tietolähteiden arviointi myös tallentuu ja suunnittelu tulee siten läpinäkyvämmäksi. Lisäksi esimerkiksi materiaalivalintojen perusteluihin tai järjestettyjen asukasiltojen pääasialliseen antiin on helppo palata, kun eri tietolähteiden merkityksiä, valintaperusteluja ja tallennussijainteja on kirjattu ylös suunnittelun edetessä.

YLLI-yhteiskehittämisen päättyessä julkaistava listatyökaluversio kokoaa erilaiset data- ja informaatiolähteet kymmeneen tietoteemakokonaisuuteen. Työkalun sisältöä ja ulkoasua pohdittiin pienemässä kehitystyöryhmässä ja lisäksi kommentteja pyydettiin niin kaupungin sisältä eri toimijoilta kuin ulkopuolisilta valtakunnallisilta asiantuntijoilta. Jotkin tietolähteet, kuten strategiset ja ohjaavat asiakirjat ovat suoraan käytettävissä, osa voidaan tarpeen mukaan tuottaa kaupungin omin voimin, ja toisien tuottamiseen tarvitaan ulkopuolisia toimijoita. Eri tietolähteiden saavutettavuutta on koetettu parantaa lisäämällä työkaluun linkkejä, joiden kautta tietolähteeseen pääsee käsiksi tai vähintäänkin saa siitä lisätietoja.

Tietoteemat liikuntapaikkahankkeiden suunnittelun listatyökalussa:

  1. Harrastekohtaiset tiedot (merkityksellisten lajien kannalta)
  2. Väestötiedot (suunnittelukohteen vaikutusalueella)
  3. Vaikutusalueen liikuntatilojen tai -paikkojen käyttötiedot
  4. Alueen olosuhdetiedot
  5. Osallistaminen ja yhdenvertaisuus
  6. Henkilöstön ”hiljainen” tieto
  7. Kaupunkistrategian mukaiset toimet
  8. Suunniteltavan palvelun / rakennelman tekniikka
  9. Suunniteltavan palvelun / rakennelman ympäristövaikutus
  10. Suunniteltavan palvelun / rakennelman kustannukset, rahoitus ja aikataulu

Työkalusta julkaistaan word-pohja, johon voi päivittää kuntakohtaisia tietolähteitä ja muokata vapaasti esimerkiksi tietoteemoja. Eri tietolähteiden päivittyessä myös listatyökalu tulee pitää ajan tasalla. Päivitys- ja muokkausmahdollisuus mahdollistaa myös erilaisten painotusten käyttämistä. Esimerkiksi kuntakohtaisesti tai tietyntyyppisten liikuntapaikkahankkeiden kohdalla voidaan edellyttää vähintään tiettyjen rivien, kuten tiettyjen strategisten asiakirjojen erityistä huomioimista.

Listatyökalun käytössä ja käyttöönotossa huomioitavia asioita

Listatyökalu sisältää useita kymmeniä erilaisia data- ja tietolähteitä. Ajan kuluessa lista voi päivittyä vielä merkittävästi suuremmaksi. Näin ollen työkalun käyttöönotossa on tärkeää painottaa sitä, että jokaista tietolähdettä ei aikaresurssien puolesta ole mahdollista eikä välttämättä muutenkaan kannata ottaa huomioon kaikissa hankkeissa. Erilaiset hankkeet vaativat erilaisia taustatietoja, ja työkalun pääasiallinen tarkoitus on varmistaa, että oleelliset tiedot tulevat hankekohtaisesti huomioiduksi. Työkalua ei tule käyttää työntekijän arvioimiseen, vaan sen on puhtaasti hankkeeseen liittyvä dokumentti, jota voi täyttää useampikin henkilö hankkeen eri vaiheissa. Näin ollen esimerkiksi työkalun käytön myötä jäsentyvän datakokonaisuuden tallennuspaikka on tärkeä asia. Työkalu voi toimia ”linkkipuuna” erilaisen tiedon sijainnille myös hankkeiden välillä. Yksinkertaisimmillaan tietojen saavutettavuutta henkilöiden välillä voi edesauttaa nimeämällä syntyviä liitetiedostoja listatyökalun tietolähteiden ID-tunnuksella alkavasti. Työkalun oma tallennuspaikka on myös tärkeä ja esimerkiksi hankekohtainen projektikansio voi olla hyvä sijainti. Vain ajan tasalla oleva työkalu voi auttaa hyödyntämään helpommin suurta data- ja informaatiomäärää ja auttamaan tekemään perustellumpia ja yhdenvertaisempia toimenpiteitä. Näin ollen on suositeltavaa sopia työyhteisön sisällä vastuista ja aikatauluista työkalun päivittämiseen liittyen. Työkalua voidaan päivittää käyttökokemuksien ja tarpeiden perusteella esim. kerran vuodessa.

Lataa listatyökalu omaan käyttöösi

Listatyökalu voidaan muokata soveltumaan eri kuntien ja työyhteisöjen toimintaan. Lataa alla olevasta linkistä vapaasti työkalupohja, johon voit päivittää oman toimintasi kannalta relevantteja tietoteemoja ja tietolähteitä. Lisäksi voit ladata esimerkkitiedoston, jossa esimerkinomaisesti listattuna joitain Jyväskylän kaupungille relevantteja tietolähteitä. Muokattavat tiedostot ovat word-tiedostomuodossa. Voit myös ladata työkalut pdf-tiedostomuodossa, mutta ilman kaikkia toiminnallisuuksia.

Listatyökalu liikuntasuunnitteluun – yleinen lomakepohja (docx) / (pdf)

Esimerkki Jyväskylän kaupungin listatyökalusta YLLI-hankkeen päättyessä (docx) / (pdf)

Kiitokset

Kiitokset kaikille listatyökalun kehitykseen osallistuneille ja arvokkaita kommentteja työkalun eri versioista antaneille.

Lähteet:

Liikuntalaki 390/2015. (2015). Viitattu 10.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390.

Virmasalo, I. (2022). Revised Version of the Dimensions of Accessibility of Physical Activity. https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2022/09/20/revised-version-of-the-dimensions-of-accessibility-of-physical-activity/

Viisauden hierarkia

Miten informaation voi jalostaa tiedoksi? Miten tiedosta muodostuu viisautta? Miten tiedeneuvontaa tulisi kehittää, jotta se tukee organisaatioiden tiedolla johtamista? Tässä blogitekstissä esittelemme Viisauden hierarkian, jota hyödynnämme yhtenä taustateoriana YLLI-hankkeen kaupunkiyhteistyössä.

Kirjoittajat: Marisofia Nurmi (Helsingin yliopisto) ja Janne Pyykönen (Jyväskylän yliopisto)

Viisauden hierarkia, toiselta nimeltään myös tiedon tasot, tai DIKWhierarkia (Data-Information-Knowledge-Wisdom) on informaatiotieteissä paljon käytetty malli tiedon jäsentämiseen. Malli perustuu ajatukseen siitä, että data, informaatio, tieto ja viisaus muodostavat hierarkkisen mallin, jonka alimmalla tasolla on data ja korkeimmalla viisaus (ks. kuva 1).

Kuva 1. Viisauden hierarkia pyramidimallina

Viisauden hierarkian tasot

Viisauden hierarkiasta on olemassa useita erilaisia versioita, joissa hierarkian osien määrä ja sisältö voi vaihdella (Rowley 2007).  Tyypillisesti eri tasot ovat vahvasti liitoksissa toisiinsa ja rakentuvat toistensa päälle. Informaatio edellyttää dataa, tieto informaatiota ja niin edelleen. Viisauden hierarkiaa on käytetty osastensa kontekstualisoimiseen, sekä erityisesti kuvaamaan siirtymiä tasolta seuraavalle. Siirtymäkohdat tasolta toiselle ovat mallin käytössä merkityksellisiä, sillä mallin taustalla on pyrkimys edistää organisaation tietämyksenhallintaa jalostamalla erilaista dataa informaatioksi, tiedoksi ja lopulta viisaudeksi. Tämä tiedon arvon kasvu tasolta toiselle siirtyessä on myös yhteistä mallin eri näkemyksille. Viisauden hierarkian eri tasojen määritelmät on selostettu alla olevassa taulukossa.

Taulukko 1. DIKW-hierarkian tasot mukaillen Rowleyn (2007) jäsennystä. Lähteinä myös Ackoff (1989) Frické​ (2009) ja Zeleny (2006).

Tiedon tasoMerkitys
DataRaaka-aineisto (esim. säähavainnot, kyselyvastaukset). Yksinään epäinformatiivista.
InformaatioDatasta jalostettua, merkityksellistä, käytettävää. Voi antaa vastauksen esimerkiksi kysymyksiin:
Mitä? Kuka? Missä? Milloin? Kuinka monta?
Tieto/tietämysInformaation soveltaminen käytäntöön ja ymmärrys, miten informaatioon voi reagoida. Informaatiosta ohjeiksi. Vastaa kysymyksiin: Kuinka? Miten?
Viisaus Ymmärrys toiminnan perusteista ja kontekstisidonneisuudesta – miksi? Toiminnan ja päättelyketjun kriittinen tarkastelu ja taustalla vaikuttavien arvojen tunnistaminen. Tiedon priorisointi. Mitä ei tiedetä?

Moni informoitu henkilö tietää mitä tehdä, usea tietoa omaava ekspertti tietää kuinka kannattaa toimia, mutta vain harva viisas voi selittää kokonaisvaltaisesti, miksi asia tulee tehdä (Zeleny, 2006)

Käytännössä organisaation tavoitteena on edetä korkeammalle viisauden hierarkian tasolle. Datasta voidaan jalostaa informaatiota prosessoimalla. Prosessiin voi kuulua esimerkiksi kontekstointia, kategorisointia, rajaamista, tiivistämistä, yhdistelyä ja laskemista. Informaatiosta voidaan jalostaa edelleen tietoa, kun sitä yhdistellään muuhun informaatioon ja olemassa olevaan tietoon. Tämä jalostuminen mahdollistaa informaation muuttamisen toimintaohjeiksi.

Muutos tiedosta viisaudeksi ei ole yksiselitteinen, mutta vähimmilläänkin sen saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä toiminnan perusteista ja siihen vaikuttavista mekanismeista. Se edellyttää oleellisen erottamista epäoleellisesta, sekä koko toiminnan ja ajatteluketjun kriittistä tarkastelua ja taustalla vaikuttavien arvojen tunnistamista. Uusi tieto ja informaatio yhdistyy vanhaan tietoon, kokemuksiin ja intuitioon. Tiedon tasojen välillä liikkuminen ei ole aina yksiselitteistä, ja DIKW-malli on vastaanottanut myös kritiikkiä (Fricke 2009). Olemme kuitenkin YLLI-hankkeessa kokeneet mallin hyödylliseksi viitekehykseksi, mikä auttaa jäsentämään organisaatioiden kohtaamaa informaatiotulvaa.

Tietoperusteisen päätöksenteon tukeminen

Hierarkiaa voidaan soveltaa sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tutkija pyrkii lähestymään  viisauden tasoa tutkimallaan alalla, samoin kuin tietoperusteisessa päätöksenteossa pyritään tekemään viisaita päätöksiä, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Tietoperustainen päätöksenteko edellyttää riittävää tietoa asiasta, mikä taas vaatii asianmukaisesta, luotettavasta ja käytettävissä olevasta datasta jalostettua informaatiota. Esimerkiksi tiedeviestinnän vaarana on se, että tutkimustieto tarjoillaan yksittäisinä informaationjyvinä, jolloin informaation ja tiedon yhdistely mielekkäällä tavalla oman työn kannalta jää ”vastaanottajan” harteille. Usein tutkimustieto pyritään jakamaan yleistettynä, mahdollisimman luotettavasti suurta joukkoa kuvaavana informaationa tai toimintaohjeina. Voi olla, että paikallinen toimija tarvitsisi täsmällisempää ja hänelle merkityksellisempää tietoa tukemaan toimintaansa. Jotta tutkimustieto tulisi aidosti käyttöön, tutkijoiden tuottaman informaation ja tiedon tulisi muuttua päättäjien ja asiantuntijoiden käsittelyssä tietämykseksi ja viisaudeksi.

Tätä yritämme toteuttaa hankkeen kaupunkiyhteistyön kulmakivenä. Uskomme, että todellinen tietämyksen välittyminen (ja jalostuminen viisaudeksi) edellyttää kaksisuuntaista viestintää ja yhdessä pohtimista, yksisuuntaisen tiedeneuvonnan sijaan. Niinpä toteutamme YLLI-hankkeessa asuinalueiden yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien edistämiseen tähtäävää kaupunkiyhteistyötä työpajamuotoisena yhteiskehittämisprosessina, jossa yhtenä viitekehyksenä käytämme viisauden hierarkiaa. YLLI-kaupunkiyhteistyön tavoitteena on:

1. Tuottaa ja esitellä tutkimustuloksia tavoin, jotka palvelisivat yhteistyökaupunkien tietotarpeita ja suunnitteluprosesseja

2. Kehittää liikuntahallinnon tiedolla johtamista yhteiskehittämisen aikaansaannoksena

3. Oppia ja kehittää parempia tiedeneuvonta tai -viestintätapoja, sekä ottaa opit käyttöön myös yliopisto-opetuksen kehittämisessä

Lähteet

Ackoff, R. L. (1989). From data to wisdom. Journal of applied systems analysis, 16(1), 3-9. http://www-public.imtbs-tsp.eu/~gibson/Teaching/Teaching-ReadingMaterial/Ackoff89.pdf

Frické, M. (2009). The knowledge pyramid: A critique of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 35(2), 131–142. https://doi.org/10.1177/0165551508094050                       

Rowley, J. (2007). The wisdom hierarchy: Representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 33(2), 163–180. https://doi.org/10.1177/0165551506070706

Zeleny, M. (2006). Knowledge-information autopoietic cycle: Towards the wisdom systems. International Journal of Management and Decision Making, 7(1), 3–18. https://doi.org/10.1504/IJMDM.2006.008168