Tutkimusjulkaisu: Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices

IJSE-artikkelien RSS-syöte.

Syksy alkoi huippujulkaisulla – tutkimusryhmämme draama-asiantuntija Jaakko Turkka sai ensimmäisen A1-julkaisun valmiiksi. Paperi julkaistiin kovatasoisessa International Journal of Science Education -lehdessä (IJSE). Kyseinen lehti sijoitettiin opetusalalla vuonna 2016 viittausten perusteella sijalle 99/1066. Tiedeopetuksen tutkimuksen lehdistä se on yksi viitatuimmista.

Tiivistelmä tiivistettynä

Tutkimuskirjallisuus esittelee lukuisia taidetta ja tiedettä yhdistäviä, luovia projekteja jotka rohkaisevat ilmaisemaan tiedettä monipuolisin tavoin. Tästä huolimatta tieteen ja taiteen yhdistämiseen käytännön opetustyössä liittyviä tekijöitä ei juuri tunneta. Tutkimuksessa ilmiötä kartoitettiin opettajien (N=66) verkkokyselyllä. Tulosten pohjalta kehitettiin pedagoginen malli, mikä tukee opettajia taiteen ja tieteen yhdistämisessä. Lue koko tiivistelmä tästä.

UW Madison Library / Chemistry Window / CC BY-NC-SA

Parasta yhteisöllinen kirjoittaminen

Jaakko mainitsi artikkelin työstössä parasta olleen ideoiden pallottelu yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Artikkelin muut kirjoittavat olivat Outi Haatainen ja professori Maija Aksela. Artikkelin kirjoittaminen yhdessä pakotti selkeyttämään omia ja muiden ideoita ja auttoi näkemään artikkelin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yhteistyö kehitti Jaakkoa sekä tutkijana että kirjoittajana.

”Useampi silmäpari huomaa nopeasti tekstin puutteet, siinä missä yksin kirjoittaessa tulee nopeasti sokeaksi omalle tekstilleen.”

a splash of garden / Steve Wall Follow / CC BY-NC-SA

Arvio referee-prosessista

Laadukkaan lehden etuja ovat laadukkaat arvioitsijat eli refereet. Tieteellisessä julkaisukäytännössä A1-tason julkaisun laatu ja sopivuus aiottuun lehteen arvioidaan kahden alaa tuntevan tutkijan toimesta. Puhutaan tuplasokeasta arviointimenettelystä (engl. doubleblind peer referee process) – arvioijat eivät tiedä artikkelin kirjoittajia, eivätkä kirjoittajat tiedä ketkä artikkelia arvioivat.

Tämän artikkelin tapauksessa toinen referee antoi rakentavaa kriittistä palautetta ja toinen höpisi palautteen aiheen vierestä. Rakentava kriittinen palaute parantaa paperin laatua ja tukee kirjoittajien tieteellistä kehittymistä. Epäpätevä palaute on ajanhukkaa kaikille – sekä refereelle että kirjoittajille.

Teaching Chemistry / starmanseries / CC BY

Nyrkkisääntönä voi pitää seuraavaa: Jos molempien arvioijien palautetta on vaikea ymmärtää ja se kohdistuu epäolennaisiin seikkoihin, on syytä analysoida oma teksti erittäin kriittisesti ja tarkistaa sen loogisuus.

Tässä referee-prosessissa toinen arvioitsija antoi osuvaa rakentavaa palautetta, joten todennäköisesti artikkeli on ollut selkeä ja ymmärrettävä. Toinen arvioitsija ei ollut ymmärtänyt tutkimusta. Syy tähän voi olla esim. se, että refereen oma tutkimusalue eroaa työn aiheesta. Arviointi voi myös olla toteutettu kiireessä. Tämän vuoksi tutkijoiden on panostettava referee-työskentelyyn täysillä. Se on myös tieteen etu.

No mutta spekuloinnit sikseen – tiede on vaikeaa ja sen arvioiminen erityisen haastavaa. Lue artikkeli itse ja tee oma arviosi.

Tiedot

Julkaisu: Turkka, J., Haatainen, O., & Aksela, M. (2017). Integrating art into science education: a survey of science teachers’ practices. International Journal of Science Education, 39(10), 1403–1419. https://doi.org/10.1080/09500693.2017.1333656

Yhteydenotot: jaakko.turkka (at) helsinki.fi