Keminformatiikan taidoilla kokeellisuutta voidaan vähentää ja mallit ohjaavat tieteellistä ajattelua: asiantuntijoiden näkemyksiä kemiasta

Piirto-ohjelmistot, molekyylimallinnus ja kemiallisen tiedon tietopankit ja tietotyypit perustuvat informatiikkaan kemiasta, eli keminformatiikkaan. Rakennekaavat luetaan merkkien ja numeroiden jonoina, tietotyypit muuttavat matemaattisilla malleilla atomit ja sidokset tietokoneelle luettaviksi verkoiksi ja miljoonat molekyylit on tallennettu tuoreimmista kokeellisista tutkimuksista julkisiin tietokantoihin. Keminformatiikka mahdollistaa nykytutkimuksen, jossa datasta otetaan kaikki irti. Esimerkiksi parhaista lääkeaineista ja niiden rakenteista voidaan keminformatiikalla etsiä uusia lupaavia lääkkeitä mallintamalla samankaltaisia lääkkeitä, tutkia näiden mallien kemiallisia ominaisuuksia ja analysoida laajoja aineistoja laskennallisilla menetelmillä. Tämä mahdollistuu vain tietokoneilla ja datatieteellisellä analyysillä, koska tietoa on lääkeaineista massiivisesti, ja siksi teknologiat kuten tekoäly ja koneoppimisen mallit auttavat tutkijoita ymmärtämään miten tietojenkäsittelytieteellä voidaan mallintaa ja simuloida kemiaa.

Uudet teknologiat ja keminformatiikka asettaa myös painetta koulutukseen ja oppimiselle uusinta teknologian hyödyntämiseen. Siksi tässä tutkielmassa selvitettiin asiantuntijoita, tutkijoita haastattelemalla miten keminformatiikkaa kemiassahyödynnetään ja mitä taitoja siihen tarvitaan. Lopuksi mietittiin miten opetus ja oppiminen voi mahdollisesti hyödyntää keminformatiikkaa. Ohjelmointitaidot ovat keminformatiikan keskiössä. Python-ohjelmointi korostui erityisesti sen laajan käytön myötä ja erityisesti, koska se tekee koneoppimisesta ja eri ohjelmistojen hyödyntämisestä helpompaa. Osaamistavoitteet olivat kuitenkin erilaiset sen suhteen, kuinka paljon koneoppimista ja ohjelmointia kemistit tarvitsevat. Ala muuttuu nopeasti ja on kasvava monitieteellinen tieteenhaaransa, jonka keskiössä on kemia, mutta tämän lisäksi myös biologia ja fysiikka, kun mallintaminen tarkastelee yhä kompleksisempia ilmiöitä. Keminformatiikasta voidaan silti saada yleistettävää ja tavoitteet ovat suuret: kokeellisuutta voidaan vähentää, kun osa tuloksista voidaan simuloida aiempaan kokeellisuuteen pohjautuen. Tämän lisäksi hypoteesien testaaminen ja tutkimuksellisuudessa ajatteluntaidot ja ideointi voivat auttaa ongelmanratkaisussa aivan uudella tavalla: tietokoneen objektiivisia malleja hyödyntäen. Keminformatiikka näyttäytyy lupaavalta, mutta haastavalta monitieteelliseltä tieteeltä, josta tulisi käydä enemmän julkista keskustelua yliopistokoulutuksessa.

Tutustu koko tutkimukseen ja yksikön muihinkin tutkielmiin tästä. 

Teksti: FM Aleksi Takala

Keminformatiikkaa STEM-opetukseen

Tutkimusryhmämme uusi avaus keminformatiikan saralla pohtii kemian alan mahdollisuuksia STEM-opetuksessa. Lisäksi artikkelissa esitellään uusi termi “Educational Cheminformatics”. Artikkeli julkaistiin Journal of Chemical Education -lehdessä.

Luea koko artikkeli tästä: https://doi.org/10.1021/acs.jchemed.1c00683

Possibilities and Challenges of Using Educational Cheminformatics for STEM Education: A SWOT Analysis of a Molecular Visualization Engineering Project

This perspective paper analyses the possibilities and challenges of using cheminformatics as a context for STEM education. The objective is to produce theoretical insights through a SWOT analysis of an authentic educational cheminformatics project where future chemistry teachers engineered a physical 3D model using cheminformatics software and a 3D printer. In this article, engineering is considered as the connective STEM component binding technology (cheminformatics software and databases), science (molecular visualizations), and mathematics (graph theory) together in a pedagogically meaningful whole. The main conclusion of the analysis is that cheminformatics offers great possibilities for STEM education. It is a solution-centered research field that produces concrete artifacts such as visualizations, software, and databases. This is well-suited to STEM education, enabling an engineering-based approach that ensures students’ active and creative roles. The main challenge is a high content knowledge demand, derived from the multidisciplinary nature of cheminformatics. This challenge can be solved via training and collaborative learning environment design. Although the work with educational cheminformatics is still in its infancy, it seems a highly promising context for supporting chemistry learning via STEM education.