University of Helsinki
Kestävä muutos ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on aikamme suurimpia haasteita. Kemianalan ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa niiden ratkaisemisessa, erityisesti kemian ja muidenkin teollisuusalojen päästöjen vähentämisessä. Vaadittava osaaminen koostuu tarvittavien ratkaisujen edellyttämän kemian osaamisen lisäksi myös monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen edellyttämiä taitoja ja kestävään tulevaisuuteen pyrkivää asennetta. Tätä taitojen kokonaisuutta pyritään kuvaamaan avainkompetensseilla, jotka luovat kehyksen tarvittavan osaamisen kuvaamiseen ja arvioimiseen sekä koulutuksessa että työelämässä.
Yliopistokoulutus on avainasemassa muutokseen johtavan osaamisen tuottamisessa, mutta aiemmat tutkimukset osoittavat, että kestävän kehityksen edellyttämää osaamista tuottava opetus voi olla ristiriidassa perinteisen yliopisto-opetuksen kanssa. Lisäksi monia sen mukaisia menetelmiä on voi olla vaikea toteuttaa tiukasti tiedealoihin jakautuneessa yliopistoinstituutiossa.
Pyrin tutkimuksellani kartoittamaan, kuinka hyvät tämän hetken kemianalan yliopistokulutuksen edellytykset näin kokonaisvaltaisen osaamisen synnyttämiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta ovat. Tutkimus kartoitti Suomen kemianalan yliopistojen opetushenkilökunnan lähetetyn kyselyn perusteella, miten suuri painoarvo on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvillä sisällöllä, millaisia opetusmenetelmiä he käyttävät, miten he suhtautuvat taitojen oppimisen edistämiseen ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamiseen. Lisäksi kartoitettiin opetushenkilökunnan näkemyksiä siitä, miten koulutusta tulisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta kehittää.
Tulokset ovat kannustavia. Opetushenkilökunta pitää aihetta erittäin tärkeänä ja aiheeseen liittyvistä sisällöistä varsinkin biotalouteen ja kiertotalouteen liittyviä aiheita opetetaan paljon. Tulosten perusteella opetusmenetelmiä käyttää ainakin osa opetushenkilökunnasta melko monipuolisesti ja pyrkimystä entistä monipuolisempiin opetusmenetelmiin on. Taitojen oppimista pidetään tärkeänä, joskin niiden uskotaan usein kehittyvän muun opiskelun ohessa. Tämä on vastoin tutkijayhteisön näkemystä, jonka mukaan myös taitojen kehittymistä on tuettava soveltuvilla opetusmenetelmillä. Asenteisiin vaikuttaminen ei myöskään näytä olevan kemianalan opetushenkilökunnalle ongelmallista.
Myös kemianalan opetusta tulisi jatkossa kehittää kokonaisvaltaisempaa osaamista silmällä pitäen. Edellä esitetyt avainkompetenssit ovat kehys, jonka nostaminen opetuksen suunnittelun ja arvioinnin kehykseksi nostaisi myös taitojen opettamisen opetuksen keskiöön.
Tutustu tutkimukseen ja yksikön muihinkin opinnäytetöihin tästä.
Teksti: FM Emmi Vuorio