Blogi

Kemian opiskelijoiden kiinnostuksen on todettu laskeva, ja sen myötä on herännyt huoli kemian osaajien vähenemisestä esimerkiksi teollisuuden aloilta. Yhdeksi syyksi kiinnostuksen vähenemiselle on esitetty kemian näyttäytyminen epärelevanttina, eli opiskelijat eivät koe kemian taitoja ja tietoja tärkeänä itselleen tai yhteiskunnallisesti eivätkä siten motivoidu opiskelemaan kemiaa tai tavoittelemaan kemian uraa. Tutkimukseni mukaan relevanssia voidaan parantaa tutkimuksellisella ja oppilaslähtöisellä opetuksella, joka simuloi aitoja työssä tai kemian tutkimuksessa vastaan tulevia tilanteita ja ongelmia. Tällöin opiskelijan on mahdollista nähdä kemian tietojen ja taitojen arvokkuus ja niiden tarpeellisuus opiskelijan omassa arjessa tai tulevassa ammatissa.  

Kehittämistutkimuksen aikana luotiin virtuaalinen oppimateriaali, jossa yhdistetään kemiaa ja kuvataiteita ongelmalähtöisesti STEAM-opetuksen (science, technology, engineering, the arts, and mathematics) avulla. STEAM opetuksella on havaittu olevan monenlaisia hyötyjä kuten opiskelijoiden motivaation kasvu, kriittisen ajattelun lisääntyminen ja opittujen asioiden syvällisempi ymmärrys. STEAM-opetus antaa myös mahdollisuudet hyvin erilaisiin opetusmenetelmiin ja sen tarkoituksena on ennen kaikkea mahdollistaa oppilaan holistinen ymmärtäminen aiheesta.

Tavoitteena on tutkimuksen myötä tarjota opettajille virtuaalinen oppimateriaali, jota tehdessä on pyritty huomioimaan yleisimmät haasteet virtuaalisissa oppimateriaaleissa ja STEAM-opetuksessa. Materiaalista on pyritty tekemään oppimista ja opetusta tukeva, jotta materiaali sopisi myös opettajille, joilla ei STEAM-opetuksesta ennestään kokemusta olisikaan. Kehitetystä oppimateriaalista voi opettaja myös käyttää vain haluamiaan osasia ja näin piristää omaa opettajuuttaan yhdistämällä kuvataiteita kemian opetukseen.  

Tutustu tutkimukseen ja yksikön muihinkin opinnäytetöihin tästä. 

Teksti: FM Veera Uusi-Äijö 

Luonnontieteiden, matematiikan, teknologian sekä tekniikan aloilla on kansainvälisesti työvoimapula pätevistä työntekijöistä ja ennusteiden mukaan korkeasti koulutettujen   luonnontieteiden osaajien tarve työpaikkojen näkökulmasta tulee kasvamaan. Jotta työelämäntarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, tulisi kyseisten alojen valmistuneiden määrän kasvaa. Suomessa matematiikan, fysiikan ja kemian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kuitenkin laskenut. Yhä harvempi nuori on kiinnostunut luonnontieteelliselle alalle liittyvästä urasta tai valitsee kemian korkeakouluopinnot. Jotta näihin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan sekä ymmärtämään syitä, miksi nuoret eivät hae opiskelemaan kemiaa, tarvitaan tietoa uravalintaan vaikuttavista tekijöistä sekä valintaperusteista. 

Tutkin juuri valmistuneessa maisterintutkielmassani Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valintaperusteita, miksi he olivat valinneet kemian opinnot. Lisäksi tutkin, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet opiskelijoiden valintaan opiskella kemiaa. Tutkimuksen avulla pyrin ymmärtämään, miten tekijät olivat vaikuttaneet kemian uravalintaan. Tutkimuksessa selvitin myös, onko valintaperusteilla ja vaikutustekijöillä sukupuolieroja. 

Tulokset osoittivat, että opiskelijat olivat valinneet kemian opinnot, koska kokivat kemian olevan merkittävä tieteenala, tarjoavan monia mahdollisuuksia, olevan läsnä jokapäiväisessä elämässä, kiinnostavana tieteenalana, tärkeänä alana elinkeinoelämässä sekä koulutusohjelman sisäänpääsyn helpoksi. Opiskelijoiden valintaan opiskella kemiaa vaikuttivat kiinnostus tieteenalaa kohtaan, minäpystyvyys sekä kemian opettaja. Yleisimmät perustelut kemian uravalinnan vaikutustekijöille olivat usein jo kouluaikoina kehkeytynyt henkilökotainen kiinnostus kemiaa kohtaan, hyvä minäpystyvyys sekä kemian opiskelu varavaihtoehtona esimerkiksi lääketieteellisen sijasta. Sukupuolella ei tulosten mukaan ollut vaikutusta kemian uravalintojen valintaperusteisiin eikä vaikutustekijöihin. 

Tutustu koko tutkimukseen ja yksikön muihinkin tutkielmiin tästä. 

Teksti: Saara Salminen