University of Helsinki
Tänään meinasi päiväkola turskahtaa näppämistölle lukiessani asiattoman lehdistökatsauksen Tuukka Saarimaan haastattelua L!beran verkkosivuilta. Näin Saarimaa kuvaa sitä, miten ihmistä pitäisi tutkia:
Usein ihmistutkijat perustelevat tätä valintaa sillä, että yhteiskunta- ja luonnontieteissä pitäisi käyttää erilaisia menetelmiä. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, missä vaiheessa tutkimusmenetelmiä tulee vaihtaa. Bakteereita, kaloja, lintuja tutkittaessa menetelmät ovat samoja. Miksi ihmisapinoista ihmisiin siirryttäessä menetelmät pitäisi vaihtaa?
T
ämä oli niin raikasta että piti ihan hieraista silmiä. Olin oikeastaan jopa hyvin ilahtunut moisen menetelmällisen pelottomuuden äärellä. Bakteereja nimittäin tutkitaan usein viljelemällä niitä petrimaljoissa ja altistamalla niitä eri määrille säteilyjä tai myrkkyjä. Lintuja tutkitaan usein rengastamalla niitä tai kiinnittämällä niihin GPS-lähettimiä. Kaloja tutkitaan esimerkiksi jalostamalla erilaisia, tarhaukseen paremmin sopivia kantoja.
Olen aina pitänyt sanaa “asiaton” jotenkin vähän liitoteltuna, kun se yhdistettiin Saarimaan blogin nimessä sinänsä aivan valtavirtaiseen libertaristiseen talous-ja hyötyfunktioajatteluun, mutta ehkä olinkin koko ajan väärässä! Ehkä VTT Saarimaa todella elää kuten opettaa ja tutkii ihmisiä säteilyttämällä erilaisia kantoja petrimaljoissa, rengastamalla kiinnostavia yksilöitä tai jalostamalla paremmin viljelyyn sopivia ihmislajeja! Tämä todella olisi melko asiatonta ja hyvin pelotonta.
Mutta, pettymyshän minua odotti. Tarkastin Saarimaan julkaisuluettelon, ja harmikseni löysin, että petrimaljojen ja happoaltistusten sijaan siellä näytettiin tekevän juurikin valtavirtaista kansantaloustiedettä, tosin ihan kiinnostavalla spatiaalisella otteella.
* * *
Vakavissaan, oikeastaan Saarimaan lausunnossa ei sosiologin näkökulmasta ole niinkään rasittavaa sen sivistymättömyys ja ylimielisyys, vaan se, miten iso perustelematon väite ihmisen käyttäytymisestä siinä esitetään. Saarimaa siis tällä yhdellä lauseella toteaa esimerkiksi, että
a) symbolisella kulttuurilla ei ole merkitystä ihmisen käyttäytymisen kannalta
b) kieli ei vaikuta ihmisen yhteiskunnalliseen toimintaan
c) koko ei vaikuta eläinlajin käyttäytymiseen
Jokainen tätä tekstiä lukeva lähtökohtaisesti tietää, että tällaiset kommentit ovat täyttä roskaa. Lisäksi on niin, että ihmisapinoita ja ihmisiä tutkitaan usein melko samanlaisilla menetelmillä – hengailemalla niiden kanssa ja katsomalla, mitä ne tekevät. Tästä kannattaa katsoa Robin Dunbarin mainio keynote viime viikolta, jossa esitellään sosiaalisuuden ja ryhmäkoon tutkimuksia niin apiniolla kuin ihmisilläkin.
“Oikeasti” Saarimaahan totta kai tarkoitti, että eläinten käyttäytymistä tutkitaan numeroiden avulla ja ihmisten käyttäytymistäkin pitäisi tutkia numeroiden avulla. Tämä tulkinta tosin on sellainen, jota Saarimaan maailmassa ei joko voi tehdä tai ainakaan ei ole tarpeen tehdä – sillä käyttäytymisen tai tekstin tulkinta ei ole tarpeellista, tai ainakaan koskaan ei ole perusteltavissa, miksi tehdään yksi tulkinta toisen sijaan. Tätähän hänen täytyy tarkoittaa asettaessaan koko ihmisen toimintaa tekstien, kulttuurien ja symbolien kautta tutkivan tieteen lainausmerkkeihin.
Elikkäs me täällä yhteiskuntatieteellisessä yhteisössä jäämme odottamaan, miten Asiaton Saarimaa toistaa double slits experimentin ihmisillä tai kehittää paremmin viljelyyn sopivan ihmislajin jalostuksella – koska miten muutenkaan me voisimme hänen tekstinsä ymmärtää?