Jokaisella meistä on omakohtaista kokemusta vallasta. Olemme päivittäin sekä vallan käyttäjiä että vallankäytön kohteita. Valta on yksi yhteiskuntatieteiden peruskäsitteistä. Mitä valta sitten on? Melko vakiintuneen käsityksen mukaan valta on suhde, joka liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Yksinkertaisinta on määritellä valta vaikutusvallan kautta. Esimerkiksi Annella on valtaa suhteessa Timoon, jos hän saa Timon tekemään jotain sellaista, jota Timo ei muuten tekisi. Valtaa käytetään kaikkialla: perheissä, työpaikoilla, kouluissa, urheiluseuroissa, medioissa, liiketoiminnassa ja tietenkin politiikassa. Lue loppuun
Vitsit mitä twiittejä
Innostun helposti eri asioista. Toisaalta ajattelen, että eri asioita ei voi kommentoida tai kritisoida ellei niihin yritä edes jollain tasolla perehtyä. Niinpä asetin viime kesälomalle tavoitteen, että nyt kyllä katson mistä twiittaamisessa on kyse.Olin perustanut tilin jo ainakin vuotta aiemmin, mutta koskaan ei ole ollut aikaa eikä ÄLYKKÄITÄ VÄLINEITÄ. Mutta nyt ei ollut niistä pulaa. Oli loma, oli koti-iPAD ja uusi älykännykkä. Ja yhteydet pelasivat hyvin mökilläkin, niin mikäs siinä riippukeinussa tutkaillessa. Lue loppuun
Uusretroa oppimista ja koulutusta
Suomi saatiin nousuun sekä ennen sotavuosia että niiden jälkeen koulutuksella. Koulutus on nähty suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti investointina, johon on aina kannattanut satsata. Suomen eri tavoin kansainvälisesti koulutuksestaan ja oppimisestaan saamat hyvät tulokset ja opettajien korkea koulutustaso, ovat tämän koulutusinvestointiajattelun konkreettisia tuloksia. Nyt tämä koulutusoptimismi tuntuu olevan julkisessa keskustelussa hiipumassa. Koulutus on muuttunut ainakin mielikuvissa investoinnista kuluksi, liian suureksi menoeräksi. Lue loppuun
Kuolemanhylly – ajatuksia aineiston keruusta
Toisen ihmisen kohtaamisen sanotaan olevan elämän vaikeimpia asioita. Toisaalta itseään muistuttavien ihmisten lähestyminen on yleisesti ottaen helpompaa kuin omasta itsestä elämäntilanteen, arvomaailman tai koulutuksen puolesta poikkeavien kanssa. Yliopistoissa työskentelee paljon ihmisiä, jotka keskustelevat lähes yksinomaan oman alansa asiantuntijoiden kanssa. Tämä epäilemättä helpottaa vuorovaikutusta. Lue loppuun
Homo sapiens sustentatus – kestävämpi ihminen
Yritin etsiä netin ilmaisista sanakirjoista sopivaa latinankielistä nimeä sellaiselle tulevaisuuden ihmiselle, joka olisi geneettisesti ja kulttuurisesti omaksunut kestävän kehityksen periaatteet. Latinankielen tutkijat varmasti repivät hiuksiaan, mutta te muut ymmärrätte idean. Periaatteessa jo sapiens – joka siis tarkoittaa viisasta, arvostelukykyistä ja järkevää – voisi pitää sisällään kestävyyden ajatuksen, mutta näin ei näytä olevan. Onko jopa mahdollista, että nykyihmisen lajityypillistä käyttäytymistä on resurssien rohmuaminen ja oman edun tavoittelu hyvin lyhyellä aikajänteellä? Lue loppuun
Pohjalaistaloissa piilee arvaamattomia mahdollisuuksia
Punamullatut pohjalaistalot tunnetaan pohjalaiseksi jopa paremmin kuin Extreme Duudsonit, ja toisin kuin Duudsonien, niiden imago on lähes yksinomaan myönteinen. Tiheimmin pohjalaistaloja on Kuortaneenjärven valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella, mutta komeita pihoja löytyy rannikolta ja Keski-Pohjanmaalta asti. Lue loppuun
Taattua laatua omasta maasta
Syyskuisia sadonkorjuun juhlia on vietetty perinteisesti elokuisina pimenevinä iltoina. Juhlat kruunaavat kotimaisten tuoreiden kasvisten kulta-ajan, lyhyen ja intensiivisen Pohjolan kesän. Pian talven koputellessa ovea olemme taas kotimaisten varastovihannesten ja kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten varassa ja kevään edetessä yhä enenevin määrin tuontikasvisten varassa. Itse kuluttajana teen sinivalkoisia valintoja ja valitsen aina kotimaisen tuotteen, mikäli sen laatu tyydyttää minua. Yhä useammin valitsemani tuote on myös lähellä tuotettu. Lue loppuun
Lähiruoka tutuksi Ruraliassa
Tekstin on kirjoittanut Juha Laukkonen
Olin Seinäjoen Ruralia-instituutissa harjoittelijana keväällä ja kesällä 2013 Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa. Lähdin hakemaan lisäoppia yliopistosta aikuisiällä. Kokemusta on kertynyt työyhteisöistä niin hyvässä kuin pahassa. Oma kokemukseni tutkimustyöstä oli yksinäinen puurtaminen gradun kanssa. Ennakkokuvani tutkijan työstä olikin yksin kynttilänvalossa, ikkunattomassa kammiossa puurtava introvertti tutkija. Lue loppuun