Maailmalla leviävä Covid-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti laatuaan, mutta voimallinen se on. Taudin ohella kiertävät maailmaa arviot sen vaikutuksista. Tämä pandemia osoittaa Michael O’Sullivanin mukaan miten globalisaatio toimii, mitkä ovat sen heikkoudet (ks. Hyyryläinen tällä palstalla). Göran Therborn katsoo kriisin tekevän yhteiskuntaluokat näkyviksi (Aftonbladet). Tapahtumien kulku nostaakin esiin monenlaisia ongelmia, jotka tavallisesti piilevät yhteiskunnan rakenteissa, myös niitä, jotka liittyvät maaseudun ja kaupungin suhteeseen. Hyödyllinen katsaus tähän on lontoolaisen professorin Nic Gallent’in pohdinta maallepaosta tämän kevään kuukausina (Town and country planning April/May 2020). Britanniassa kaupunkilaiset lähtivät suurella joukolla maaseutuasuntoihinsa tai vuokra-asuntoihin maalle, näin myös USA:ssa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa jne. Esimerkiksi yhden päivän aikana, ennen matkustusrajoitusten astumista voimaan, siirtyi 11 000 italialaista Sardiniaan lentokoneella ja lautoilla. Tällaiset matkailijavirrat ovat tietenkin herättäneet maaseudulla pelkoa sairauden leviämisestä ja halua estää sinne tuloa. Pohjoismaita Gallent ei käsittele, joten lienee paikallaan ottaa esiin Ruotsissa käyty ajankohtainen keskustelu, jota olen seurannut television ja sanomalehtien välityksellä. Lue loppuun
Huutelua korona-katsomosta
Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.
En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.
Geran-Marko Miletić: Institute of Social Sciences Ivo Pilar in Zagreb, Croatia
My name is Geran-Marko Miletić. I am a sociologist and I work as a senior scientific associate at the Institute of Social Sciences Ivo Pilar in Zagreb, Croatia. My research interests are broadly concerned with the sociology of settlements and social aspects of local development. However, neighbourhood social cohesion, local social relationships and community wellbeing in areas with larger density of second homes are topics that have been attracting me for a long time. So far, I have been involved in two projects regarding second home development in Croatia. In the first project, conducted 15 years ago, I was engaged as a young researcher, and that project provided the starting point for my PhD thesis titled ‘Social Aspects of Second Home Use in Croatia’. The second project titled ‘Second Homes and Social Sustainability of Local Communities in Croatia’ ended in 2017, and I was the principal investigator for this project. Lue loppuun
Koronavirus on käännekohta digitalisaation aikaan
Koronapandemia on käännekohta, jonka seurauksena globalisaation kriisistä pelkistyy oleellinen.
Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla
Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun
Raili Nugin: Tallinn University, Estonia
I am Raili Nugin, a researcher in Tallinn University, Centre for Landscape and Culture, Institute of Humanities. I have somewhat interdisciplinary background, gaining my MA degree in history and PhD in sociology: I always tend to look the contemporary social trends in historic perspective. Most of my current colleagues in Centre for Landscape and Culture have human geography background and so I have indulged a bit also into this discipline, as my main research interests are connected with social processes in rural areas. Lue loppuun
Roskakalasta ekoinnovaatioksi
Kesätuuli hellii lämpimänä ja puna-valkea koho keinuu auringon kultaamien aaltojen tahtiin. Järven rantaa reunustavat valkokylkiset koivut, jotka ovat juuri kesän vihreimmillään. Veneen pohjalla on vanhassa hillopurkissa kastematoja… Palataanpa kuitenkin keskelle talvea ja rikotaan kesäpäivän kirkkaus ajatuksilla ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemiseen tarvittavista ekoinnovaatioista – sellaisten alkujuuret löytyvät nimittäin sieltä järveltä. Lue loppuun
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden soppaa hämmentämässä
Prologi
Olemme Nopankylän kylätalolla Ilmajoella. Seison hieman hermostuneena yleisöni edessä ja odotan, että saisin suunvuoron. Paikalla on Nopankylän kyläyhdistyksen edustajien lisäksi osallistujia Ylistaron Kainastolta. Tila hiljenee pikkuhiljaa, katseet kääntyvät puoleeni. Hengitän syvään ja varmistan vielä kerran, että takanani näkyy oikea aloitusdia. Korotan ääntäni, muistan kerrankin esitellä itseni ja kertoa, mitä tahoa edustan. Aloitan puheeni, samalla seuraan yleisöni ilmeitä. Lue loppuun