Kaatra, Karhumaa & Lehtinen: Mitä on saavutettava muoto?

Aalto-yliopistossa tehtiin kokeiluja selkokielen visuaalisesta muotoilusta

Aalto-yliopisto järjesti syksyllä 2021 yhteistyössä Selkokeskuksen ja Kelan kanssa kurssin selkokielen visuaalisuudesta. Kurssilla Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun opiskelijat tekivät kokeiluja Kelan selkokielisen Lapsiperheet-esitteen pohjalta.

Visuaalisuus on erottamaton osa selkokielistä viestintää

Kurssi on herättänyt paljon mielenkiintoa selkokielen ja saavutettavuuden asiantuntijoiden keskuudessa. Kurssi on kiinnostava avaus, koska selkokielen visuaalisuutta on pohdittu yllättävän vähän eikä graafisessa suunnittelussa ole selkokieliselle visuaaliselle viestinnälle vakiintuneita käytäntöjä. Myöskään selkokielen määritelmässä ei mainita selkokielisten tekstien ulkoasua.

Visuaalisen viestinnän huomioiminen osana selkokielen tutkimusta olisikin erittäin tärkeää. Näkö on vahvin aistimme, ja uusi tieto omaksutaan nopeimmin visuaalisesti. Kuvat, visuaalisuus ja miellyttävä, silmäilyä tukeva ulkoasu helpottavat lukemista merkittävästi. Jos lukemisessa on haasteita, kuvat ja selkeä ulkoasu ovat usein välttämättömiä edellytyksiä lukemiselle.

Selkoilmaisu on laajempi käsite kuin selkokieli

Selkokielen ohjeisiin sisältyy useita periaatteita, jotka liittyvät selkojulkaisun ulkoasuun, ja Selkokeskus myöntää selkotunnuksen julkaisuille, jos se täyttää selkokielen kriteerit sekä kielen että ulkoasun osalta. Selkokielen käsite liitetään kuitenkin useimmiten saavutettavaan kieleen ja kielen mukauttamiseen helpommaksi.

Selkokielen käsitteen rinnalla onkin Selkokeskuksessa käytetty jo pitkään myös termiä selkoilmaisu. Selkoilmaisusta puhuttaessa kieltä tarkastellaan laajemmin multimodaalisesta näkökulmasta. Tästä näkökulmasta teksti on aina myös visuaalista.

Tehtäväkartta ylettyi tekstistä kuvaan ja selkeästä lukukelvottomaan

Saavutettava muoto -kurssin tavoitteena oli yhdistää graafisen suunnittelun tekijälähtöistä tietoa, tutkimustietoa luettavuudesta ja saavutettavuudesta sekä Selkokeskuksessa kerättyä käytännön tietoa selkoilmaisusta.

Kurssin tarkoitus oli haastaa ja tutkia selkoilmaisuun liittyviä periaatteita. Tämä tehtiin tuomalla mukaan graafisen suunnittelun keinoja ja tekemällä erilaisia kokeiluja. Kokeilujen taustalla oli ajatus siitä, että viestinnän selkeyttä ei voi täysin määritellä tarkastelematta sitä, mikä on täysin lukukelvotonta. Tätä varten suunniteltiin tehtäväkartta (kuva alla), jonka pohjalta kokeiltiin eri tapoja yhdistää tekstiä ja kuvaa. Tehtäväkartan mukaan opiskelijat toteuttivat esitteen tekstistä viisi erilaista versiota: lineaarista tekstiä sisältävän version, tilaan taitetun version, tekstiä ja graafisia elementtejä yhdistelevän kaavion, sarjakuvallisen toteutuksen ja pelkän kuvan ilman tekstiä. Näistä jokaisesta opiskelijat tekivät mahdollisimman selkeän ja toisaalta mahdollisimman epäselkeän, lukukelvottoman tai kokeellisen version. Asteittaisten kokeilujen avulla voitiin pohtia esimerkiksi sitä, missä suhteessa tekstiä, typografisia ja kuvallisia elementtejä tulisi kulloinkin käyttää.

Kurssilla käytetty tehtäväkartta (Arja Karhumaa ja Johanna Bruun)

Monimutkaiset Kela-asiat vaativat visuaalisuutta

Opiskelijoiden kokeilujen materiaaliksi tarvittiin selkotekstiä, jollaista saatiin Kelan julkaisemasta lapsiperheiden etuusesitteestä. Kela on jo pitkään julkaissut vuosittain kahdeksan selkokielistä esitettä, jotka ovat tähän asti olleet hyvin tekstivaltaisia. Pelkkä teksti, edes selkokielisenä, ei kuitenkaan aina riitä tekemään etuuksien monimutkaisista ehdoista riittävän selkeitä. Juuri sen takia Kela antoi esitteensä opiskelijoiden kokeilujen kohteeksi hyvin mielellään. Kokeiluja tehtiin lapsilisästä sekä etuuksien hakemisesta ja maksamisesta kertovien sivujen teksteillä, ja opiskelijoiden taitavat ja innovatiiviset työt esittivätkin ne aivan toisin kuin mihin Kelassa on totuttu (kuva alla).

Sarjakuvallinen ja selkoilmaisun periaatteita noudattava toteutus lapsilisästä. (Johanna Tenström)

Opiskelijat arvostivat koelukijoiden antamaa palautetta

Kurssilla tärkeässä roolissa oli ajatus käyttäjälähtöisyydestä. Tämän takia kurssilla tehtiinyhteistyötä koelukijoiden kanssa. Koelukijoina oli kaksi ryhmää selkokielen kohderyhmistä. Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammatuki 57 -yhdistyksen yhteisestä Selkeästi meille -hankkeesta mukana oli henkilöitä, joilla on erityisen tuen tarvetta. Toisessa ryhmässä oli suomen kielen opiskelijoita kahdesta eri oppilaitoksesta. Yhteistyö koelukijoiden kanssa oli kurssin opiskelijoille yksi kurssin tärkeimmistä kokemuksista. Tekstejä koskevissa muotoiluprojekteissa on hyvin harvoin tapana tehdä käyttäjätestejä, osittain vakiintuneiden käytäntöjen ja osittain resurssien vuoksi.  Opiskelijat kertoivat kurssipalautteessa, että he pystyvät lukijoiden tapaamisen ja heiltä saamansa palautteen ansioista ottamaan suunnittelussaan huomioon lukemiseen liittyviä vaikeuksia aiempaa paremmin myös tulevaisuudessa.

Kokemuksia kurssista, ajatuksia jatkoon

Niin opiskelijat, opettajat kuin Kelan ja Selkokeskuksen edustajat olivat innostuneita kurssista ja erittäin tyytyväisiä tähän ensimmäiseen kokeiluun. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että visuaalisen muotoilun vaikutuksista selkoilmaisuun tarvitaan lisää tietoa.

Aallossa haetaan nyt mahdollisuuksia lisätä tietoa selkoilmaisusta myös vakituiseen opetussuunnitelmaan. Kurssin ansiosta peräti kaksi maisteriopiskelijaa innostuikin aloittamaan selkoilmaisua koskevan opinnäytetyön suunnittelun. Kelassa selkokielisten materiaalien visuaalisuuteen kiinnitetään jatkossa aiempaa enemmän huomiota. Selkokeskus toivoo voivansa jatkossa kehittää selkokielen visuaalisuutta edelleen yhdessä tutkijoiden, selkokielen ja graafisen alan ammattilaisten, selkokieltä tarvitsevien ihmisten ja selkokieltä tuottavien tahojen kanssa.

Kaisa Kaatra, asiantuntija ja toimittaja, Selkokeskus
Arja Karhumaa, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Essi Lehtinen, kielenhuoltaja, Kela

3 vastausta artikkeliin “Kaatra, Karhumaa & Lehtinen: Mitä on saavutettava muoto?”

  1. Hienoa, että kurssilla käytettiin autenttista selkomateriaalia. Kun koelukijat olivat vielä selkokielen kohderyhmistä, saatiin varmasti käytännön toimijoita hyödyttävää tietoa. Kuinka projekti jatkuu ja milloin on odotettavissa ohjeita, joita muutkin voivat soveltaa?

  2. Kurssi selkokielen visuaalisuudesta on erinomainen avaus selkoilmaisun laajalla kentällä. Erilaisten selkotekstien kanssa tekemisissä olevat näkevät käytännön työssään ne monet mahdollisuudet, joita visuaalisella ilmaisulla on.

    Kannatan lämpimästi sitä, että selkoilmaisua kehitetään multimodaalisen tutkimuksen avulla yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kesken.

    Onpa hienoa, jos selkoilmaisu saadaan näkymään myös Aalto-yliopiston opetussuunnitelmassa.

  3. Kiitos paljon hyvistä kommenteista, Pertti ja Auli. Tämä oli ensimmäinen avaus aiheesta, josta tarvitaan vielä lisätietoa ennen kuin tarkempia ohjeita pystytään antamaan. Olemme myös aloittaneet Selkokeskuksessa kuvien käytöstä ja merkityksestä selkoviestinnässä yhteistyön Tampereen yliopiston ja Papunetin kanssa. Tässäkin asiassa tarvitaan laajaa yhteistyötä. Ollaan yhteyksissä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.