Yleistajuistaminen on tutkijayhteisön kansalaisvelvollisuus. Ei niin, että jokaisen tutkijan tulisi sitä tehdä, mutta tavalla tai toisella tutkimustieto tulisi saattaa sitä tarvitsevien käyttöön. Tähän perinteiseen tutkijoiden tehtävään kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita, kun humpuukitietoa ja valeuutisia heitetään eteemme kaikkia kanavia käyttäen. Lisäksi tieteestä kirjoittavat entistä enemmän verbaalisesti taitavat toimittajat. Jälkimmäinen ilmiö näkyy muun muassa Tiede-lehden kirjoittajakunnassa ja Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaslistassa. Pitäisikö tutkijoiden virittää juttunsa uudella tavalla keventämällä tekstejä ja lisäämällä niihin tarinoita ja rautalankaa?
Aihearkisto: Yliopisto ja tiedepolitiikka
Sivistysyliopiston arvo
Kun Suomen rehtorien neuvosto UNIFI teetätti yhteistyöpartnereittensa kanssa arvion siitä, mikä on yliopistojen arvo Suomelle, tavoitteena oli näpäyttää päättäjiä. Koska nykyinen hallitus ymmärtää vain rahan päälle, selvityksessä keskitytään taloudellisiin vaikutuksiin. Johtopäätös oli jo ennalta arvattavissa: yliopistoihin kannattaa panostaa, koska niihin sijoitettu euro tulee yhteiskuntaan moninkertaisena takaisin. Laskelmat ovat paljon puhuvia ja toivottavasti tehoavat poliitikkoihin, mutta yliopistojen todellinen arvo on jotakin aivan muuta.
Kieli ei ole vain kommunikaatioväline
Menin Ouluun Norwegianin koneella. Siinä kuulutukset olivat suomeksi ja englanniksi. Takaisin tulin Finnairilla. Kuulutukset olivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lentoyhtiöiden kielipolitiikka heijastaa pelkistetyssä muodossa kahta eri suhtautumista kieleen. Norwegianille kielten valinta perustuu kommunikaatiotarpeisiin, Finnair lisää ruotsin kielen kuulutuksiin puhtaasti symbolisista syistä.
Energiaomavarainen kylä ja muita jännittäviä Helsinki Challenge -ideoita
Mitä yhteistä on ihmislähtöisellä kaupunkisuunnittelulla, taianomaisella malariaverkolla, ainutlaatuisella lämmön varastointikeinolla, raskasmetalleja vedestä mittaavalla minilaboratoriolla, globaaleja taitoja koululaisille opettavalla uudella metodilla ja äitiyspakkauksen kylkiäisellä, joka auttaa vanhempia selviytymään modernissa maailmassa? Kaikki nämä ideat ja 15 muuta ovat mukana Helsinki Challenge -kilpailun semifinaalivaiheessa. Kun 20 tiimiä kokoontui viime viikolla impact campiin, innostus oli käsin kosketeltava. Itselleni tuli tunne, että Suomen tulevaisuus on taattu, kun tällaisia jännittäviä hankkeita on vireillä
Xi Jinping herätti yliopistonkin
Yliopistoa pidetään jähmeänä organisaationa, joka elelee omissa oloissaan muusta maailmasta irrallaan. Tällainen mielikuva on vanhentunut. Kun Kiinan presidentin Xi Jinping vieraili Suomessa, yliopisto ei jättänyt käyttämättä hyväkseen ainutlaatuista tilaisuutta markkinoida meidän Kiina-osaamistamme. Tutkijamme ja opettajamme saivat kommenteilleen miljoonia katselijoita ja lukijoita. Sellaista yleisöä mikään mainos- tai brändikampanja ei olisi tavoittanut.
Asiantuntijuus tämän päivän Suomessa
Mikko Jakosen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemä raportti Vastatieto: tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä on jännittävää ja opettavaista luettavaa. Lukuelämystä laimentaa kuitenkin raportissa käytetty käsite ”vastatieto”.
Mihin Suomi tarvitsee innovaatioita?
Eilen pidetyssä seminaarissa keskusteltiin OECD:n Suomen innovaatiopolitiikkaa käsittelevän raportin luonnoksesta. Itsekin pääsin kertomaan omia näkemyksiäni siitä lyhyessä kommenttipuheenvuorossani. Raportin luonnos sisältää valtavan määrän erilaisia konkreettisia toimenpiteitä. On kuitenkin paikallaan pohtia myös isompia kysymyksiä: mihin innovaatioita tarvitaan ja mitkä ovat ne keinot, joiden avulla innovaatioita syntyy.
Humanistit taas korkealla yliopistorankingissa
Nyt kolmatta kertaa julkaistava US News -ranking antaa samansuuntaisen tuloksen kuin muutkin vastaavat yliopistorankingit. Helsingin yliopisto on sadan joukossa, Aalto 286, viisi muuta suomalaista yliopistoa 500. parhaan joukossa. Myös alakohtaiset paremmuuslistat vahvistavat aikaisempia tuloksia: humanistisella alalla (Arts and Humanities) Helsingin yliopisto on täysin ylivoimainen Suomessa ja kansainvälisesti todella korkealla eli 52. Koska kyseisessä rankingissä on melko laaja kriteeristö, se antaa mahdollisuuden pohtia, millä tavalla olemme hyviä ja missä taas olisi vielä parannettavaa.
Helsinki Challenge kannustaa kimppaluovuuteen
Tutkijan päätehtävä on tuottaa tietoa, joka vie tiedettä eteenpäin. Tutkimustulosten ja niihin perustuvan teorianmuodostuksen testikenttänä on tiedeyhteisö, joka kollektiivisen pohdinnan seurauksena päättää, mitkä uudet löydökset ja teoriat ovat tieteellisesti kestäviä ja mitkä harhapolkuja, jotka eivät johda eteenpäin. Tiedeyhteisön yhteisesti tuottama tieto antaa yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle välineitä kehittää toimintaansa. Samalla kansalaiset saavat eväitä uudelleenarvioida omaa maailmakuvaansa. Helsinki Challenge -kilpailun tarkoitus on luoda pikakaistoja, jotka nopeuttavat tutkimustiedon hyödyntämistä.
Toimintarakenne muuttuu!
Kun rehtorin asettama toimintarakennetyöryhmä antoi loppuraporttinsa, olin kuulevinani sekä helpotuksen että pettymyksen huokauksia. Helpotuksen huokauksen päästäneet ajattelivat, että huh! päästiin pälkähästä, voidaan jatkaa entiseen malliin. Pettyneet olisivat toivoneet radikaalimpaa ravistelua yliopiston perusrakenteisiin. Minusta itsestäni tuntuu, että syvät huokaukset olivat turhia: Helsingin yliopistoa on ravisteltu riittävästi, jämähtämisestä ei ole vaaraa.