OKM:n liikuntatieteellinen valtionavustus

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää 180 000 euroa Orientaatioprojektin tutkimushankkeelle vuosille 2014-2016. Ministeriö toteutti hankkeiden arvioinnin yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa, joka mahdollisti tieteellisen tason kansainvälisen vertailtavuuden. Avustus on merkittävä tunnustus Orientaatioprojektissa tehdylle työlle ja mahdollistaa entistä joustavamman toiminnan jatkossa. Kiitos kaikille projektissa mukana oleville, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi.

Lasten ADHD

Orientaatioprojektin havainnoinnuidusta lapsista 15 kappaletta oli ADHD-lapsia. Aineisto mahdollistaa satunnaisotantaan perustuvan vertailun ADHD-lasten ja muiden lasten välillä. Saadaan konkreettista tietoa lasten toiminnasta, suuntautumisesta, sitoutuneisuudesta, kaverisuhteista ja suhteista kasvattajiin. Tuloksista ilmenee esimerkiksi, että ADHD-lasten vertaissuhteet kehittyvät parhaiten kahdenkeskisissä suhteissa, joissa toinen lapsi omalla vakaudellaan tasapainottaa ADHD-lapsen hajoavaa huomiota. Tuloksissa tulee myös esimerkiksi selvästi ilmi, miten ADHD-lapsi on taipuvainen olemaan koko ajan jonkin verrain sitoutunut toimintaansa. Tällöin lasten “moottori” käy koko ajan samalla nopeudella kontekstista riippumatta. Ongelma ei siis ADHD-lapsilla ole, etteivätkö he sitoutuisi toimintaan yhtä paljon kuin muut. Ongelma on, että he sitoutuvat kaikkeen toimintaan samalla tavalla. Näin tärkeät asiat eivät erotu vähemmän tärkeistä eikä tarpeellisia suvantokohtia pääse esiintymään. Aihetta käsittelevä artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi ADHD Report -journaliin. Artikkelin lähdetiedot ovat:

Reunamo, J. & Alijoki, A. (in print). Children with ADHD in Day Care. ADHD Report.

Kielen kehitystehtäviä Sipoossa

Orientaatioprojektissa ei ole tähän asti huomioitu lainkaan muita kuin suomenkielisiä lapsia ja perheitä. Sipoon mukaan tulo projektiin varmistaisi että myös ruotsinkielisten näkökulma tulisi huomioitua. Tähän mennessä ei esimerkiksi tutkimuksen lomakkeita ole ollut saatavissa kuin suomen kielellä. Myöskin vanhempien ja lasten laadun arvioinnit on tehty vain suomen kielellä. Tämä on vaikeuttanut joidenkin vastaamista ja voinut vaikuttaa joidenkin äänen jäämiseen kokonaan kuulematta. Torstaina31.1. Sipoon koko varhaiskasvatuksen väki oli kuuntelemassa ja keskustelemassa kielellisistä kehitystehtävistä varhaiskasvatuksessa. Täytyy toivoa että saamme Sipoon mukaan projektiin. Yhdessä voimme saada aikaan enemmän. Yleensäkin kielelliset kehitystehtävät ovat kokonaan puuttuneet Orientaatioprojektista tähän asti. Ja perspektiivin takia täytyy todeta että Sipoossa on myös paljon suomenkielisiä, joiden panos on aivan yhtä tärkeä! Kielellisiin kehitystehtäviin liittyvät diat voit katsoa tästä.

Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päivähoidossa

Suvi Mustajärven kiinnostava gradu “Yksin ryhmässä: Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa” on vihdoin saatavissa myös verkossa. Tätä aihealuetta on tutkittu sen tärkeyteen verrattuna vähän (katso kuitenkin Laine & Neitolan tutkimukset). Tutkimuksen aineisto perustuu kattavaan aineistoon ja systemaattiseen otantaan perustuvaan havainnointiin. Mustajärvi toteaa “Vetäytyvien lasten sosiaalinen eristäytyminen ja siihen liittyvät pulmat ovat siis havaittavissa jo päiväkoti- iässä, jolloin syrjäytymisen kierteeseen joutuminen on mahdollista ehkäistä.” Tutustu Mustajärven graduun täällä. Mustajärven tutkimusalue on myös eräs painopiste toukokuussa 2013 Tzu-Chi yliopiston Orientaatiokonferenssissa.

Kiusaamistilanteet kiusatun näkökulmasta

Milla Kalliomaa on saanut valmiiksi gradunsa, jossa hän Orientaatioprojektin aineistoa käyttäen tarkastelee kiusaamistilannetta kiusatun näkökulmasta. Lapsilta kysyttiin mitä he tekevät kun joku kiusaa heitä. Lasten erilaiset strategiat johtivat erilaisiin seurauksiin ja erilaisiin vuorovaikutustapoihin. Kalliomaa tarkastelee ansiokkaassa gradussaan lasten tapoja tarkastella kiusaamistilannetta. Lasten tavalla nähdä kiusaamistilanne oli myös mielenkiintoisia yhtymäkohtia niin oppimisympäristöön kuin lasten toimintastrategioihinkin. Epätietoiset lapset ovat selvästi vailla työkaluja käsitellä kiusaamistilannetta ja erityisesti he tarvitsisivat apua voidakseen vaikuttaa kiusaamistilanteisiin. Ryhmän yhteenkuuluvuus ja erilaisten projektien tekeminen yhdessä lasten kanssa edesauttoivat lasten vuorovaikutteisia tapoja käsitellä kiusaamistilannetta. Tulosten merkittävyyttä lisää se että niiden väliset yhteydet perustuvat toisistaan riippumattomiin mittareihin. Lue Millan puhutteleva gradu täältä.