Alkuperäiskansat ovat pienenevä vähemmistö Taiwanissa. Heidän monipuolisen kulttuurinsa ainutlaatuisuus ja persoonalliset vahvuutensa ovat vaarassa. Perheet kärsivät syrjäytymisen tuomista ongelmista. Näiden lasten varhaiskasvatusta on tehostettava. Professori Elaine Shih ja professori Hui-Chun Lee ovat tutkineet alkuperäiskansojen lasten toimintaa ja tunteita Kehittävän Palautteen observoinnilla. Tulokset osoittavat, että oppimisen yhdistäminen fyysiseen toimintaan ja ulkoiluun tuottaa näille lapsille positiivisimpia tunnekokemuksia. Perinteinen opetus työpöydän ääressä ei riitä näille lapsille, he tarvitsevat monipuolisempia oppimistapoja. Artikkeli julkaistaan Tzu-Chin yliopiston julkaisuissa. Artikkeli on kiinaksi, mutta voit kääntää sen helposti! Lue artikkeli täältä.
Category Archives: Monikulttuurisuus
행복한 아이의 비밀
Koreassa on julkaistu Pirjo Suhosen toimittama teos Onnellisten lasten salaisuudet (koreaksi 행복한 아이의 비밀). Kirjassa 12 suomalaista kasvatuksen ja psykologian asiantuntijaa pohtivat suomalaista kasvatusta. Teoksen yksi luku käsittelee Kehittävän Palautteen tuloksia Suomessa ja muualla Jyrki Reunamon kuvaamana. Artikkelissa tarkastellaan lapsen onnellisuutta ja leikin arvoa merkityksellisen elämän rakentamisessa. Linkki kirjan julkistamistapahtumaan https://biz.chosun.com/culture/culture_general/2024/05/19/HOTKTFLU75HU3FMSTFP6XGQHIQ/?utm_source=naver&utm_medium=original&utm_campaign=biz. Kirjan voi ostaa korealaisesta verkkokaupasta https://product.kyobobook.co.kr/detail/S000213303968 tai Aladinilta https://www.aladin.co.kr/m/mproduct.aspx?ItemId=339583877. Suomen ja Korean kulttuurit ja tavat poikkeavat toisistaan, mutta on meillä paljon yhteistäkin. Yksi lapsen tapa löytää oma suhteensa merkitykselliseen elämään on rakentaa se leikin kautta. Antoisia korean kielen opintoja!
Taiwanin alkuperäiskansojen lapset varhaiskasvatuksessa
Reply
Noin kolme prosenttia Taiwanin asukkaista on Taiwanin alkuperäisasukkaita, jotka ovat asuttaneet Taiwania ainakin 6500 vuotta ennen muiden kansallisuuksien, etupäässä kiinalaisten, saapumista. Virallinen heimojen luku on 16, mutta tarkkaa käsitystä asiasta ei ole. Alkuperäiskansat ovat kärsineet vuosisatoja taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjinnästä, jonka jäljet näkyvät yhä tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Dong Hwa -yliopistossa järestettiin 4.11.23 2023 konferenssi Quality Early Childhood Education Conference: Embracing Diversity, Interdisciplinarity, and Compassion for the Underpriviliged. Jyrki Reunamo kertoi keynote-esityksessään Kehittävän Palautteen tuloksista koskien lapsia, joiden vanhempien tausta on Taiwanin alkuperäiskansat. Aineistona oli 2189 observointia Hualien alueen alkuperäiskansojen lapsista. Tuloksissa löytyi syitä näiden lasten oppimisen vaikuksista, vähäisistä onnellisuuden kokemuksista, vähäisestä osallisuudesta sekä oppimisympäristöä muokkaavasta toiminnasta. Alkuperäiskansojen lapset saivat muita lapsia vähemmän opettajan tarjoamaa persoonallista huomiota. Vaikka lapset saivatkin vähemmän aikuisen huomiota, he itse keskittyivät runsaasti aikuiseen, vaikka tämä huomio ei ollutkaan kovin sitoutunutta. Lisäksi suhteet toisiin lapsiin jäivät löyhemmiksi. Tulokset kuvaavat alkuperäiskansataustaisten lasten syrjäytyneestä asemasta ja löyhemmästä yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Nämä lapset tarvitsevat enemmän yhdessä kehiteltäviä sisältöjä varhaiskasvatuksessa.
Tutkimustiimiin Taiwanissa kuuluivat Hui-Chun Lee (Tzu-Chi University) Li-Chen Wang (Chang Gung University), Hui-Hua Chen (Dong Hwa University) & Shu-Shuan Shih (Taitung University).
Taiwanilaiset opiskelijat harjoittelussa Keravalla
Taiwanilaiset opiskelijatTaitungin yliopistosta suorittivat yhden harjoitteluistaan Keravan Heikkilän päiväkodissa. Opiskelijat osoittivat huomattavaa herkkyyttä ja huomiota lasten tukemiseen ja pedagogiikkaan. Samalla he kertoivat oppineensa paljon, erityisesti leikistä, lasten osallisuuden vahvistamisesta ja tuesta. Iso kiitos ohjaaja Johanna Nevalalle, joka edisti harjoittelua monin tavoin. Erityinen kiitos henkilökunnalle, joka ohjasi harjoittelua ja johdatti opiskelijat suomalaisen varhaiskasvatuksen alkulähteelle. Jotkut asiat voi oppia vain käytännössä!
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden lisääminen liikkumisella
Outi Arvola on tutkinut eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten liikkumista ja sen yhteyksiä varhaiskasvatustoimintaan. On hyvin tiedossa, että liikkuminen edistää lasten hyvinvointia ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten keskimääräinen liikkuminen on hyvällä tasolla (klikkaa taulukkoa). Ongelmana näiden lasten kohdalla on kuitenkin esimerkiksi lasten vähäisempi osallistuva sosiaalinen rooli varhaiskasvatuksessa ja runsaampi oppimisprosessien keskeytyminen. Kehittävän Palautteen aineistosta käy ilmi, että runsas liikkuminen on yhteydessä runsaampaan osallistumiseen niin sosiaalisesti kuin sitoutumalla kestäviin oppimisprosesseihin. Kolmannes kestävästä ja kehittyvästä toiminnasta tapahtui runsaan liikkumisen aikana. Havaintotulokset osoittavat, että liikunta liittyy lisääntyneeseen osallistumiseen ja sosiaalisten prosessien rakentamiseen kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten lasten kanssa. Liikkuminen ei ole siis pelkästään fyysistä toimintaa, vaan sillä on merkitystä myös paikan löytämiseen yhteisen ja kestävän sosiaalisen todellisuuden rakentamisessa. Tähän eri kieli- ja kulttuuritaustaiset voivat harjaantua jo varhaiskasvatuksessa liikunnan avulla. Tutkimustulos on merkittävä pedagogisia toimenpiteitä kehitettäessä. Tutustu artikkeliin alla olevan linkin kautta:
Arvola, O., Liljeroth, P. & Reunamo, J. (2023). Is physical activity a pathway to culturally and linguistically diverse children’s participation in early childhood education and care? Journal of Early Childhood Education Research 12(1), 150-168. https://journal.fi/jecer/article/view/117865/76580
Kaaos varhaiskasvatuksessa
Helsingin Sanomat käsittelee varhaiskasvatuksen opettajapulaa 6.5.22. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen dataa kuvaamaan varhaiskasvatuksen kaaosta.
“Lasten kokemusten kannalta kiinnostavimmat seuraukset löytyvät Reunamon johtaman Kehittävä palaute -varhaiskasvatuksessa hankkeen aineistosta. Aineistossa on esimerkiksi havainnoitu tarkasti tuhansien lasten toimintaa, tunteita ja sosiaalisia suhteita eri puolilla Suomea. Päiväkotien resurssipulasta on kerätty aineistoa vuodesta 2010 asti.
Ensiksikin Reunamo painottaa, että aikuisten raportoiman resurssipulan ja kaaoksen määrä on pysynyt yli kymmenen vuotta yllättävän paljon samana. Pandemia lisäsi aikuisten stressiä hetkeksi, mutta nyt sen vaikutus ei enää samalla tavalla näy.
Päiväkotien välillä on myös valtavia eroja. Osalla päiväkodeista menee hyvin, mutta toisissa pula ammattilaisten ajasta on jatkuvaa.
Resurssipulasta raportoidaan keskimäärin vähän enemmän suurista päiväkodeista. Samoin erilaista tukea tarvitsevien lasten ja vieraskielisten lasten osuus näkyy aikuisten vastauksissa koko aineistossa.
RESURSSIPULASTA kärsivissä ryhmissä lapset sekä ulkoilevat että liikkuvat päivän aikana vähemmän. Päiväuniaika pitenee.
Päivään mahtuu kaikissa päiväkodeissa leikkiä, mutta resurssipulasta kärsivissä päiväkodeissa leikistä pienempi osa on tuettua. Siis sellaista, jossa lapsi ja aikuinen rakentavat leikkiä yhdessä, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin aikuisvetoisesta ohjattua toimintaa.
Lasten toiminnasta suurempi osuus liittyy muuhun kuin toisiin ihmisiin. Parhaimmillaan se voi tarkoittaa keskittynyttä ja mieluista leikkiä yksin, mutta pahimmillaan vastentahtoista yksinäisyyttä ja ikävystymistä.
Lapset saavat aikuisilta vähemmän keskittynyttä huomiota, mutta ottavat myös vähemmän kontaktia toisiinsa. Kun sosiaalisia kohtaamisia on, useampi lapsi ottaa niissä vetäytyvän roolin.
”Lasten ihmissuhteet ovat heikompia ja hauraampia, oli kyse sitten kaverisuhteista tai suhteista aikuisin. Positiivisia tunteita näkyy lapsilla vähemmän, varsinkin onnellisuutta.”
Syventyminen toimintaan vähenee. Lasten toiminta on hajanaisempaa, millä on vaikutusta oppimiseen.
REUNAMON mielestä erityiseen tukeen ja vieraskielisten lasten tukeen pitäisi selvästi satsata nykyistä enemmän.”
Kehittävä Palaute ja tarinankerronta
Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa. Lue lisää.
Outi Arvolan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten varhaiskasvatuksen väitöskirja saatavilla
Outi Arvolan väitöskirja Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana on nyt saatavilla verkossa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/152202. Väitöstilaisuus 23.6. klo 12:00 Turun Yliopistossa! Etäyhteyden linkki löytyy oheisesta tiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kasvatustiede-km-outi-arvola
KM Outi Arvola väittelee varhaiskasvatuksen monikulttuurisuudesta
KM Outi Arvola esittää väitöskirjansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 23.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Mikko Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Kyttälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana” julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!
Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.