University of Helsinki
Tänään juhlimme Birger Åkermanin syntymän 142-vuotisjuhlaa. Hän teki kaksi uraa: ensimmäisen armeijan palveluksessa, toisen historioitsijana. Hän on tunnetumpi ensimmäisestä urastaan (kts. esim. Wikipedia), mutta me muistelemme häntä nimen omaan toisen ansiosta. Continue reading “Päivänsankari: kenraaliluutnantti Birger Åkerman (1870-1945)”
Viikon vainaja(t): porvarilliset langokset Sacklén ja Heidenstrauch
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Tämä rouva Heidenstrauchin hautakiven vieressä oleva kivi on pahasti katkennut, tekstistä näkee vain alimmaiset rivit. Sylvi Möllerin opaskirjassa (1956) kivi mainitaan vielä ehjänä. Ilkivaltaa? Taas yksi puiston kunnostustöissä syntynyt vaurio? (Jos on, potkut kaivinkonemiehelle…) Möller on onneksi litteroinut tämänkin kiven tekstin kokonaisuudessaan. Muistokirjoitukset ovat yleensäkin koukeroisia ja vaikeita suomentaa, mutta tässä on kyllä toistaiseksi alan ennätys: Continue reading “Viikon vainaja(t): porvarilliset langokset Sacklén ja Heidenstrauch”
Tiedoksi kaikille Wikipedian lukijoille: kenraalikuvernööri von Rosen ei ollut vampyyri!
Yliopiston nettipalvelin antaa meille viikoittaisia tilastoja blogimme lukijoiden määrästä, laadusta ja saapumisreiteistä. Viime viikon tilastoihin sisältyy mielenkiintoinen yksityiskohta: yksi lukija on tullut blogiin suoran linkin kautta Wikipediasta.
Pienellä tonkimisella linkki löytyikin Wikipedian sivulta Gustaf Fredrik von Rosen. Sen alareunassa “Aiheesta muualla” -otsikon alla on kaksi linkkiä, toinen Svensk biografisk handlexikoniin ja toinen minun taannoiseen aprillipäiväbloggaukseeni Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus. Siis siihen jossa “todistin”, että Kaarle XII ja von Rosen muuttuivat vampyyreiksi ratsastaessaan Transilvanian läpi, ja jonka koristelin seuraavana päivänä kissankokoisilla APRILLIA-merkinnöillä…
En tunne kyseisen Wikipedia-artikkelin tekijää, mutta hänen täytyy olla joko a) suuri humoristi tai b) laiskuri joka on löytänyt bloggaukseni googlettamalla, lukenut sen pari ensimmäistä riviä, todennut sen näyttävän tieteelliseltä ja linkannut sen Wikipediaan (vaihtoehto b on valitettavasti todennäköisempi). En ole vielä osannut päättää, pitäisikö linkki käydä poistamassa, vai pitäisikö se jättää paikoilleen jonkinlaiseksi kieroutuneeksi medianlukuharjoitukseksi…
Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell
Poiketaanpa hetkeksi pois tämän sarjan vakiomaisemista, Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, ja matkataan Elimäelle tapaamaan yhtä 1700-luvun merkittävimmistä suomalaisporvareista.
Jakob Forsell, aateloituna af Forselles (1696–1762) oli suurkauppias, Loviisan pormestari, Strömforsin rautaruukin perustaja, ja yksi 1700-luvun merkittävimpiä suomalaisporvareita. Vaikka hän ei kuulukaan suoraan omaan tutkimusaiheeseeni eli Helsingin porvaristoon, hän on aikalainen ja menestyvän suurporvarin prototyyppi, ja sellaisena erittäin kiinnostava. Luin äskettäin Forsellin elämäkerran ja opin siitä mm. hänen hautansa sijainnin. Continue reading “Viikon vainaja: kauppaneuvos Jacob Forsell”
Viikon blogihiljaisuus – projekti lähtee Prahaan
Viapori-projekti in corpore lähtee huomenna Prahaan, Euroopan kaupunkihistoriallisen yhdistyksen EUHA:n yhdenteentoista kansainväliseen konferenssiin. Tämänvuotisen konferenssin teemana on Cities & Societies in Comparative Perspective. Ikioma Mikko Huhtamiehemme on puheenjohtajana konferenssisessiossa M22, jonka teemana on sotilasyhteiskunnan ja siviiliyhteiskunnan vuorovaikutus varhaismodernissa Euroopassa, ja useampikin Viapori-tutkija pääsee esittelemään tutkimustuloksiaan.
Tämä merkitsee hiljaista viikkoa blogissa, mutta runsasta bloggaussatoa konferenssista paluun jälkeen…
Viikon vainaja: tullitarkastajan tytär ja kauppiaan rouva Ulrika Lovisa Heidenstrauch
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Edellisen viikon vainajan Pehr Granstedtin yhteydessä puhuttiin hänen suunnittelemastaan Heidenstrauchin talosta eli nykyisestä Presidentinlinnasta. Tutustutaanpa nyt itse Heidenstraucheihin. Tämän virkistävän helppolukuisen hautakiven alla lepää suvun matriarkka. Teksti jatkuu kiven kääntöpuolelle:
Här hvilar Fru Ulrica Lovisa Heidenstrauch, Född d. 2. Iulij 1751, bortgick d. 13. Aprill 1800 till et betre Lif. Sann Gudsfruktan, öppet Väsende, nyttig Verksamhet, känsla för likars nöd voro Dygder, som göra Denna ur kretsen af en lycklig Famille försvundna Wäns Minne dyrbart.
[Tässä lepää rouva Ulrica Lovisa Heidenstrauch, syntynyt 2. heinäkuuta 1751, siirtynyt 13. huhtikuuta 1800 parempaan elämään. Todellinen jumalanpelko, avoin olemus, hyödyllinen uurastus ja myötätunto lähimmäisen hätää kohtaan olivat hyveitä, jotka tekivät tämän onnellisen perheen keskuudesta poistuneen ystävän kallisarvoiseksi.] Continue reading “Viikon vainaja: tullitarkastajan tytär ja kauppiaan rouva Ulrika Lovisa Heidenstrauch”
Välähdys Sääksmäeltä
Pari viimeistä viikonloppua on mennyt sukuloidessa eri puolilla Hämettä. Matkan varrella on osunut silmään – tai kaivettu esiin – mielenkiintoisia pieniä muistoja 1700-luvun historiasta.
Vanhan kolmostien varrella Sääksmäellä on muutamia suomalaisen historiankirjoituksen historian ”pyhiä paikkoja”. Vähän ennen Vanajaveden riippusiltaa tien vasemmalla puolella vilahtaa Jutikkalan kartano, akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) syntymäkoti (hänen merkityksestään suomalaiselle historiankirjoitukselle ja eritoten 1700-luvun tutkimukselle voi lukea mm. Kansallisbiografiasta ja Wikipediasta). Kun riippusillan jälkeen kurvaa Sääksmäen kirkolle, löytää hänen hautansa. Continue reading “Välähdys Sääksmäeltä”
Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt
Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.
Tämän viikon hautakivi on varsin taiteellisesti muotoiltu. Suuren, epäsymmetrisesti lohkotun kivipaaden yksi sivu on hiottu sileäksi, ja siihen on kaiverrettu yksinkertainen muistolause:
Kärkek och Tacksamhet förvara minnet af Pehr Granstedt.
[Rakkaus ja kiitollisuus säilyttävät Pehr Granstedtin muiston.] Continue reading “Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt”
Kesäretki Hankoon, osa 3: kovan onnen ruukit
Paluumatka Hangosta Helsinkiin oli tarkoitus omistaa ruukkien bongailulle. Hankoniemen pohjoisrannalla sijaitsevat Skogsbyn rautaruukin jäännökset, joiden ainutlaatuisuutta hehkutetaan Museoviraston sivuilla:
Skogsbyn ruukin masuuni laitteistoineen ja patojärjestelmineen on yksi harvoista säilyneistä. Skogbyn masuuni ja Fagervikin ruukki antavat yhdessä lähes täydellisen kokonaiskuvan Suomen 1700-luvun loppuvuosikymmenten rautaruukista. Continue reading “Kesäretki Hankoon, osa 3: kovan onnen ruukit”
Puffi: jonottamalla Lonnaan, arpomalla Suomenlinnan telakalle
Open House Helsinki -tapahtuma, joka tarjoaa kaupunkilaisille opastettuja kiertokäyntejä normaalisti suljettuihin historiallisiin kohteisiin, järjestetään taas syyskuun puolivälissä. Tarkka ohjelma osallistumisohjeineen löytyy osoitteesta http://www.openhousehelsinki.fi/ Listalla on pari mielenkiintoista Viapori-tärppiä: Suomenlinnan luolasto, telakka ja Lonnan saari. Luolastoon ja Lonnalle pääsee jonottamalla, telakalle arpomalla. Continue reading “Puffi: jonottamalla Lonnaan, arpomalla Suomenlinnan telakalle”