Kontakti 4/2016 – Aihe vapaa
Pääkirjoitus
Valinnan vaikeus
Kansaa etsimässä
Gendered Mobilities – Sukupuolta ja liikkuvuutta Itä-Suomen yliopiston kampuksella
Hannah Arendt: Eichmann Jerusalemissa – Raportti pahuuden arkipäiväisyydessä
Sosiologia..Sosiologia? Sosiologia!
Vaporwave Is Cool
Seija Sociologist
PJ:n PS: Klassinen sosiologia ja moderni maailma
Pääkirjoitus 4/2016
Kädessäsi on vuoden viimeinen Kontakti, viimeinen lehtemme Kontaktin päätoimittajina, ja kenties kokonaan viimeinen Kontaktin printtilehti. Iso Pyörä ja ainejärjestöjen yhdistyminen vaikuttavat myös järjestölehtien asemaan, ja tällä hetkellä suunnitteilla on sosiaalitieteiden ainejärjestöjen yhteinen lehti.
Tulevaisuus on tällä hetkellä avoinna, ja mielestämme muutokseen tulisi suhtautua ehdottomasti enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Oppiaineiden yhdistyminen kun tuo mukanaan mahdollisuuden kirjoittaa moniäänisemmälle yhteisölle, ja poikkitieteellisessä seurassa kirjoittajilla on hyvä tilaisuus omaksua uusia näkökulmia muilta sosiaalitieteiden opiskelijoilta.
Lehden teema oli tällä kertaa vapaa. Se vaikutti innostavan kirjoittajia, ja saimme myös viimeiseen numeroon todella hienoja juttuja erilaisista aihepiireistä. Tämän numeron parissa lukijamme pääsevät syventymään muun muassa sukupuolta ja liikkuvuutta käsitelleen Gendered mobilities -konferenssin kattavaan raporttiin (s. 8) sekä Hannah Arendt’n Eichmann Jerusalemissa – Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä -teosta koskevaan pohdiskelevaan analyysiin (s. 12).
Päätoimittajavuosi on ollut hieno, hauska ja opettavainen. On ollut erittäin antoisaa työskennellä lehden parissa. Jokaisen numeron käteen saaminen toimitusurakan jälkeen on ollut kokemus vertaansa vailla.
Aivan erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki lehden tekemiseen tänä vuonna osallistuneet. Sosiologeilla on selkeästi paljon sanottavaa, ja toivomme heidän (meidän) käyttävän ääntään myös jatkossa. Myös lehtemme ahkera lukijakunta ansaitsee kiitoksen!
Lehden parissa toimimisen yksi parhaimmista puolista on ollut vuorovaikutus sosiologiyhteisöömme kuuluvien mahtavien ihmisten kanssa. Yhteistyö kirjoittajien sekä kuvaajien kanssa on ollut inspiroivaa ja idearikasta.
Vuoden 2016 päätoimitus jättää siis lehden haikein, mutta tyytyväisin mielin, ja uskoo Kontaktin tulevaisuuden uuden päätoimittajan Visa Rantasen käsiin. Onnea uudelle päätoimittajalle ja kiitos kuluneesta vuodesta kaikille kontaktilaisille!
Jenni, Inka ja Oskari
Kontaktin päätoimitus 2016
Pääkirjoitus 3/2016
Opintovastaavan palsta
Maalta kaupunkiin
The Helsinki Book by Marc Aulén
Avaruusajan metropoli
Pasi was here
“Sellainen lähiöhelvetti, ei siellä voi kasvattaa lapsia!”
Hyvinkää
Rappioromanttinen kaupunkikulttuuri
Kasvissafkaa
Taidetta keskellä kaupunkia – ilmaiseksi
Näin kontaktilaiset sen kokivat: parhaat ja karseimmat asiat Helsingissä
PJ:n PS: Kerrostunut kaupunkitila ja potentiaaliset Helsingit
Numero 2/2016 – Tasa-Arvo
Pääkirjoitus
Hallitus esittäytyy
Tasa-arvovastaavan terveiset
Yhdenvertaisuusssuunnitelma 2016
Samat mahdollisuudet – sama lopputulos?
Avioliitto kuuluu kaikille
Opintotukileikkaukset uhkaavat meritokratiaa
Mistä apua opiskelijalle?
Gradupalsta – Liina Junna
Raportti Jyväskylän sosiologipäiviltä
Tieni kannunvalajien puheenjohtajaksi
Kontaktin excursio Suomen UNICEFille
Sosiaalitieteiden uusi koulutusohjelma – tieteenalojen uusi liitto?
Fuksisanasto
Helppoa ja nopeaa kasvissafkaa kahdelle
Cleaning Women live @ Juttutupa
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa työskentelemisestä työelämässä
Kaksi syytä, miksi sosiologin pitäisi kiinnostua digitalisaatiosta
Elokuva-arvostelu: Jättiläinen
Puheenjohtajan PS
Aija Salo
VTM
Ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?
– Olen arvojani, koulutustani ja kokemustani varsin hyvin vastaavassa työssä, jossa päätehtävät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen. Työni on mielekästä, koska saan edistää tärkeinä pitämiäni asioita ja koska työnantajani tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaiset henkilökohtaisten tavoitteideni kanssa. Saan myös tehdä työtä samanhenkisten ihmisten kanssa sekä työyhteisössäni että työhön liittyvissä verkostoissa. Toisaalta tästä seuraa myös se, että työn ja vapaa-ajan raja on usein häilyvä, koska samat asiat ovat minulle tärkeitä myös vapaa-ajalla ja olen osin tekemisissä samojen ihmisten kanssa vapaa-ajallakin. Tämä voi stressata. Työ saattaa olla myös “liian” tärkeää: voi tulla myötätuntouupumusta ja riittämättämyyden tunteita.
2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?
Omien etuoikeuksien tiedostaminen. Se koskee jokaista. Erityisesti valkoisuus on silmiinpistävän vahva normi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelu saadaan valtavirtaistettua palveluihin ja päätöksentekoon vain, jos ihmiset laajemmassa mitassa alkavat tunnistaa erilaisten lähtökohtien aiheuttaman eriarvoisuuden ja sitoutuvat toimintatapojen muutokseen. Se voi merkitä joistain etuoikeuksista luopumista, kuten että enemmistöön kuuluva luovuttaa oman puhetilansa vähemmistöön kuuluvalle tai että ei koko ajan itse ymmärrä kieltä, jota yhteisissä tilaisuuksissa käytetään.
3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta?
– Kyky havaita merkityksiä ja rakenteita ihmisten toiminnassa sekä organisaatioidenkin käytännöissä ja kielessä. Valmius tarkastella näitä kriittisesti.
– Herkkyys valtarakenteiden, normien ja eriarvoisuuden havaitsemiselle (myös sosiologien tai laajemman akateemisen yhteisön omassa keskuudessa). Tätä tukivat myös sukupuolentutkimuksen (silloin naistutkimus), kehitysmaatutkimuksen ja saamentutkimuksen opinnot.
– Perusymmärrys kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmistä. Taidot arvioida väitteiden todenperäisyyttä ja tutkimustiedon luotettavuutta kriittisesti.
– Reilusta yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista kiinnostunut feministinen kaveri- ja tuttavapiiri, joka monelta osin toimii verkostonani myös työelämässä.
– Valtio-opin sivuaineopinnoista sain lisäksi perusymmärrystä ja -tietoa poliittisesta järjestelmästä, mikä on tärkeää, jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan.
Veronika Honkasalo
VTT
Tutkijatohtori, Nuorisotutkimusseura Ry
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
Helsingin kaupunginhaltuuston jäsen
1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?
Se on minulle peruslähtökohta kaikessa mitä teen, työssä, politiikassa ja henkilökohtaisessa elämässä. Olen saanut feministisen kasvatuksen jo pienestä pitäen, äitini oli aktiivinen tasa-arvoliikkeessä, kuten myös isänikin.
2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?
Maahanmuuttopolitiikassa tehdään jatkuvasti ihmisoikeussopimusten vastaisia kiristyksiä, räikein esimerkki tästä on esimerkiksi perheenyhdistäminen, joka koskee erityisen raa’alla tavalla yksin maahantulleita alaikäisiä lapsia. Suuri haaste meillä on intersektionaalisen politiikan tekemisessä, siis siinä että esimerkiksi rasisminvastaiset ja feministiset kysymykset yhdistetään samalle agendalle.
3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta?
Sosiologian opinnot Ranskassa saivat minut innostumaan erityisesti Chicagon koulukunnasta ja sellaisista sosiologeista kuin Howard Becker. Ranskassa seurasin myös aktiivisesti mielenosoituksia rasismiin ja paperittomien oikeuksiin liittyen. Jatkoin näiden kysymysten parissa, kun palasin Suomeen ja tein aiheesta gradun ja myöhemmin väitöskirjan. Sosiologian opinnot yhdistettynä kansalaistoimintaan loi hyvän pohjan sille, mitä nykyään teen.
Tieni Kannunvalajien puheenjohtajaksi
Haastattelu Juuli Hilskan kanssa
Teksti ja kuva: Jenni Tuhkanen
RAKKAUDESTA JÄRJESTÖTOIMINTAAN
Kannunvalajien hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Juuli Hilska, joka opiskelee toista vuotta sosiologiaa. Lappeenrannasta kotoisin oleva ystävällinen ja lämminhenkinen Juuli toimi viime vuonna Kannunvalajien suhdevastaavana, kunnes hänet vuodenvaihteessa valittiin tiedekuntajärjestön uudeksi puheenjohtajaksi.
”Sain toteuttaa itseäni viime vuonna ollessani Kannunvalajien suhdevastaavana, sillä järjestin silloin ensimmäistä kertaa Yhteiskuntatieteilijäpäivät, joka oli yksi Kannunvalajien suurimmista projekteista koskaan. Saimme kyseisen projektin suhteen silloisen virkistysvastaavan (nykyisen varapuheenjohtajan) Rosa Smolanderin kanssa varsin vapaat kädet, ja projektin aikana kehittyminen sekä siinä onnistuminenkin veivät minua kohti puheenjohtajuutta”, Juuli taustoittaa päätöstään hakea Kannunvalajien puheenjohtajaksi. Myös laaja aiempi järjestö- ja johtamiskokemus Suomen Lukiolaisten Liiton Kaakkois-Suomen piirissä kannustivat häntä tavoittelemaan puheenjohtajan paikkaa tiedekuntajärjestössä. Järjestöissä toimiminen onkin ollut osa hänen elämäänsä jo useiden vuosien ajan, sillä ensimmäisen kosketuksensa järjestöön kuulumisesta hän sai jo lukiossa ollessaan mukana oppilastoimikunnassa.
”Olen vuosien saatossa huomannut, että mie toteutan itseäni parhaiten järjestötoiminnassa”, hän kertoo. Erityisesti järjestötoiminnan jatkuva kehittäminen on hänestä palkitsevaa, ja sen vuoksi hänestä onkin tärkeää tuoda järjestöihin jotain uutta.
”Pidän järjestötoiminnasta hyvin paljon. Luultavasti olisin erilainen ihminen, jos en olisi viettänyt näitä vuosia järjestötoiminnassa mukana”, Juuli naurahtaa. Hänen mukaansa järjestöissä toimiminen on opettanut erityisesti tiimityöskentelytaitoja, itsensä tuntemista sekä esiintymistaitoja. Lisäksi hän on oppinut toiminaan uudenlaisten tahojen kanssa esimerkiksi yritysyhteistyön tiimoilta.
JOHTAMISESTA
”En ole todellakaan koskaan ajatellut, että olisin millään tavalla syntynyt johtamaan. Päinvastoin, olen ollut varsin ujo enkä totisesti kovinkaan dominoiva persoona. Johtamiseen kuitenkin oppii, ja se onkin itsensä haastamista joka päivä”, Juuli kuvailee tuntemuksiaan liittyen puheenjohtajuuteen. Hän kertoo aikoinaan puntaroineensa, olisiko hänestä johtotehtäviin, mutta kokeiltuaan hän onkin huomannut pitävänsä siitä.
”Mielestäni kukaan ei synny johtamaan ja ylipäätään perinteinen johtamiskuva on jokseenkin väärä.”
Hänen mielestään Kannunvalajien puheenjohtajan rooli ei muistuta niinkään voimakkaaseen auktoriteettiin perustuvaa yrityksen toimitusjohtajaa, vaan hän näkee sen ennen kaikkea ainejärjestöjen yhteistyökumppanina ja ystävänä, joka rakentaa niiden välille vertaistukeen perustuvia siteitä. Hän on 17 hengen Kannunvalajien hallitusta johtaessaan huomannut, että eri hallituksen jäsenet kaipaavat erilaista johtajaa ja sen vuoksi puheenjohtajan täytyykin osata sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Johtaminen pitää ajatella yhteistyönä.
YHDENVERTAISUUS VALTSIKAN OPISKELIJAYHTEISÖN TÄRKEIMPÄNÄ ARVONA JA VAHVUUTENA
Juulin mukaan yhdenvertaisuus on valtsikan opiskelijayhteisön sekä Kannunvalajien kaikista tärkein arvo, joka on todellinen voimavara yhteisölle.
”Valtsikassa jokainen voi olla oma itsensä, eikä opiskelijoiden tarvitse mahtua johonkin ennaltamäärättyyn muottiin. Se on ehdottomasti meidän rikkaus”, Juuli kuvailee valtsikan opiskelijayhteisöä. Hänen mukaansa päästäkseen mukaan porukkaan ei tarvitse olla tietynlainen, vaan yhteisömme koostuu erilaisista persoonista ja ihmisistä, joista jokainen sopii yhtä hyvin valtsikaan.
”Se on se meidän juttu”, Juuli toteaa tyytyväisenä. Yhdenvertaisuuden lisäksi hän pitää erityisesti avoimuutta, lämminhenkisyyttä ja yhdessä tekemistä valtsikan tärkeimpinä arvoina.
Kannunvalajien hallituksessa toimii yhdenvertaisuusvastaava, joka on tänä vuonna sosiologian fuksi Heidi Ahola. Yhdenvertaisuusvastaava laatii muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelman Kannunvalajille ja johtaa Kannunparannustoimikuntaa.
TERVEISET UUSILLE FUKSEILLE
Juuli haluaa muistuttaa niin syksyllä aloittavia fukseja kuin myös vanhempienkin vuosikurssien kontaktilaisia siitä, kuinka tärkeää on olla valmis toimimaan myös oman mukavuusalueen ulkopuolella, koska silloin ymmärtää oman potentiaalisuutensa ja saa todennäköisesti mahdollisuuden myös hyödyntää sitä.
”Miun mielestäni olisi todella tärkeää, että myös kaikki todella ujot tyypit haastaisivat itseään ja olisivat pelkäämättä epäonnistumista, niin miekin tein”, hän kannustaa.
”On myös hyvin tärkeää ympäröidä itsensä kannustavalla ystäväpiirillä. Ystävät tsemppaavat suorituksiin, joihin itse ei ehkä ajattelisi olevansa valmis.”
Juuli toivoo syksyn tuovan useita kohtaamisia uusien fuksien kanssa ja haluaakin toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi valtsikan opiskelijayhteisöön.
”Ihanaa, että olette valinneet sosiologian ja valtsikan! Miun kanssa saa tulla juttelemaan missä ja milloin tahansa ja toivonkin, että tällaisia kohtaamisia tulee paljon. Toivon, että otatte ajastanne yliopistossa kaiken irti. Pitää muistaa opiskella, mutta ei myöskään saa unohtaa kokea opiskelijayhteisössä toimimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Se on ollut miulle parasta, mitä olen saanut valtsikassa kokea.”
1. Miksi lähdit mukaan hallitustoimintaan?
2. Mikä on ollut parasta hallitustyössä?
3. Miksi hallitukseen kannattaa lähteä mukaan?
4. Kuvaile itseäsi yhdellä adjektiivilla, yhdellä värillä ja yhdellä hedelmän nimellä.
Tuomas Hallamaa
Puheenjohtaja
1. Olin mukana jo viimevuoden hallituksessa. Lähdin alun perin mukaan koska ainejärjestöhommat vaikutti kiinnostavilta ja hallitukseen haki samaan aikaan paljon hyviä tyyppejä. Jatkoin hallituksessa, koska en saanut yhdessä vuodessa tarpeekseni, vaan halusin yhä vielä luututa Alinan lattioita kello 5 aamulla.
2. Parasta on asioiden tekeminen yhdessä parhaitten tyyppien kanssa!
3. Hallitukseen kannattaa lähteä mukaan, koska se on hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi hallituksessa saa hyödyllistä kokemusta järjestötoiminnasta ja voi vaikuttaa Kontaktin järjestämiin tapahtumiin.
4. Neuroottinen vihreä banaani.
Siiri Nieminen
Varapuheenjohtaja ja suhdevastaava
1. Kun yliopistoon pääsin, en Helsingistä paljoa ketään tuntenut. Hallituksessa tutuistui uusiin ihmisiin mitä parhaiten! Ja kuka nyt ei haluaisi siivota Kuppalan lattioita muiden lähdettyä jatkoille!
2. Huipputyyppien kanssa tapahtumien ja muiden juttujen järjestäminen!
3. Hallitustoiminta opettaa paljon ja omasta mielestä parhaimpia juttuja yliopistossa opiskelussa!
4. Lempeä pinkki banaani
Kirsikka Grön
Taloudenhoitaja ja tilavastaava
1) Halusin ottaa fuksivuodestani kaiken irti ja siksi lähdin mukaan myös hallitustoimintaan.
2) Parasta on yhdessä suunnittelu ja tekeminen. Koska olen vähän vinksahtanut, niin taloudenhoitajuuteen kuuluva kirjanpidon vääntö ja exceltaulukoidenkin pyörittely on myös jollain tapaa tosi tyydyttävää.
3) Hallitus on kiva tapa päästä mukaan opiskelijameininkeihin ja tutustua kivoihin tyyppeihin. Taloudenhoitajuudessa on myös se hyvä puoli, että siinä oppii hyödyllisiä taitoja, kuten kirjanpitoa.
4) Kirpeä vihreä kirsikka
Oskari Lappalainen
IT-, viestintä- ja alumnivastaava
1) Alunperin piti lähteä vain päätoimittajaksi kirjoittamaan juttuja ja tekemään verkkolehteä. Tulevat opintouudistukset saivat minut kuitenkin kokemaan, että nyt jos koskaan pitäisi lähteä mukaan hallitustyöhön. Halusin tehdä IT- ja viestintäjuttuja eikä näihin löytynyt muita yhtä innokkaita.
2) On ollut todella antoisaa nähdä kun erilaiset tapahtumat ja projektit ovat nousseet tyhjästä pystyyn yhteistyön kautta. Järjestötoimintaan tutustuminen ylipäätään on ollut minusta antoisaa.
3) Hallituksessa on (kokemukseni perusteella) tosi motivoitunutta ja siistiä porukkaa jonka kanssa pääsee toteuttamaan upeita juttuja!
4) Ahkera Violetti Omena.
Anna Raeste
Kulttuuri- ja työelämävastaava
1. Olin heti fuksivuoden alusta lähtien kiinnostunut hallitushommista ja Kontaktissa näytti olevan niin kivaa että oli ihan pakko päästä hommaan mukaan!
2. Parasta on huipputyypit ja niiden kanssa jaetut ihanat epätoivon hetket sekä mahdollisuus järjestää (melkein) mitä vaan.
3. Hallitushommissa tapaa mahtavia ihmisiä johon ei välttämättä muuten tutustuisi ja lisäksi pysyy paremmin kartalla siitä, mitä kaikkea sosiologiassa ja koko Valtsikassa oikein tapahtuu.
4. Skeptinen punertava kiivi
Mika Sallantaus
Opintovastaava ja urheiluvastaava
1. Ainejärjestötoiminta kiinnosti jo ennen yliopistoa, joten oli ikään kuin kutsumus. Lisäksi edellinen hallitus myi asian tosi hyvin
2. Asioiden järjestäminen ja onnistuminen, itsensä kiireisenä pitäminen
3. Se on oiva keino päästä mukaan yliopistoelämään. Oppii hirveästi ja on hauskaa hauskaa.
4. Kriittinen vihreä omena
Inka Laisi
Opintovastaava
1. Kuulin paljon hyvää ainejärjestötoiminnasta ja luettuani silloisen hallituksen esittelytekstit olin varma, että tuota haluan tehdä. Nyt jo toista vuotta Kontaktin leivissä ja kivaa on!
2. Parasta on yhdessä tekeminen energisen ja innokkaan porukan kanssa. Välillä hommat on tietysti vaikeita ja ärsyttää, mutta onnistuneiden bileiden tai muiden prokkisten jälkeen fiilis on mahtava. Opintohommia tehdessä on myös tutustunut aika hyvin oppiaineen henkilökuntaan, mikä on mukavaa.
3. Hyvää kokemusta, pidentää pinnaa, tutustuu ihmisiin ja saa paljon irti yliopistosta ja opiskeluajasta.
4. Ailahteleva turkoosi mango. Jep jep!
Saara Mielonen
Sihteeri ja fuksivastaava
1. Varjokuvat luolani seinällä vinkkasivat, että joskus sosiologin on aika olla myös sosiaalinen. Sitten kömmin ulos Kaisan kellarista ja yllätyin iloisesti!
2. Ihmiset = bestest.
3. Pääset tekemään kivoja juttuja kivojen tyyppien kanssa.
4. Säpäkkä musta kumkvatti
Noora Fischer
Työelämä-, virkistys- ja vuosijuhlavastaava
1. Joulukuussa paahtoleipääni ilmestyi Marxin pärstä, joka puhutteli minua: “Noora, tämä on viides vuotesi yliopistolla, on tullut aika”.
2. Tuntea itsensä fuksiksi.
3. Kolme pointtia: 1. Ihmiset 2. Kivaa 3. lisääntynyt Tallinnanmatkailu
4. Eriskummallinen fluoresoiva pinkki viinirypäle
Emmi Rantanen
Kulttuuri-, tasa-arvo- ja kv-vastaava
1. Edellisvuoden hallituslaisilla oli niin hyvät mainospuheet että arvelin hallitushommien olevan erittäin hauskaa, ja näyttäähän tuo ihan hyvältä CV:ssäkin! Mutta viime kädessä suurin syy lähteä mukaan oli Kontaktin epävarma tulevaisuus. Se oli siis joko nyt tai mahdollisesti ei enää koskaan.
2. Parasta on ollut päästä tekemään mahtavien tyyppien kanssa ja pitämään hauskaa.
3. Hallitustoiminta antaa uusia, mielenkiintoisia kokemuksia ja ehkäpä joitain valmiuksia työelämään. Mutta ennen kaikkea tapaat mielettömiä ihmisiä ja tulet pitämään h*lvetin hauskaa!
4. Utelias punavihreä papaija
Anna Lemström
Tasa-arvo ja ympäristövastaava
1. Vannoin, etten ota enää yhtään ylimääräistä hommaa tälle vuodelle. Sitten tuli Kontakti. Ja hei, tasa-arvovastaava kuulostaa vaan niin sairaan hienolta.
2. Hallituslaisena saa mopata aamuyöllä, kokoustaa perjantai-iltaisin ja kantaa astioita Uuden portaikossa. Ja se kaikki on ihan parasta näiden ihmisten kanssa.
3. Hallitustyö antaa uuden näkökulman yliopisto-opiskeluun ja antaa mahdollisuuden tutustua yli vuosikurssi- ja oppiainerajojen.
4. Sosiaalinen oranssi luumu
Kontakti-lehden uusi numero ilmestyy maanantaina 7.3.2016. Teemana on aina relevantti tulevaisuus! Lue lehti netissä tai hae paperinen kopio Unioninkatu 35:sta!
Mianna Meskus, akatemiatutkija, dosentti
Sosiologian pääsykoekirjani vuodelta 1994 alkaa tällä lauseella: ”Sosiologiatutkii yhteiskuntaa ja ihmisiä yhteisöjen jäseninä” (Allardt 1988). Sosiologian tulevaisuus on kirkas ja kunniakas, sillä tämä tutkimuskohteemme ja sen myötä mahdollisuutemme vaikuttaa maailmaan ei ole kadonnut minnekään. Tulevaisuudessa(kaan) yhteiskunta ei ole staattinen kohde, vaan alati liikkeessä. Siinä riittää selvitettävää ja tilaa on erilaisille – vastakkaisillekin – näkökulmille ja selitysmalleille. Tulevaisuuden(kin) maailma on yhteisöiden kansoittama. Niiden tehtäviä, koostumusta, asemaa ja vaikutusvaltaa tutkitaan kiihkeästi. Samoin selvitetään kriittisesti, mitä yhteisöiden jäsenyys edellyttää ja tuottaa. Kun tulevaisuuden moniarvoinen (kyllä!) yhteiskunta kamppailee totuuksista, sosiologia seuraa, jäsentää, arvioi ja osallistuu. Tulevaisuutta odotellessa voi kehittää ja harjoituttaa sosiologista mielikuvitustaan juuri nyt.
Ilkka Arminen, sosiologian professori, oppiaineen vastaava
Viime aikoina ihmisten luottamus mediaan on laskenut jyrkästi. Tämä kertoo siitä, että ihmisillä ei ole kykyä tulkita medioiden kautta syntyvää kuvaa maailmasta siten, että he kokisivat maailmantapahtumien vastaavan heille mediasta syntyneitä odotuksia. Tässä on tilaus sosiologialle.
Ei silti ole selvää, että sosiologia tietomuotona tulee säilymään. Ajattelujärjestelmien piirteet ja nimet ovat vaihtelevia. Sosiaalisia maailmoja koskevalle tiedolle on kuitenkin kysyntää niin kauan kun ihmiset tai ihmisapinoiden heimoon kuuluvat ylläpitävät sosiaalisesti organisoituneita suhteita. Voi olla, että sosiologia – sosiaalista organisoitumista koskevana tietomuotona – säilyy pidempään kuin ihmiskunta.
Sosiaalista organisoitumista koskeviin kysymyksiin voidaan vastata määrällisesti, kertomalla menneeseen perustuvia ennakointeja tapahtumien tulevasta esiintyvyydestä. Niitä voidaan tarkastella myös laadullisesti ja arvioida sitä, miksi ”se sanoi siitä silloin niin”. Sosiaalista organisoitumista koskeva tietomuoto tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden toimia toisin eli oppia siitä mitä on tehty aiemmin. Menneisyydestä oppiminen edellyttää kykyä tulkita tapahtumien virtaa. Erityinen haaste on se, että tieteelliset tulkintahorisontit eivät ole läpinäkyviä ja siksi ihmiset eivät kykene arviomaan eivätkä luottamaan tieteeseen. Tämän takia voi näyttää siltä, ettei etenkään ihmistieteisiin enää uskota. Tämä legitimaatiokriisi on kuitenkin osa sitä tilausta, joka perustelee sosiologian olemassaoloa.
Haastattelu: Oskari Lappalainen
Kuvat: Mianna Meskus ja Ilkka Arminen