Satoa, viiko 7 ja 8

Joopa joo ja ei oteta turhia paineita.

  1. Jos satutte voittamaan Oscarin (ja luette tämän tässä näiden kahden tunnin aikana), tässä on ohjeita, miten sellaisessa tilanteessa tulee toimia ja miten ei.
  2. Toinen leffajuttu, taas romanttisista komedioista. Täällä oli jännittävä artikkeli, joka ainakin mulle avasi koko kategorian käsitettä aika paljon laajemmalle, kuin mitä olin ajatellut sen venyvän. Siis lähinnä, että sellaiset aivan loistavat elokuvat kuten Eternal Sunshine of the Spotless Mind voidaan laskea myös romanttisiksi komedioiksi, ja siksi niiden tekemistä pitää toivoa oikeastaan aika kovaa.
    Tai jos yritän vielä kolmansilla sanoilla, ne romanttiset komediat joita minä ja moni muu sukupuoleni edustaja ainakin kliseiden mukaan kammoaa, ovat sitä genren surullista bulkkimassaa, ja niitä onkin syytä vihata. Pitäisi vain tajuta, että vähän parremmatkin elokuvat ovat osittain saman genren tuotoksia.
  3. Wiredin Danger Room -sota jne. -blogi sisälsi tässä hiljattain tällaisen palasen, jossa käytiin läpi Yhdysvaltojen armeijan etiikkaa ja kidutuksen rajoja vuonna 1905. Muutamaa aikansa lapsuksesta teksti olisi voinut olla sanasta sanaan viime- tai toissa vuodelta. Edistys, mikä edistys?
  4. Päivän demokratiaosastolta. Että ‘supervalitsijamiehillä’, siis niillä jotka oikeasti päättävät demokraattien presidenttiehdokkaasta jenkkilässä, ei ole sijaa demokratiassa? Totta turisee mies.
    Asiassa on kuitenkin monta meikäläisittäin outoa juttua. Ensinnäkin tulee mieleen, että onko nuo jenkit ja niiden valitsijamiehet ja kaksi tismalleen samanlaista puoluetta nyt ylipäätään oikeita puhumaan demokratiasta yhtään missään mielessä?
    Toinen vähän pysäyttävämpi on, että tässä nimenomaisessa asiassahan ne ovat meitä noin vuosisadan edellä. Kaikkine outouksineenkin demokraattien presidenttiehdokkaan valintaprosessi on vaikka kuinka paljon edellä mitään, mitä mikään puolue täällä käyttää. Siinä kuitenkin jokainen puolueen jäsen tai vastaava saa “aidosti” vaikuttaa siihen, kuka on se puolueen kärki seuraavan merkittävän taiston ajan. Tällaisesta meillä vain unelmoidaan. Ehkä tämä on osasyy, miksen kuulu mihinkään puolueeseen. Mikään puolue ei tunnu “täysin oikealta” (joka on toki aivan yhtä täysin mahdoton ajatus), mutta tiedän myös, että mikäli ainoastaan kuuluu puolueeseen, ei pysty vaikuttamaan juuri mitenkään siihen, minkälaista politiikkaa se puolue tekee. Miellyttävä piirikeskijohto kähmii ja säätää, vielä usein siten, että jotkut maaseudun miehet tekevät epäilyttäviä päätöksiä ja pääkaupunkilaiset nuoret purevat hampaitaan. Ja aikaani taas en halua/jaksa/viitsi käyttää sellaisen määrän poliittista kapitaalia hankkimiseksi, jolla johonkin puolueen sisäiseen asiaan voisi oikeasti vaikuttaa. Suojelen mielenterveyttäni ja taiteellisia harrastuksiani. Toiset ovat valinneet toisin.
    Ehkä jos tietäisin, että pelkästään puolueeseen kuulumalla ja jotain lehtiä välillä lukemalla ja äänestämällä voisin omalla pienellä hitullani vaikuttaa niiden laivojen karavaanien kulkemiseen, diili olisi kiinnostavampi.
  5. Jotain ihan muuta, mitkä ovat Officen viisi käytetyintä toimintoa? Katso vaikka täältä. Jännittävää. Tavallaan.
  6. Heini nosti Pariisista esiin sika tärkeän jutun, pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen, ja sen miten vitun nihkeästi noi naapurikunnat siihen suhtautuu. Kuten moni tietää, kyse ei todellakaan ole mistään demokratiasta tai “voimallisista paikallisyksiköistä” tai tärkeästä kulttuurista tai mistään, vaan siitä kuka pääkaupunkiseudun köyhät ja monikipeät (eli ne Venlankin mainitsemat luuserit) asuttaa ja sitä kautta ruokkii ja pesee.
    Tällä hetkellähän tuon homman hoitaa lähinnä Helsinki, ja Espoo keskittyy palvelemaan toista vaativaa ryhmää, korkeasti koulutettuja kahden lapsen ja kahden työssäkävijän ja kahden auton ja kahden koiran insinööriperheitä. Ja voitte vaan arvata, kummasta yhteiskunta palkitsee kaupunkia enemmän?
    Joka hoitaa yhteiskunnallisia ongelmia (halpaa kunnallista vuokra-asumista jopa ihan kivoilla paikoilla) ja torjuu ilmastonmuutosta (tiiviimpi kaupunkirakenne ja enemmän raideliikennettä), on nykyisen valtionosuus- ja verotusjärjestelmän aikana se aasi joka saa mennä nurkkaan häpeämään. Ja tässä tapauksessa vielä hoitaa ne kulttuuripalvelut niille kaikille espoolaisten insinöörien vaimoille.
    Ja ihan oikeassa totta kai ovat epäluuloinensa, espoolaiset ja vantaalaiset. Kaikki tämä muuttuisi yhdessä yössä jos kaupungit lyötäis yhteen. Siihen loppuisi se vapaamatkustaminen, metroa ja kehärataa tulisi jotta kohisisi ja vuokra-asumistakin vähän uusiin paikkoihin. Mutta ei ne sitä suoraan sano, ei kukaan mitään koskaan suoraan sano. “Ei selvitetä.” Vittu joo, mä sanon.
  7. Mitä lapsipornoon tulee, meininkihän on mennyt jo ihan pöyristyttäväksi. Tekisi mieli kysyä, että eikö niillä todellakaan ole parempaa tekemistä? Ja meidän ministerit ja hallitus ja ennen kaikkea Suvi “erosin ministerin virasta jo kerran koska olen niin tyhmä ja aivoton kana” Linden osoittaa kyllä todella hyvin ne syyt, minkä takia nuoret eivät arvosta demokratiaa. Lehti laittaa asian taas kerran kaikkein parhaiten. Surullisinta tuossa on, että se on hauskaa. Tuollainen kommenttikin kuulostaa nykyisen porvarihallituksen aikana täysin surrealistiselta. Kuka nyt voisi sanoa noin? Vitun vihreät ja vitun porvarit. (Vaikka Jyrki Kasvi onkin ihan hyvä jätkä.)
    Näin niin kuin lisäyksenä pari linkkiä: Ilta-Sanomat listasta ja suodattamisesta, lisäksi jos joku ei ole vielä tutustunut tähän pannaan julistettuun lapsiporno.infoon, on aika tehdä se välittömästi. Se ei tosin välttämättä näy kaikilla, kun blokkaus iskee, mutta Soneran piuhalla toistaiseksi kyllä näkyy.
    Tässähän rupeaa olemaan ihan hyvä agre päällä. Voihan perkeleen perkele! Millainen maa tämä on, jos poliisi voi ihan randomilla tosta noin suodattaa kaikesta päätellen ihan vaan googlehaun perusteella liiat homopornot pois, sen sijaan, että lähtisivät oikeusteitse sulkemaan niitä sivuja. Sitä mun on todella vaikea käsittää lai-sin-kaan. (selitys äskeiselle vaikka Samiltä). Näköjään poliisi on kattellut, että “nuoren näköisiä ovat, pannaanpa kiinni.”

Gaah, pitää lopettaa ennen kuin katkeaa verisuoni aivoissa. Mitä idiotismia! Mitä kehitysmaisuutta! Miten paljon mua surettaakaan, että demarit eivät ole poliittinen vaihtoehto nuorille, sillä se tarkoittaa, että tätä samaa paskaa tulee muodossa tai toisessa jatkumaa ikuisesti. (tai ainakin mun subjektiivisen ikuisuuden ajan.)

Tuli sellainen ajatus, josta myöhemmin lisää, että Olli paahtosi kaikkien Suomessa 20 vuoden aikana tehtyjen poliittisten päätösten olleen suoraan Kokoomuksen ohjelmasta, valtasuhteista riippumatta. Ihmekös tuo on, kun se on ainoa varteenotettava puolue, jolla on koherentti ja ideologinen linja, jonka mukaan Suomea tulisi kehittää. Millään muulla puolueella ei 90-luvun jälkeen ole sellaista ollut, joten kokkarit ovat onnistuneet nuijimaan omansa läpi ideologisuuden tuolle puolen: ei oikeistolaisuus ole ideologista, se on järkevää!

Myöhemmin tosiaan lisää. Tai kuten Hector sanoisi:

Luokkaristiriidat jatkuu taas seur. num.

3 Replies to “Satoa, viiko 7 ja 8”

  1. Luulen, että meillä taitaa olla enää vain yksi vaihtoehto: otetaan SDP:n jäsenkirjat, kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Niin paljon porukkaa mukaan ku vaan mitenkään inhimillisesti lähtee. Onhan se saatana sentään paperilla _sosialidemokraattinen_ puolue, kai siitä vois sellaisen tehdäkin.

    En mä tiedä, mikä muukaan tähän auttais.

  2. toinen asia joka auttaisi, olisi kehittää todellinen, aktiivinen, uskottava ja lähes äärivasemmistolainen puolue. Siis vetää vasemmalta ohi ja kaukaa, mutta samalla olla olematta pelle, tavoitteena siis pakottaa SDP:tä liikuttamaan itseään eli poliittista keskustaa vasemmalle.

    Jostain tällaisesta huhut kaupungilla jo kertookin.

Comments are closed.