University of Helsinki
Haluan nyt kirjoittaa yhden argumentin pois alta. Lukukausimaksujen puolustajat esittävät aina välillä oikeudenmukaisuuteen ja ennen kaikkea köyhemmän kansanosan etuun vetoavan argumentin: kannattaa olla lukukausimaksut, koska silloin ne, jotka saavat koulutuksesta (taloudellista) etua itselleen, myös maksavat sen. Muuten kouluttamaton tai vähemmän koulutettu kansanosa (nk. “työväenluokka”) maksaa “eliitin” koulutuksen.
Näin ensi näkemältähän tämä näyttää siltä, että saattaisi toimiakin. Verotus kerää rahaa nin Jampalta sorvin äärestä kuin Mikaelilta, joka juuri viimeistelee avosydänleikkaustaan.
Tämän oikeudenmukaisuuden palan saavuttamisen ei kuitenkaan vaadita lukausimaksuja. Meillä on jo tällä hetkellä käytössä keino koulutuksen hinnan kohdistamiseksi taloudelisesti menestyneempään kansanosaan.
Sen nimi on progressiivinen tuloverotus.
Järjestelmä toimii kuin junan vessa. Ne, jotka kouluttavat itsensä pitkälle, tulevat noin tilastollisesti maksamaan tuloistaan paitsi absoluuttisesti enemmän, myös isomman osan takaisin yhteiseen rahalaariin. Nimenomaan taloudellista hyötyä ajatellen järjestelmässä on sekin nerokas puoli, että jos jollekin raukkaparalle käykin niin, että pitkän koulutuksen jälkeen päätyykiin huonompipalkkaisiin hommiin, häntä ei rankaista lisäsivistyksen hankkimisesta. Järjestelmän ainoat häviäjät ovat todella hyväpalkkaiset kouluttamattomat, joiden sitten katsotaan ihan vaan palkkansa perusteella olevan velvoitettuja kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin. Toisaalta, nämä lienevät useimmiten miehiä ja vielä useammin autoista pitäviä miehiä (kunhan nyt veikkailen), joten ehkä he voivat sitten ajatella kustantavansa enemmän tieverkon ylläpitoa omilla veroillaan.
Tämän järjestelmän yksi ominaisuus on, että se kannustaa yrittämään kouluttautumista, sillä siihen liittyvät taloudelliset riskit ovat pieniä, mahdollinen palkinto iso ja maksumieheksi joutuu vasta, jos ihan oikeasti jotenkin hyötyy.
Noin lopullisena ongelmana seisoo toki se, että tarpeeksi hyvin tienaavat pullahtavat systeemstä jos eivät ulos, niin ainakin sen ulkolaidoille siirtyessään pääomaverotuksen piiriin. Mutta se on ihan toinen keskustelu.
Hei Veikko! Sähän oot keksinyt jotain aivan ennenkuulumatonta! Pitäskö sun kertoa tästä jollekin, koska mä luulen että tää on monille salaisuus tai vähintään epäselvää…? 😀
Toinen hauska verotusjuttu on tää omistusasumisen verottaminen. Miksi pitäisi verottaa siitä että asuu omistamassaan asunnossa? Tai siis lähinnä, miksei niitä muita omistusasumisen verohelpotuksia voisi ensin pohtia kriittisesti eikä alkaa neutraloida niitä uudella verolla? En tajuu.
hei veikko,
pitäisikö onnistumisesta rangaista? lukukausimaksut tasaisivat vihdoin ylikoulutusta korkeakoulujen välillä. turhiin koulutusohjelmiin ei enää syydättäisi rahaa, vaan ainoastaan tuottaviin. jos joku ylimääräistä sivistystä haluaa, kirjasto on oiva paikka.
Hei nimetön kommentoija,
mun mielestä on poliittisesti aika epämiellyttävää ja heikotahtoista uhrata yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista tällaisen syyn takia. Jos halutaan karsia “turhia” koulutusohjelmia, miksei sitä tehdä – karsimalla turhia koulutusohjelmia? Miksi pitää epätasa-arvoistaa koko yhteiskuntaa ja hankaloittaa köyhemmistä perheistä tulevien opintoja entisestään?
Jos tarkoituskena on lopettaa vaikka aasian ja afrikan kielet ja kultuurit, miksei siitä puhuta?
Liisa,
joo, koko tuo verotusjärjestelmä on aika sotkuinen. vaikea ymmärtää. Toinen vaikea juttu on, miksei kukaan muista progressiivisen verotuksen iloja. Tuntuu olevan todella pois muodista juuri tällä hetkellä.
Ja vielä nimettömälle kommentoijalle, tämä ei nyt sinänsä liity tähän, mutta jos mun pitäisi valita, rankaiseeko meidän ylioppilaskuntamme onnistumisesta vai yrittämisestä, valitsisin aina onnistumisen. Ne, joita rankaistaan yrittämisestä ja jotka epäonnistuvat, ovat melkein kaikkein surullisimpia. Ja päätyvät helposti ylipäätään väliinputoajiksi.
Noin ylipäätään olen sitä mieltä, että verotuksesta puhuminen rankaisemisena on täysin järjetöntä. Siinä on kyse jostain vähän muusta.
Hei sivistys, tahtoisin tietää, mitä merkitsee “ylikoulutuksen” tasaaminen korkeakoulujen välillä? Tarkoitatko ylikoulutuksella, ettei koulutettu työllisty saamaansa ammattiin?
Kaikki tutkinnothan perustuvat siihen, että käydään läpi asioita yli ja ympäri sen, mitä todennäköisesti tulee leipäduunissaan tekemään. Kaikkein etevimmät dippainsinöörit, tohtorit ja viskaalit palkataankin sitten joko ylikansallisiin liikeyrityksiin tai koulun henkilökuntaan, jälkimmäiseen tosin ehkä harvemmin :-/ Loput pärjäävät kertaamalla ammatissaan kaikkein oleellisimpia seikkoja tai kertaamalla unohtunutta sitten, kun sitä taas tarvitaan (esim. työpaikan vaihtuessa tms.)
Mitä tulee ns. (kansantaloudellisesti kestävällä tavalla) kannattamattomiin oppiaineisiin tai tutkintoihin, niin joo, on tärkeää hoitaa rahoitus kuntoon. On kuitenkin epäilyttävää, että ensin väitetään, ettei lukukausimaksuja esitellä ja nyt kuukauden (- 30 vuoden) päästä taas esitelläänkin sitten. No joo, medioille miinuspisteitä harhaanjohtavista otsikoista. Kyseessä vissiin keino rahoittaa yliopistoja opintolainalla (valtion takaus) verotuksen sijaan. Ehkä tällainen suhmurointi opettaa fukseille käytännöllisellä tavalla virallisten rahahanojemme toimintaa :-9 Ja saihan fuksit niitä opintoseteleitä että saa kandin paprut melkein ilmatteeksi (jos asuu nimellisvuokralla sukulaisten nurkissa)
Veikolle, sincerely:_)
Minusta olisi kiva, jos kaikille Aasian ja Afrikan kulttuureihin perehtyneille ja opinnoissaan menestyneille myönnettäisiin tai myös arvottaisiin stipendimatkoja pääkallonpaikoille. Noilla matkoilla tapahtuisi aidosti kulttuurinvaihtoa ainakin kotiinpäin, mutta miksei myös näitä kokkareiden koulutusvientisuunnitelmia voisi toteuttaa näin. N.s. maallistunut lähetysliike, jossa vahvalla eurolla ostettaisiin bambua, hirssiä ja riisiä ynnä suomalaisten suunnittelemia oppikirjoja maapallon kriisipesäkkeihin perustettaviin oppilaitoksiin. Täten ennakoimalla voisimme vastaisuudessa valikoida kiintiöpakolaiset ja työperäiset maahanmuuttajat sellaisista, jotka jo auttavasti tuntevat suomen kieltä tai kulttuuria. Lisäksi saisimme hipit ja muutkin humanistit työllistettyä unelmatyöpaikkoihin: lentolippujen lisäksi kustannukset voitaisiin maksaa kehy-varoista, eikä hippi tarvitsisi ensi vaiheessa kovaa palkkaa, kun asuu bambumaassa tai banaanimaassa, jossa peruspäiväpalkka olisi suunnilleen opiskelijan lounastuen verran.
Varttuessaan ja perhettä hankittuaan nämä ylikansalliset humanistit voisivat sitten perustaa omia konsulnaattitoimistoja ja ajautshautomoita, joilta valtioneuvosto voisi tilata virkamiehistöään paremmin valmisteltuja näkemyksiä tulevaisuuden varalle.
Lopultahan monen yliopistolaisen vaiettuna unelmana on alueellistaa valtioneuvosto Kuopion kampukselle, kirkko Seinäjoelle, opetusministeriö Ambomaahan ja maan tieteen terävin kärki ydinkeskustaan tai metroverkon varrelle.
P.S. Aivan lopuksi haluan julistaa, että vastustan kaikkea ja jokaista, joka uhmaa Kekkosen hallintoa tai sen perintöä.
P.P.S. Aivan aivan lopuksi tunnustan, ettei mainitsemani URL liity juuri mihinkään (eikä tähänkään).
Lauri,
kyllä joo. Voisi sitä noinkin tehdä. Piti vaan sanoa, että AAKK tuli käsille vaan sen takia, että niillä ei taida olla ollenkaan opetusta tänä keväänä rahojen loppumisen takia. + se on aikamoista humanismia, vaikka ne kiinaa opettaakin, joka on hyödyllinen business-kieli.
En ole seurannut lukukausimaksukeskustelua sen vertaa että muistaisin, onko tuossa työväenluokka maksaa-argumentissa aina ajateltu nimenomaan vaan opiskelevien tulevia taloudellisia etuja. Kuulostaa kyllä hieman kummalliselta, kun nykyään on ihan yleistä tietoa, että moni opiskelee itsensä ammatteihin, joissa ei tulotasossa saa koskaan kiinni ammattikoulutettua tai kouluttautumatonta duunaria. Siksi lienee selvää, että noille ihmisille se kurjasti palkattu homma antaa jotain muuta olennaista etua – työ on jotenkin itselle sopivampaa tai muuten mielekkäämpää kun ilman opiskelua tarjolla olevat vaihtoehdot. Aika moni myös tunnustaa, että opiskelu itsessään on jollain tavalla antoisaa, ja sitä tulee tehtyä enemmän kun ammattiin kouluttautuminen edes vaatisi.
Kysymys siis menee yhtä hyvin niin, että miksi Marjukan (Sittarin kassa) pitää maksaa se, että Aino haluaa opiskella koska opiskelu on kivempaa kun Sittarin kassalla olo, tai opiskelun jälkeinen työ on kivempaa kun Sittarin kassalla olo.
Koen, että tuo vähän muuttaa kuviota, vaikka kysymykseen onkin ihan hyviäkin vastauksia.