University of Helsinki
Jorma Ollilan johtama maabrändityöryhmä sai työnsä päätökseen.
(Suokaa anteeksi, koitan rajoittaa pahoinvoinnin alempiin kerroksiin.)
Maabrändityöryhmä sinänsä on varmasti oikein hyvä idea. Lähes poikkeuksetta vaivattomilta näyttävät asiat on tehty suurella vaivalla ja rahalla. Tämä pätee aivan varmasti muutan Euroopan maan suorastaan loistavaan brändiin – epäilemättä myös Ruotsin. Eli maan brändäyksen pohtiminen ei ole hullumpi idea.
Se, että ajatellaan Jorma Ollilan (feat. Laura Kolbe!) olevan sovelias ihminen pohtimaan tällaisia asioita, on minusta jo hiukan kummallisempaa. Tulokset puhuvat puolestaan (sitaatti Hesarilta):
Tärkeimpinä teemoina mukana ovat ainakin opettaminen, arkiluovuus sekä luonto ja vesiosaaminen. Arkiluovuudelle brändiryhmä tarkoittaa suomalaista insinööriosaamista, luotettavia ja toimivia järjestelmiä.
Suomen brändi voisi siis olla insinöörejä, vesistöä ja hyvä peruskoulu.
Jees. Sitä saa mitä tilaa.
Tämä ei kuitenkaan ole se kiinnostava asia tässä hommassa (kuten sitaatista näkyy. Kiinnostavuus on kaukana.) Voi hyvin olla, että tämä on se tarina, joka Suomesta kannattaakin kertoa.
Kiinnostavaa on tämä yhden lauseen lisäys Hesarin jutussa. “Brändiryhmä päätti lopulta tilata raportin kirjoitustyön ajatushautomo Demos Helsingiltä“.
Jees. Sitä saa mitä tilaa.
…mutta en tiennyt, että Demos tekee tällaista perus-kansallisvaltioläpän haamukirjoittamista. Heidän nettisivuillaan ensimmäinen uutinen julistaa tällä hetkellä varsin toisenlaista näkemystä tulevaisuuden tärkeimmistä painopisteistä: “Valtiorajat hälvenevät ja kaupunkialuiden merkitys kasvaa. (…) Tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka saavat ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme häijyimpiä ongelmia.” Tai toisaalta, sitä kai se arkiluovuus ja opetus tarkoittavat.
Mutta ehkä tämän jälkeen en enää pilkkaa Pekka Himasta niin paljoa. Pidin Demosta yhtenä Suomen kiinnostavimmista seteistä, tai ainakin erittäin kiinnostavana luovan työn organisoimisen muotona. Monessa piireissä ollaan pitkään ihmetelty, että miten sellaista ajatushautomoa oikein Suomessa voidaan pyörittää. Ilmeisesti maabrändityöryhmän puhtaiden järvien ja urhoollisten arkiluovien insinöörien puhtaaksikirjoittamien on vastaus tähän kysymykseen. Vai onkohan heille sallittu muutosten teko ja oma ajattelu? Tai määritelty, että tämän pitää olla se perusviesti, mutta näihin marginaaleihin tuleviin sitaatteihin voitte lisätä omia ajatuksianne?
(happamia sanoi kettu -edit. Hain töitä/harjoittelua Demokselta, eivät ottaneet.)
(Edit 8 vuotta myöhemmin: olen pienen palan kuusta töissä Demos Helsingillä. Kysymys on myös tukevasti vastattu kahdella tavalla: toisaalta henkensä pitämiseksi pitää tehdä kaikenlaista, toisaalta tällaisissa virallisissa projekteissa on aina mahdollisuus kammeta asioita parempaan suuntaan. Heh Heh.)