University of Helsinki
Hallituksen sopivasti presidentinvaalien jälkeen esiintuoma ehdotus Suomen tulevaksi kuntakartaksi on rakenteellisesti virheellinen. Siinä ehdotetaan nykyisestä kuntajaosta dramaattisesti poikkeavaa järjestelmää. Mikäli ehdotuksen rakenteelliset virheet korjattaisiin, olen varma, että ehdotus näyttäisi täysin erilaiselta kuin tällä hetkellä.
Selvityksessä ehdotetaan nykyisen kuntakartan rankkaa karsimista ja useiden perinteisten kuntien lopettamista ja liittämistä naapurikuntiin – jotka usein ovat kunnan ikiaikaisia vihollisia. Kuntaliitokset epäonnistuvat usein, sillä lähipalvelut katoavat, lasten koulumatkat pidentyvät, muinaiseen kantasuomalaisuuteen perustuvat identiteetit murtuvat ja huono moraali valtaa maan. Syntyvät suurkunnat ovat väistämättä hallinnollisia mörköjä vailla orgaanista perustetta.
Koko kuntauudistus pitäisikin tehdä aivan toisella tavalla, aivan erilaisilla tavoitteilla. Tässä on oma vaatimaton ehdotukseni:
Kuntauudistuksesta kaupunkiuudistukseen!
Kuten tässäkin blogissa on aiemmin todettu, nykymaailma ei suinkaan toimi maalaispitäjien, seurakuntien tai viljelysalueiden mukaan. Kaupungit ne ovat, jotka maailmaa pyörittävät. On aivan helvetin sama, onko Suomessa 300 vai 70 “kuntaa”, jos kunnat joka tapauksessa koostuvat pääosin puusta ja pellosta ja asukkaat on ripoteltu pitkin poikin metsiä. Sillä on väliä, montako elinvoimaista kaupunkikeskusta meillä on.
Niinpä ehdotankin, että unohdamme näpertelyn kuntien määrän kanssa ja suosiolla luovumme “lähipalvelujen” tuottamisesta pusikoihin ja pajukoihin. Tulevaisuudessa valtio voisi rahoittaa jonkin asuinkeskuksen palveluja ainoastaan, mikäli asuintiheys alueella olisi riittävän korkea. Raja voitaisiin vetää vaikkapa 20 000 asukkaaseen, sellaiseen mukavaan pikkukaupunkiin.
Kaupungit synnyttävät ideoita ja edistystä.
Kukin saisi edelleen asua missä lystää, mutta terveydenhuolto, koulut, poliisit ja muut keskittyisivät ihmisten lähelle. Tämä tuottaisi tiiviimpää yhteiskuntarakennetta, vähemmän ilmastokuormittavaa elämää koko maassa, lisää työpaikkoja palvelusektorilla, lisää taloudellista toimeliaisuutta koko Suomeen…
Näin voitaisiin todella taata lähipalvelut kaikille.
Lopuksi vastaukset usein esitettyihin kysymyksiin.
“Mutta koko maa on pidettävä asutettuna!” Ei ole. Ja! Näitä uusia kaupunkeja syntyy kuitenkin sinne tänne.
“Tämä on silkkaa fasismia! Ihmisten on saatava asua missä he haluavat!” Ja he saavat. Pitää vaan tehdä selväksi, että tietynlainen elämänmuoto on tulevaisuutta ja tietynlainen menneisyyttä.
“Tämä ehdotus tuhoaa lopullisesti maaseudun ja Suomalaisen Elämänmuodon!” Se on koko uudistuksen eksplisiittinen tarkoitus.
Kiitokset kuvan tuunaamisesta ja oikoluvusta Pekka Tolvaselle.
“Pitää vaan tehdä selväksi, että tietynlainen elämänmuoto on tulevaisuutta ja tietynlainen menneisyyttä.”
Tämäntyyppinen kommentti kuulostaa aika pahalta. Olisi yksi asia sanoa “ihmisiä ei pidä pakottaa rahoittamaan toistensa preferenssejä”, mutta tässä on vaan kyse siitä että omien preferenssiesi pitää ylittää joidenkin muiden preferenssit. Enemmistö nujertaa vähemmistön.
Sinänsä olen tietenkin samaa mieltä siitä, että maalla asuminen ei saa maksaa kaikille muille ihan mitä tahansa.
Itse näkisin että kuntauudistuksen tarkoitus on ratkaista sairaanhoidon (kalliit potilaat ovat raskas taakka pienille kunnille) ja köyhien (eläkeläisvoittoisten) kuntien ongelmat yhdistämällä suurempiin. Näkisin mielummin näille jonkun erillisratkaisun, sillä kuntien muut funktiot eivät toimine yhtään paremmin suuremmissa kunnissa. Mitä suurempi demokraattinen viiteryhmä, sitä suurempi vähemmistö saa erimielisyyttään turpaansa joka asiassa.
Ellei sitten tule sitä vielä pienemmän tason lähidemokratiaa. Jossa tapauksessa voisi kuntatason unohtaa kokonaan.
Hei Veikko,
Käyttämäsi logiikka on rankka, sillä siinä poistutaan Suomen hyvinvointivaltion “kaikki maksavat – kaikki saavat” periaatteesta, jolla on perinteisesti oikeutettu korkea veroaste. Jos lähdetään päättämään, ketkä ovat oikeutettuja hyvinvointivaltion palveluihin (sinun mielestäsi vain kaupunkilaiset), täytyy myös kyseenalaistaa, miksi koko yhteiskunta maksaisi edelleen myös veroja. Lisäksi, logiikkasi pätee myös opiskelijan/taitelijan/kotivanhempien ym etuihin; “itsepähän päätit opiskella, joten opiskele vaan, mutta turha odottaa etuja muilta” – ja näinhän monet oikeistolaiset ajattelevat jo.
Lisäksi, maalaisuus ja kaupunkilaisuus ovat vain yksi esimerkki moniarvoisuudesta. Moniarvoisuus itsessään on tavoiteltava tila, mutta sen lisäksi Suomi tarvitsee monenlaisia ihmisiä; opiskelijoita, jotta meillä olisi koulutettuja työntekijöitä; maanviljelijöitä, jotta meillä olisi suomalaista ruokaa; puu- ja paperityöntekijöitä, jotta meillä olisi verotuloja siltäkin sektorilta ja jotta hyödymme tärkeimmästä luonnonvarastamme eli metsästä.
Kuntauudistus on varmasti tarpeen; kuten Sam Hardwick sanoi, palveluita on vaikea tuottaa kunnissa, joissa huoltosuhde on heikompi eli vanhoja tai sairaita kansalaisia on suhteellisesti suurempi osa kunnan väestöstä. Varsinaisen vaihtoehdon tuottamiseen tarvitsisimme kuitenkin faktoja, numeroita, oikeita kustannuksia – ja valtiovarainministeriöllä on varmasti näitä yllinkyllin, jos haluat paneutua tarkemmin asiaan. Kunnan pienuus tai syrjäisyys ei välttämättä nosta palvelujen hintaa, ja toisaalta kaupungeilla on omat erityiskustannuksensa. Nyt väittämäsi tuntuu enemmän arvolataukselta (“kaupungit ovat väistämättä parempia kuin maaseutu”) kuin oikealta vaihtoehdolta kuntauudistukselle.
Hei Laura ja kiitos kommentistasi!
Mä halua uskoa edistykseen ja uskon, että se asuu kaupungeissa. Tai tollaisissa pikkupaikoissa, jopa. 20 000 asukkaan mesta ei nyt oo suorastaan mikään Lahtikaan vielä.
Näin kokonaisuuteen, kyllähän tässä on tietty virne suunnattuna tuollaiseen yhteiskunnalliseen insinööröintiin. Sellaistahan tässä yhteiskunnassa tehdään koko ajan – perusturva + yleinen asumistuki + sossun bonarit on aika paljon enemmän kuin opintotuki jo nyt, naimisiin voi mennä vain kaksi ihmistä jne. Että jos tuollaiseen pitää ryhtyä, niin mun mielestä sitä voitaisiin tehdä myös tuolla tavalla.
Että todellakin kyse on arvolatautuneesta kommentista pikemminkin kuin analyyttisesta vaihtoehdosta. Analyyttisessa, hyvin (ja oikeistolaisesti!) tuottavuuslaskelmiin perustuvassa merkinnässä, jossa olisin esittänyt analyyttisen ja pareto-optimaalisen parannuksen kuntajärjestelmään, en olisi käyttänyt kuvaa johon on kirjoitettu käsin “näpertelyä”.