Maaseutualueiden sosio-demografisista muutoksista johtuen, metsänomistajakunta on muuttunut Suomessa selvästi viime vuosina. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan myös uhan metsänomistajien ”passivoitumisesta” eli metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus nosti 28.03.2012 ilmestyneessä uutisessaan esiin huolen talousmetsien heikosta käsittelyaktiivisuudesta ja metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Metsänomistajuuden passiivisuudelle on esitetty useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvien muutosten kanssa. Lue loppuun
Aihearkisto: Maaseutu ja aluekehitys
Ei mulla mitään mielipidettä ole
Toimittaja soittaa naakkauutisen merkeissä. Naakat ovat tuhonneet sadon, eikä ainoastaan viljelijä tai toimittaja, vaan myös kirkon väki on kummissaan tilanteesta. Kaupunkipuistoista nauttivat eivät voi enää käyttää puiston penkkejä kun uloste sotkee paikat kerta kerran jälkeen. Ja niistä tarttuu salmonellakin, eikö tartukin? Eikö näille tuholaisille kerta kaikkiaan voi myöntää tappolupia? Muuten alta menevät elinkeino ja yhteisön rauha. Lue loppuun
Isoja vai pieniä innovaatioita?
Miten grilliä soitetaan oikeaoppisesti? AamuTV:n myötä ymmärsin, että grilliä voi käyttää myös rytmisoittimena. Eikä siinä kaikki, grillistä taitavasti käsiteltynä voi löytää sekä duuri- että mollisointuja muistuttavia ääniä. Parhaimmillaan päästään varsin hienoviritteisiin värähtelyihin. Kunhan vain taitaa grilliä paukauttaa oikeasta kohdasta ja instrumentalistin käsituntuma on kohdallaan. Lue loppuun
Kokemuksia kotiseutusuunnittelusta: kuvien kertomat tarinat
Ruralia-instituutin kotiseutututkimusten sarja aloitettiin vuonna 2012 Nurmonjokilaaksoon suuntautuneella kotiseutusuunnitelmalla, jossa perehdyttiin nurmolaisten käsityksiin kotiseudustaan. Vuosien 2012–2013 aikana kotiseutututkimusten sarja täydentyi Nokiottaan kotomaa -nimisellä hankkeella, jossa kerättiin kuortanelaisten käsityksillä omasta kotiseudustaan ja sen tärkeistä avainkohteista sekä laadittiin tulkinta kuortanelaisten kotiseututihentymien syvärakenteista. Tällä hetkellä kotiseutututkimusten sarja jatkuu kolmannen iän asumiseen liittyvien kotiseutukokemusten selvittämisellä KIKKA-hankkeessa. Lue loppuun
Maakuntien mies
Olen maakuntien mies. En ole koskaan asunut pääkaupungissa tai sen välittömässä vaikutuspiirissä. Lapsuuden vietin Kymenlaaksossa, opiskeluajan ja työelämän aloittamisen koin Keski-Suomessa ja tänään asun Etelä-Pohjanmaalla. Suurin osa lähisuvustakin on maakuntien väkeä Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, joten tätäkään kautta ei ole pääkaupunkiseutu tullut tutuksi. Toisaalta olen kuitenkin ollut Helsingin yliopiston palveluksessa enemmän tai vähemmän säännöllisesti vuodesta 2006. Tämä tosiasia saattaa hämätä joitakuita luulemaan, että Helsinki olisi tullut kovinkin tutuksi, tai että peräti asuisin Helsingissä. Lue loppuun
Toimivaa ei kannata korjata
Suomen rakentamista hallitsee tällä hetkellä yksi arvo: energiatehokkuus. Se menee tällä hetkellä kyseenalaistamatta kaikkien muiden arvojen ohi. Rakentaminen on aina asioiden yhteensovittamista. Siihen liittyy monia hyviä tavoitteita ja arvoja. Jos vain yksi asia otetaan huomioon, lopputulos saattaa olla hyvinkin ikävä. Mikähän meissä suomalaisissa on vikana, kun kukaan ei tänä päivänä tunnu pitävän huolta kokonaisuudesta? Lue loppuun
Homo sapiens sustentatus – kestävämpi ihminen
Yritin etsiä netin ilmaisista sanakirjoista sopivaa latinankielistä nimeä sellaiselle tulevaisuuden ihmiselle, joka olisi geneettisesti ja kulttuurisesti omaksunut kestävän kehityksen periaatteet. Latinankielen tutkijat varmasti repivät hiuksiaan, mutta te muut ymmärrätte idean. Periaatteessa jo sapiens – joka siis tarkoittaa viisasta, arvostelukykyistä ja järkevää – voisi pitää sisällään kestävyyden ajatuksen, mutta näin ei näytä olevan. Onko jopa mahdollista, että nykyihmisen lajityypillistä käyttäytymistä on resurssien rohmuaminen ja oman edun tavoittelu hyvin lyhyellä aikajänteellä? Lue loppuun
Pohjalaistaloissa piilee arvaamattomia mahdollisuuksia
Punamullatut pohjalaistalot tunnetaan pohjalaiseksi jopa paremmin kuin Extreme Duudsonit, ja toisin kuin Duudsonien, niiden imago on lähes yksinomaan myönteinen. Tiheimmin pohjalaistaloja on Kuortaneenjärven valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella, mutta komeita pihoja löytyy rannikolta ja Keski-Pohjanmaalta asti. Lue loppuun