Useimmat lukijat tuntenevat afrikkalaisen sananlaskun, jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mutta kuinka ollakaan, kun lapsi varttuu ja pääsee yliopistoon, on vastuu hänen kouluttamisestaan langennut vuosien kuluessa useammalle opettajalle yksinään. Urheilutermein ilmaistuna joukkuelaji on muuttunut lapsen kasvaessa yksilölajiksi. Nyt kun oppimista on yliopistoissakin nostettu näkyvämmäksi, ja tavoitteena on paras mahdollinen oppimistuloskokemus, voidaan pohtia myös sitä, onko opetus parhaimmillaan yksilö- vai joukkuesuoritus. Nostetaanpa tässä lähempään tarkasteluun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja kohdennetaan katse tärkeiden työelämätaitojen oppimiseen. Lue loppuun
Indikaattoreilla on imua – mutta osuvatko ne oleelliseen?
Julkisesti rahoitetun kehittämishanketoiminnan erottamattomaksi vastinpariksi ovat ankkuroituneet vaikuttavuutta koskevat vaateet. Tämän seurauksena vaikuttavuuden arvioinnista on tullut usein toistuva selvitystyön kohde, jossa soveltavalla arviointitutkimuksella on keskeinen osansa.
Olemme arvioineet kuluneena vuonna Ruralia-instituutissa muun muassa kansainvälisiä Leader-hankkeita sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2007-2013) toimeenpanoa ja vaikuttavuutta paikallisella eli Leader-toimintaryhmätyön tasolla. Kummassakin toimeksiannossa toivottiin ehdotuksia toiminnan vaikuttavuuden mittareiden eli indikaattoreiden kehittämiseksi. Lue loppuun
Puhuminen suomea Suomessa.. onko pakko?
Alussa haluan pyytää anteeksi, koska tekstillä varmasti joku löydä paljon virheitä, ei kukaan ole ei tarkistanut tämä tekstiä. Toivon vain että se on ymmärtävä ja sitten se on oikea kuva kuinka vaikea suomen kieli ulkomaaisille oikeasti on.
Olen muuttunut Suomeen Puolasta vähän yli 4 vuotta sitten. Tämä numero vielä yllättää ”Vain 4v? Sä puhut suomea tosi hyvin!” tämä kuulen ylpeänä ihan uusien. Aina sitten ihmettelen, milloin tämä loppu? Kuinka pitkä joku pitäisi asua Suomessa, että suomen kielen taito olisi ihan odotettua. Lue loppuun
“Night seminar is more important than the day seminar” – In the Search of Japanese Wisdom
![Aapo_nettiin5[1]](https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2013/05/Aapo_nettiin51.jpg)
Ruralia Institute has a cooperation agreement with Hirosaki University situated in Aomori prefecture in the most northern part of Japanese main island Honsu. Our Japanese colleagues have visited us more than ten times. Researchers of Ruralia Institute have also been in Hirosaki numerous times. We have participated in conferences and seminars together and published some joint papers now and then. In the spring of 2014, I was made an interesting offer by Professors Carpenter and Koyata. They would like to see me teaching an intensive course on European integration at the Faculty of Humanities in the department of international society. Lue loppuun
Aakeella laakeella toisella kotimaisella
Kielitaito ja kansainvälisyys. Näillä kahdella sanalla olen yleensä kuvaillut vahvuuksiani työnhaussa. Luin kolmea pitkää kieltä peruskoulussa ja lukiossa, yliopistossa siihen lisäksi vielä italian ja espanjan alkeet. Olen aiemmin asunut Saksassa kahdesti, ensimmäisen kerran isäntäperheessä kuukauden minivaihdossa lukioaikana ja 2013 vietin puoli vuotta vaihdossa Stuttgartissa. Syksyllä 2014 suoritin opintoihini kuuluvaa erikoisharjoittelua Suomen suurlähetystössä Roomassa. Vieraiden kielten käyttö arjessa ja työelämässä ei siis koskaan ole tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia ja jo opintojeni alkuvaiheessa oli selvää, että haluan runsaasti ulkomaankokemusta. Pienen ensimmäisen vuoden opiskelijan mielessä siinsivät Brysselin kiillotetut käytävät. Lue loppuun
Huhupuheita ja vallankäyttöä
Susikonflikti sytyttää suomalaiset. Maaseudun perinteinen elämäntapa on törmäyskurssilla urbanisoituneen yhteiskunnan ympäristötietoisuuden ja kansainvälisten suojelusopimusten sitoumusten kanssa. Tämän ympäristökonfliktin ilmenemistä peratessani käsiini osui ranskalaisten ja norjalaisten tutkijoiden muutama vuosi takaperin tuottama yhteisjulkaisu, jossa tarkastellaan susien uudelleen levittäytymisen aiheuttamaa sosiopoliittista konfliktia ilmenneiden huhupuheiden kautta. Lue loppuun
Kapeammin, vähemmän, harvemmin: suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta
Kirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E.F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla. Lue loppuun
Luomusta eteläpohjalaiseen elämänmenoon – harjoittelun monet mausteet
Alkuvuodesta päädyin hakemaan harjoittelupaikkaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista opintoihin liittyvän harjoittelun suorittamiseksi. Helsingissä maataloustieteitä opiskeleva kaupunkilainen kaipasi mielestäni näkökulmaa yhdestä maatalouden kannalta merkittävästä maakunnasta. Toukokuun alussa juna sitten toi minut, hämäläisen, tänne lakeuksien keskelle. Jo saapumisiltana havaitsin, että jotenkin erilainen kulttuuri Etelä-Pohjanmaalla oli verrattuna hitaaseen Hämeeseen. Tiet olivat aivan tyhjät ihmisistä ja autoista kahdeksan jälkeen illalla ja katuvalot sammutettiin kello kymmenen. Olin saapunut yli 60 000 asukkaan kaupunkiin, jossa epäilin olevan ulkonaliikkumiskielto iltaisin. Lue loppuun